BandyLiigaUutiset

Pääkaupungin erikoisimpiin kuuluva urheilu- ja kulttuuri-instituutio herää koronakoomasta

Helsingin urheilu- ja kulttuuri-instituutio palkitsee urheilijoita. Lajikirjo on laaja: jalkapallo, pesäpallo, jääpallo, lacrosse… Teksti & Kuva Helsingin Uutiset / Sakari Nupponen Pääkaupungin erikoisimpiin kuuluva urheilu- ja kulttuuri-instituutio herää koronakoomasta. – Ensin menemme Hesa Cupin finaaleihin Olympiastadionille neljän pytyn kanssa, sitten tulee vuoroon naisten pesäpallo Roihuvuoressa, 15. elokuuta lacrosse Velodromilla, HIFK ja HJK Töölössä ja Gnistan Oulunkylässä. Syksyllä käynnistyvät koripallo ja salibandy. Pyttykerhon varapuheenjohtaja Pekka Ropponen listaa tulevia tapahtumia, joihin myös palkinnonjakajat vihdoin pääsevät osallistumaan, kun katsomoiden koronarajoitukset puretaan. Edellisen pytyn pokkasi tapaninpäivän Botnia–HIFK-jääpallo-ottelussa HIFK:n Aku Ojanen. HELSINGIN Pyttykerhon perusti 1948 helsinkiläinen teatteriväki, kuten Uuno Montonen, Tauno Palo, Aku Korhonen ja Uuno Laakso. Pyttyjä oli jakamassa myös Åke Lindman – itsekin jalkapalloilija ja muuten ainoa vuoden 1952 olympiaurheilija, joka on haudattu Hietaniemen taitelijakukkulalle. Ilkeät kielet voisivat sanoa, että maanantai oli teatteriväen ainoa vapaapäivä ja silloin pelattiin aina Pallokentällä. Herrat halusivat olla pois kulttuurikodin siivoustalkoista. Pyttyjä on jaettu 27 lajissa. Eniten niitä on mennyt jalkapalloilijoille: 2 237 kappaletta. Uusina lajeina tulivat viime vuonna naisten haavipallo ja naisten pyörätuolikoripallo. Koronan takia jakoja oli kuitenkin vain kymmenen, kun huippuvuosina pyttyjä jaettiin yli sata. Lisäksi palkintoa on jaettu junioreille 800 kertaa ja erikoispyttyjä muun muassa erotuomareille. HUOMIONOSOITUKSIA on lähtenyt myös maakuntiin hyvistä suorituksista Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Eniten niitä ovat pokanneet lajiensa vanhat legendat: jalkapallossa Reijo Jalava (HJK), Anders Westerholm (HIFK), Aulis Rytkönen (KuPS ja HJK) ja Kai Palhman (HPS, HJK ja Reipas), pesäpallossa Eino Kaakkolahti (Kiri ja HoNsU) sekä koripallossa Kari Liimo (HKT) ja Jorma Pilkevaara (ToPo, Playhonka ja TuNMKY). Pytty kuulostaa rumalta sanalta, varsinkin kun alkuperäinen palkinto sorvattiin visakoivusta. Nyt ne ovat vain koivua ja Ropposella on huolenaihe: – Suomessa ei ole kovin montaa osaavaa puusorvaria. Entä se visakoivu? Se rauduskoivun mutaatiosta johtuva muunnos, joka antaa puulle suuren tiheyden ja kauniin pahkaisen kuvioinnin. Suomessa on jopa puuta varjeleva Visaseura ry ja yksi visakko löytyy tasavallan presidentin kesäasunnon Kultarannan tontilta. – Jospa sitä (visakoivua) saisi jostain kohtuuhinnalla ja joku suostuisi vielä sorvaamaan. On se niin paljon kauniimpaa, Ropponen huokaa. Pyttykerhon pääyhteistyökumppanina on ollut Metsäsäätiö, suomalaisen puun puolestapuhuja ja puunkäytän monipuolistaja. Se edistää puurakentamista ja puupohjaisten tuotteiden käyttöä kotimaassa ja kansainvälisesti. Pyttykerhon visakoivuisessa palkinnossa jalostusaste lienee yksi kaikkein korkeimpia. Helsingin pyttykerho Muun muassa Uuno Montonen, Tauno Palo, Aku Korhonen ja Uuno Laakso kokoontuivat 1948 miettimään miten voisi palkita joukkueurheilulajien pelaajia Helsingissä. Perustetun Pyttykerho-yhdistyksen tarkoituksena oli jakaa ennalta sovitussa ottelussa (tai urheilutilaisuudessa ) pytty reiluun ja merkittävään urheilusuoritukseen yltäneelle urheilijalle. Ensimmäinen pytty jaettiin jalkapallossa.

