BandyLiigaUutiset

Valmentajan päivä muistuttaa tärkeästä työstä

Kiitos jääpallovalmentajille Syyskuun 25. päivänä vietetään Valmentajan päivää. Päivän teemana on #kiittikoutsi, kansainvälisesti #ThanksCoach, ja tarkoituksena on nostaa esiin valmentajien arvokasta työtä urheilun ja ihmisten hyväksi. Jääpallossa valmentajan rooli näkyy kaikkialla. Valmentaja rakentaa harjoitukset, kehittää pelaajia, kokoaa joukkueen yhteisen ajatuksen ja kantaa vastuuta niin onnistumisten kuin vaikeiden hetkienkin keskellä. Työ ei rajoitu vain ottelupäivään tai kaukalon laidalle, vaan sitä tehdään usein tuntikausia ennen kuin ensimmäinenkään pelaaja saapuu harjoituksiin. Suomessa arvioidaan olevan noin 80 000 urheiluvalmentajaa ja Euroopassa noin yhdeksän miljoonaa. Suuri osa valmentajista toimii vapaaehtoispohjalta ilman rahallista korvausta. Jääpallossa tämä vapaaehtoistyö on erityisen tärkeää. Laji tarvitsee valmentajia aivan nuorimpien pelaajien ensimmäisistä jääharjoituksista aina Bandyliigaan, maajoukkueisiin ja huipputasolle asti. Jokaisen edustusjoukkueessa pelaavan pelaajan taustalla on vuosien varrella ollut useita valmentajia, jotka ovat opettaneet, kannustaneet, vaatineet ja auttaneet eteenpäin. Valmentajan päivän aloite käynnistyi Suomessa vuonna 2019 Suomen EU-puheenjohtajakaudella osana Euroopan urheiluviikkoa. Aloitteen takana ovat muun muassa Suomen Valmentajat, Suomen Ammattivalmentajat SAVAL, Suomen Olympiakomitea ja kansainvälinen ICCE. Kiitos, koutsi BandyliigaToimitus haluaa Valmentajan päivän kunniaksi kiittää kaikkia suomalaisen jääpallon valmentajia. Kiitos teille, jotka seisotte harjoituksissa pakkasessa, suunnittelette seuraavaa harjoitusta vielä myöhään illalla, kuljette joukkueiden mukana ympäri Suomea ja annatte aikaanne pelaajien sekä koko lajin hyväksi. Kiitos juniorivalmentajille, seuravalmentajille, Bandyliigan valmentajille, maajoukkuevalmentajille sekä kaikille taustalla työskenteleville valmennuksen ammattilaisille ja vapaaehtoisille. Ilman valmentajia ei olisi pelaajia, joukkueita eikä tulevaisuuden jääpalloa. Hyvää Valmentajan päivää kaikille jääpallovalmentajille – #kiittikoutsi! BandyliigaToimitus

Toimitus

87
0
BandyLiigaUutiset

Suomen Cup Helsingissä

Kausi käynnistyy Oulunkylässä Kansallinen jääpallokausi 2026–27 käynnistyy marraskuun alussa, kun Suomen Cup pelataan 6.–8.11.2026 Oulunkylän tekojääradalla Helsingissä. Turnauksen järjestelyistä vastaavat Botnia-69 ja HIFK. Kolmipäiväiseen turnaukseen osallistuu kahdeksan Bandyliigaseuraa. Varkautelainen WP 35 ei ole mukana tämän vuoden Suomen Cupissa. A-lohkossa pelaavat HIFK, Akilles, Veiterä ja Narukerä. B-lohkon muodostavat puolestaan Botnia, JPS, OLS ja Kampparit. Suomen Cup tarjoaa heti kauden alkuun tiiviin kilpailuviikonlopun, jonka aikana joukkueet pääsevät mittaamaan voimasuhteitaan ennen Bandyliigan käynnistymistä. Lohkovaiheen ottelut pelataan perjantain ja sunnuntaiaamun välisenä aikana, minkä jälkeen turnaus huipentuu sunnuntain sijoitusotteluihin. Sunnuntaina 8.11. ratkaistaan turnauksen lopulliset sijoitukset. Lohkojen neljännet kohtaavat sijoista 7–8, kolmannet sijoista 5–6 ja lohkokakkoset pronssiottelussa. Viikonlopun päätösottelussa kohtaavat A- ja B-lohkojen voittajat. Suomen Cupin finaali alkaa sunnuntaina klo 16.45. Suomen Cup 2026–27 Koko Suomen Cupin otteluohjelma löytyy: https://bandyliiga.fi/suomen-cup-2026-27/ BandyliigaToimitus paikalla koko viikonlopun BandyliigaToimitus on paikalla Oulunkylässä koko Suomen Cup -viikonlopun ajan välittämässä tunnelmia ennen otteluita, niiden aikana ja otteluiden jälkeen. Luvassa on uutisia, otteluseurantaa, haastatteluja, kuvia, tunnelmia ja jälkipelit heti paikan päältä. Päivät kannattaa siis merkitä kalenteriin jo nyt: 6.–8.11.2026. Jos et pääse Oulunkylään paikan päälle, seuraa Bandyliiga.fi:n uutisointia koko turnauksen ajan. Tuomme Suomen Cupin tapahtumat mahdollisimman lähelle myös kotikatsomoita. Uskomme, että turnauksen järjestäjät Botnia-69 ja HIFK tarjoavat otteluista myös striimilähetyksiä. Lähetysten toteutumisesta, katselupaikoista ja mahdollisista linkeistä uutisoimme tarkemmin lähempänä turnausta.