BandyLiigaUutiset

Malmin Luisteluareenahanke etenee

Helsingin Luisteluareena Oy:n (HIFK Bandy ja Vesta ry) ja WasaGroup Oy:n yhteishankkeen, Malmin Luisteluareenan, suunnitelmat ovat tarkentuneet. Alkuvuoden aikana tehdyt selvitykset ovat johtaneet toteutusmalliin, jossa rakennetaan kaksikerroksinen monitoimihalli. Moderni ja energiatehokas monitoimihalli yhdistää liikunnan ja liiketilat saman katon alle. Malmin Luisteluareena -hankkeen budjetti on arviolta 37 miljoonaa euroa, ja halli on kooltaan noin 20 000 neliötä, ja noin 9 000 neliön jääalueelle mahtuu täysimittainen jääpallokenttä. Liiketiloja halliin tulee noin 6 000 neliötä ja seuraavaksi niihin haetaan toimijoita. Malmin Luisteluareenalle tavoitellaan noin 100 000 käyttäjää vuosittain, mikä vastaa Brahen kentän käyttäjämääriä. Sijainti Suomen vilkkaimmin liikennöidyn tieosuuden, Kehä 1:n, varrella ja aivan Malmin liityntärampin läheisyydessä tekee saapumisen uudelle hallille helpoksi. Hankkeen tonttivaraukselle on haettu jatkoa Helsingin kaupungilta. Keskustelut ovat sujuneet hyvässä yhteishengessä. ”Olemme iloisia, että hanke kehitysvaiheen ja hyvän yhteistyön, kaupungin, ja WasaGroupin kanssa, alkaa muotoutua, ja hankkeen valmistuminen on jälleen lähempänä”, Helsingin Luisteluareena Oy:n Markus Larsson toteaa. Tämän hetken arvion mukaan hallin rakentaminen voi alkaa vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, jolloin halli valmistuu syksyllä 2023. ”On hienoa, että olemme löytäneet toimivan konseptin hallille, jolle tulee olemaan huomattava tarve. Keskustelut kaupungin kanssa ovat sujuneet hyvässä yhteishengessä. Tällä hetkellä käydään neuvotteluja mahdollisten liiketilojen käyttäjien kanssa, mutta neliöitä riittää täytettäväksi. Kunhan viimeiset päätökset ja asiat saadaan kuntoon, hallin rakentaminen voidaan aloittaa”, WasaGroupin hankekehitysjohtaja Timo Pahkala kertoo hankkeen etenemisestä. BandyliigaToimituksen saamien tietojen mukaan on halliin halukkaita vuokralaisia liikuntatiloihin jopa tunkua, eli jos jollakin löytyy tarvetta, kannattaa nopeasti ottaa yhteyttä Markus Larssoniin! Myös liiketiloja on kyselty, ja neuvotteluja on käynnissä – Jos tiedät yrityksiä, jotka haluaisivat tilansa uuteen ja moderniin halliin, jälleen on pyydetty välittämään Markus Larssonin yhteystiedot – ne löytyvät tämän uutisen lopusta! BandyliigaToimituksen ajatuksia uutisesta… BandyliigaToimitus on useasti kuullut Helsingin hankkeen vetäjiltä, että he toivovat koko suomalaisen jääpalloväen saavan Helsingin hankkeesta voimia, ja viedä omilla paikkakunnillaan niihin sopivat halliratkaisut kaupunkien ja kuntien kanssa yhdessä maaliin. Viimeksi eilen YLE:n tiloissa kuulin kuinka jääpalloa kehuttiin hienoksi urheilulajiksi. Meidän jääpalloväen on itse nostettava olosuhteet sellaisiksi että saamme kasvatettu harrastajamäärää, ja varsinkin olosuhteita 2000-luvulle. Media kiinnostuu aivan varmasti lajistamme, nyt on jo halukkaita mediataloja ilmoittanut halukkuutensa välittää otteluja Helsingin hallista. Vain yhdessä, yhteistyöllä voimme viedä näitä suuria hankkeita eteenpäin, ja jatkaa jo yli 100 vuotista jääpalloperinnettä Suomessa. Olen varma, että halukkaat saavat tietoa Luisteluareena Oy:n ihmisiltä, jos tietoa tarvitsevat hankkeesta, rahoituksesta, erilaisista vaihtoehdoista yms.. Vaikka Luisteluareena tulee Helsinkiin, palvelee halli koko Suomen jääpalloväkeä, kohta voimme suunnitella jo kesäleirejä, ja turnauksia ympäri vuoden. Nyt maaliskuun 14 päivän ja marraskuun alun yli 7 kuukauden pelitauko ON LIIAN PITKÄ, jotta laji olisi kenellekkään mieleinen, ja kiinnostava. Taikakeinoja ei tarvitse käyttää, ainoastaan mahdollistaa harjoittelu ja pelaaminen oikean kokoisella jäällä ympäri vuoden.. On ilo lukea tämä uutinen, ja välittää se tällä sivustolla Teille kaikille… BandyliigaToimitus / Pasi Virtanen Päätoimittaja Hanke lyhyesti: – Kaksikerroksisessa hallissa on noin 20 000 neliötä, josta 2/3 liikuntaa ja 1/3 liiketilaa – Jääalue noin 9 000 neliötä, jossa täysimittainen jääpallokenttä – Katsomopaikkoja noin 1 500, tapahtumissa ja messuissa 3 000–4 000 henkeä. – Sijainti Malmin jäähallin vieressä – WasaGroup toimii Luisteluareenan hankekehittäjänä, suunnittelijana ja rakennuttajana – Hallin omistajaksi tulee WasaGroupin rahoituskumppani Tuohex Kiinteistörahasto I – Helsingin Luisteluareena Oy toimii hallin operaattorina ja jääkerroksen päävuokralaisena Tiedustelut: Timo Pahkala, hankekehitysjohtaja, WasaGroup Oy, p. 050 361 4664 Markus Larsson, Helsingin Luisteluareena Oy, p. 050 308 8700

BandyLiigaUutiset

Bandyliiga.fi sivusto työn touhussa

Seurat ovat ilmoittaneet jo jonkin verran kokoonpanojaan, ja valmennusvaihdoksia kaudelle 2021-22. Hetkeen ei uusia julkaisuja ole tullut, mutta tiedämme että edustusjoukkueet harjoittelevat tiiviisti ainakin vielä viikon. Heinäkuu on jääpalloilijoille oikeastaan ainoa kuukausi kun seuran kanssa ei välttämättä harjoitella, ja vastuu harjoittelusta on jokaisella pelaajalla itsellään. Olemme julkaisseet kaikki seurojen ilmoittamat uutiset, pelaaja- tai valmentajasiirrot. Olemme samalla uudistaneet sivustomme, ja tämä työ jatkuu vielä varmasti kauden kynnykselle marraskuulle asti. Emme kerro vielä kaikkea mitä sivustoiltamme tulee löytymään, mutta voimme kertoa ainakin ulkoasun vielä hiukan kehittyvän. Monen kuukauden työ on myös lähestymässä loppusilausta, mutta tästä lisää hiukan myöhemmin. Sen verran voimme valottaa, että sivuille on tulossa jo pitkään toivottu pääsarjagalleria, josta löytyy yli 2000 pelaajan tiedot vuosien 1907-2021 väliltä. Jos teiltä löytyy joukkueiden kausijulkaisuja, kuvia pelaajista, tai muuta materiaalia – jakakaa se meidän kaikkien kanssa! Lähetä materiaalia: Sähköisesti: pasi.virtanen@bandyliiga.fi Postitse osoitteeseen: Lappersintie 640 B, 02590 Lappers. Otamme vastaan kaikkea suomalaiseen pääsarjajääpalloon liittyvää kirjat, kuvat, kausijulkaisut, lehtileikkeet yms… HYVÄÄ Keskikesää & Juhannusta! Me jatkamme työskentelyä jääpallon parissa… Pasi Virtanen / BandyliigaToimitus

BandyLiigaUutiset

Uusimaa – Jari Hyttinen

Jari Hyttisen mietteitä valmennuksesta… Jääpallo: Porvoolaisen haaveena on valmentaa joskus Ruotsissa tai Veikkausliigassa Akilleen mestarivalmentaja Jari Hyttinen valittiin ansaitusti jo toistamiseen vuoden jääpallovalmentajaksi Suomessa. Akilles on kahdella viimeisellä Hyttisen valmennuskaudella voittanut kahdesti runkosarjan, kaksi mestaruutta ja kahdesti Suomen cupin. Vihreänutut ovat pelanneet harjoituspeleineen kahden perioodin aikana 65 ottelua, joista se on hävinnyt vain kolme. Akilleesta on samalla tullut entistäkin vahvemmin myös kasvattajaseura. Kolme porvoolaisen jääpallokoulun kasvattia siirtyi ensi kaudeksi Ruotsin sarjaan pelaamaan. Pelaajien kehittäminen onkin Hyttisellä keskiössä. – Urheilu on rehellistä. Kun teet tarpeeksi töitä, niin ennemmin tai myöhemmin saat mitä ansaitset. Olen iloinen Ruotsiin siirtyneiden puolesta. He ovat sen ansainneet, Hyttinen sanoo. Hyttisen valmennus pohjautuu siihen, mitä hän on itse omalla pelaajaurallaan kokenut ja oppinut. – Jääpallosta minulla on eniten omaa kokemusta. Jalkapallovalmennus on jalostanut ajatuksiani ja olen nähnyt miten tietyt asiat toimivat jalkapallon puolella. Joukkuepeleissä päävalmentaminen on pitkälti samanlaista lajista riippumatta. Toki sinulla pitää olla lajituntemus valmennusryhmässäsi. Hyttinen korostaa, miten valmennusryhmässäkin pitää olla erilaisia osaajia, jotka tukevat toisiaan. Haaveena on toimia joskus päävalmentajana Ruotsissa tai Veikkausliigassa. – Liian usein valmennusryhmään kerätään kaverit, jotka ajattelevat asioista samalla tavalla. Eihän nämä ”joo joo-tyypit” vahvista ryhmää. Akilleen valmennusryhmään kuuluvat Johan Lönnqvist, Tommy Ekblom ja Harri Hiukka. – Lönnqvistin kanssa olen jo vuosia halunnut yhteistyöhön. Valmensimme aikoinaan yhdessä futiksen puolella. Hänellä on erinomainen ihmisten tuntemus. Hän on hyvä kuuntelija ja juttelija, joka ei hermostu koskaan. Hän tekee täydellä sydämellä töitä joukkueen eteen, eikä kaipaa kannuksia. – Ekblom vetää johdonmukaista fysiikkavalmennusta. Hänellä on siitä valtava osaaminen. Itselleni tästä on suuri apu, kun minun ei tarvitse vetää näitä, eikä oma ”naamani kulu” kesän treeneissä, kun voin olla poiskin. – Harri Hiukka on maalivahtivalmentaja, jolla on kokemusta maalinteosta. Hän pystyy vetämään veskareille laadukkaita vetoja ja lisäksi hän on todellinen velikulta joukkueessa. Kopissa ei todellakaan ole hiljaista hetkeä, kun Hiukka on paikalla. Hän on heittäytyjä, Hyttinen kiittelee. Hyttisellä on valmennuksessaan selkeät teesit. Joukkueen pitää menestyä ja pelaajien, sekä valmennuksen pitää kehittyä. – Jokaisesta on tultava kauden aikana parempi. Kokeneella pelaajalla se voi tarkoittaa oppia pelaamaan omilla vahvuuksillaan, joita pääsee hyödyntämään esimerkiksi uudessa roolissa. Pitkällä tähtäimellä seurankin pitää kehittyä ja katsoa tulevaisuuteen. Valmentaja kehittää omalla tekemisellään myös seuran kulttuuria. Hyttinen katsoo tulevaisuuteen nostamalla rohkeasti nuoria pelaajia edustuksen harjoitusrinkiin. – Meillä on nyt vajaat kymmenen 2003–2005 -syntynyttä harjoituksissa. He ovat jo kuukauden aikana kehittyneet valtavasti. Juniorille edustuksen harjoitukset ovat iso mahdollisuus. Jokainen treeni on kovempi kuin heidän omat junioritapahtumat. He pääsevät osaksi menestyvää joukkuetta, eikä heillä ole mitään paineita. Optimaalinen tavoite on, että näistä kolme on meillä tulevalla kaudella sopimuspelaajana, Hyttinen arvioi. Hyttinen luotsaa nuoria pelaajia myös jalkapallon puolella, kun hän toimii PKKU:n koko seuran fysiikkavalmentajana. Hyttinen on aiemmin valmentanut jalkapalloa Futurassa, Hongassa ja HJK:ssa. Mikä on mestarivalmentajan oma tulevaisuuden haave? – Haaveena on toimia joskus päävalmentajana Ruotsissa tai Veikkausliigassa. Se ei ole konkreettinen tavoite, mutta haave. Olen luonteeltani sellainen, etten halua mielistellä ketään. Yritän vain valmentaa mahdollisimman hyvin. Ja saada joukkueeni menestymään Teksti: Uusimaa/Marko Enberg Kuva: Timo Pasanen

BandyLiigaUutiset

Suomeen toinen jääpallohalli?

Jääpallohalli toteutumassa Lappeenrantaan Perjantai 28.5.2021 jää historiankirjoihin suomalaisen jääpalloilun suurena merkkipäivänä. kyseisenä päivänä nimittäin varmistui että Suomeen ja Lappeenrantaan on mahdollisesti nousemassa jääpallohalli. Ensimmäisenä uutisesta raportoinut Etelä-Saimaa kirjoittaa että Lappeenrannan kaupunki on antanut rakennussuunnitelmille siunauksensa edellyttäen, että areenayhtiöksi lähtevän Aviasport Areenan ehdottama rahoitusmalli toteutuu. Avainasemassa on valtionavun saaminen. Hallin rakentamiskustannukset ovat areenayhtiön edustajien mukaan 3–3,2 miljoonaa euroa. Hanke toteutettaisiin täysin yksityisrahoitteisesti, mutta kaupunki sitoutuisi ostamaan Aviasport Areenalta sopimukseen kirjatun määrän harjoitusvuoroja hallista. BandyliigaToimitus on iloinen kuullessaan tämän uutisen Jääpalloliiton kotisivujen kautta. uutiseen voimme tietojemme mukaan lisätä vielä seuraavaa: Helsingin hanke, jonka LuisteluAreena Oy on toteuttamassa, on ollut myös vahvasti edesauttamassa kyseistä hanketta Lappeenrantaan. LuisteluAreena Oy on käynyt useita keskusteluja Lappeenrannan kaupungin edustajan kanssa, ja toimittanut tarkkoja laskelmia siitä miten Helsingissä ollaan hanketta viety eteenpäin. Helsingissä toivotaan, että Lappeenrannassa hanke etenisi rakentajan, omistajien, Veiterän ja Lappeenrannan kaupungin kanssa suotuisasti maaliin asti. Unohtaa ei voi, että tietojemme mukaan Valtio on isossa roolissa hankkeen aloittamiselle. Rakennus hinnaksi on kaavailtu tuo reilu 3 miljoonaa, johon Lappeenrannan kaupunki ei sitoudu. Rahoitus on siis omistajan ja valtion tuen varassa. Arvioimme, että hanke tarvitsee valtion tukea n. 1-1,5 miljoonaa euroa, ja loput sitten rahoitetaan omistajien omalla, tai lainarahalla. Rakentamisen ajankohta riippuu täysin siitä miten Valtionavustuksen kanssa käy, ja koska siitä mahdollisesti tulee positiivinen päätös. Valitettavasti aikaisintaan rakentamaan päästään 2022, eikä ole poissuljettu, että tuo vielä siirtyy.. BandyliigaToimituksessa toivotaan, että Valtio katsoo hankkeen tarpeelliseksi, ja samalla myös Helsingin kaupunki nopeuttaisi omia ratkaisujaan – voisimme todella kehittää jääpalloa jo kahden toteutuvan hallin antamien mahdollisuuksien mukaan. Uskomme myös siihen. että nämä kaksi hallia eivät jää Suomessa ainoiksi – ainakin Porvoossa, ja Porissa on pitkälle vietyjä suunnitelmia paikallisten hankkeiden toteuttamisille.. Yksi suuri ero Lappeenrannan ja Helsingin hankkeilla on seuraava: – Lappeenrannassa Kaupunki sitoutuu ostamaan vuoroja hallista vuositasolla määrätyllä summalla (uskomme tuon olevan yli 300.000e vuodessa). Helsingissä ei kaupunki toimi näin – Helsingissä Kaupunki tukee seuroja jäänkustannuksissa, eli itse halli ei suoraan saa tukea – raha tulee seurojen maksamista vuoromaksuista – joihin siis seura saa tukea. Etelä-Saimaassa oli seuraava teksti: Helsingissä on oma, paljon suureellisempi suunnitelmansa, jonka hintalappukin olisi kymmenkertainen. BandyliigaToimituksen tietojen mukaan asian voi toki muotoilla kuten Etelä-Saimaa on tuon kirjoittanut, mutta muistaa täytyy että Lappeenrannassa olemassa olevan tekojään katetaan. Tämä siis tarkoittaa sitä, että rakennetaan seinät ja katto nykyisen tekojään päälle. Helsingissä rakennetaan kokonaan uusi halli, jossa lähdetään maatöistä alkaen rakentamaan uutta. Lisäksi Helsingissä halliin tulee tuhansia neliöitä oheisharjoittelu- ja muuta liikuntatilaa. Lisäksi toimisto- ja kaupalliset tilat ovat mukana hankkeen neliöissä. Eli hankkeet ovat sekä rahoitusmalliltaan, että rakentamiseltaan täysin erilaiset lähtökohtaisesti! Tosin lopputulos luistelun toteuttaminen sisällä on sama, kuitenkin erilaisen ympäristön toteuttamana. Hienoa että hankkeita viedään eteenpäin! Toivottavasti yhteistyötä eri paikkakuntien kanssa jatketaan, ja saadaan kaupunkien päättäjät ajattelemaan samaan suuntaan kaupungista riippumatta, jotta suomalaiselle jääpallolle saadaan sellaiset olosuhteet joilla lajia voidaan kehittää seurojen, ja liiton kanssa kohti tulevaisuutta… BandyliigaToimitus / Pasi Virtanen

BandyLiigaUutiset

www.bandyliiga.fi sivusto uudistui

Olemme tyytyväisiä ulkoiseen muutokseen, ja tulemme lisäämään sisältöä koko kevään, kesän, ja syksyn ajan… Aloimme uudistamaan sivustomme visuaalista ilmettä heti Bandyliigakauden 2020-21 jälkeen, ja työ on nyt siltä osin saatu valmiiksi – Joten voimme avata sivut yleisölle – Tulemme kuitenkin lisäämään sisältöä ennen kauden 2021-22 alkua. Uutisoimme tästä päivästä alkaen lähes päivittäin esim. seurojen pelaajasopimuksia, Ruotsiin lähteviä pelaajia, valmentajien sopimuksia, Liiton tiedotteita yms toimituksemme mielestä tärkeää Bandyliigatietoa. Löydät jo nyt sivustoltamme: YLEISTÄ: Seurat ja niiden taustatiedot Tuomarit, Liigatuomariksi, Kansainvälisyys, Palkinnot Bandysäännöt Antidoping BandyliigaToimituksen yhteystiedot HISTORIA: Mestaruudet Kausitiedot Palkitut Ennätykset Maratontaulukko Suomen Cup Kunniagalleria Kausikirjat Peliasut 2021-22 BANDYLIIGA: Pelaajasopimukset Valmentajasopimukset Kokoonpanot 20-21 bandyTV Suomen Cup 21-22 Tilastot 20-21 LISÄKSI: Uutisarkisto Nimipäivät Bandyliigapelaajien syntymäpäivät Sarjataulukko TULOSSA: Emme paljasta vielä mitä kaikkea on luvassa ennen marraskuuta, mutta työstämme päivittäin näitä “salaisuuksia” – uutisoimme uudistuksista sitä mukaan kun osiot valmistuvat – Olemme varmoja, että näitä kannattaa odottaa vielä hetki… OTA YHTEYTTÄ: Jos sinulla on valokuvia, juttuja yms Bandyliigaan liittyvää vuosilta 1907-2021, ja haluat jakaa tämän sivujemme kautta – Ole yhteydessä: toimitus (at) bandyliiga.fi tai 044 9731977

BandyLiigaUutiset

Tervetuloa Bandyliiga-sivustolle!

Bandyliigasivusto on itsenäinen Jääpallon pääsarjaan keskittyvä sivusto. Sivuiltamme Löytyy kaikki Jääpallon pääsarjaan liittyvät tiedot vuodesta 1907 alkaen, päättyen nukuhetkeen…. Seurojen nykyiset kokoonpanot, taustahenkilöt, pelaajasiirrot yms yms Kaikki pääsarjapelaajat vuodesta 1907 alkaen, pisteet, ottelut Seurojen ja Jääpallo liiton uutiset