Toimitus

256
2
BandyLiigaUutiset

Short Bandy

Uhka vai mahdollisuus? Kansainvälinen jääpalloliitto FIB on ottanut Short Bandyn virallisesti mukaan lajiperheeseensä ja esitellyt sitä myös Kansainväliselle olympiakomitealle. Ajatus on selvä: säilytetään jääpallon ominaispiirteet, mutta siirretään peli jääkiekkokaukaloon, pienennetään joukkueita ja poistetaan suuren jääpallokentän vaatima olosuhderasite. Suomessa kehitys herättää erityisen kiinnostavan kysymyksen – kuinka lähelle Short Bandy tulee kaukalopalloa? Short Bandy ei ole enää pelkkä kokeilu. FIB:n vuoden 2026 kongressi Porissa hyväksyi sen liiton uudeksi lajimuodoksi, ja syyskuussa Sveitsin Porrentruyssa pelattiin ensimmäinen kansainvälinen Short Bandy -seuraturnaus. Mukana oli kuusi joukkuetta Saksasta, Alankomaista ja Sveitsistä, ja ensimmäisen turnauksen voitti alankomaalainen Nijmegen Capitals. FIB:n pääsihteeri Attila Adamfi on jo esitellyt Short Bandyn Kansainväliselle olympiakomitealle. FIB:n mukaan uusi pelimuoto sopii erityisen hyvin olympialiikkeen muuttuvaan ajatteluun: kilpailut voidaan järjestää olemassa olevissa jäähalleissa, samaa suorituspaikkaa voidaan käyttää muiden jäälajien kanssa ja joukkueiden pienentyessä myös olympialaisiin tarvittavien urheilijoiden määrä vähenee. Ajankohta ei ole sattumaa. IOC hyväksyi kesäkuussa 2026 uuden Fit for the Future -strategiansa, joka ohjaa olympialiikettä vuoteen 2032. IOC on jo pidempään korostanut olemassa olevien ja väliaikaisten suorituspaikkojen käyttöä sekä eri lajien mahdollisuutta jakaa samoja areenoita. Juuri tähän Short Bandy yrittää iskeä. Suuren kentän ongelma katoaa Perinteisen jääpallon olympiahaaveen yksi käytännön ongelmista on aina ollut kenttä. Täysimittainen jääpallokenttä on lähes jalkapallokentän kokoinen, eikä sellaisia ole valmiina läheskään kaikissa talviolympialaisten isäntäkaupungeissa. Short Bandy muuttaa asetelman perusteellisesti. FIB:n voimassa olevissa säännöissä Short Bandyn kenttä on 45–60 metriä pitkä ja 26–35 metriä leveä. Joukkueessa pelaa vain neljä kenttäpelaajaa ja maalivahti. Maali on 2,50 metriä leveä ja 2,10 metriä korkea. Päätyviivan takana ei pelata, ja laidoilla käytetään jääpallosta tuttua matalaa, 15–17 senttimetrin reunusta. Jääkiekkokaukalon laidat voivat ympäröidä kenttää, mutta niitä ei saa aktiivisesti käyttää pelaamiseen. Tämä on tärkeä yksityiskohta. Short Bandya ei ole vain puristettu pienempään tilaan, vaan sen sääntöjä on tietoisesti rakennettu niin, että peli käyttäytyisi mahdollisimman paljon jääpallon tavoin. FIB:n omissa valmisteluasiakirjoissa tätä tavoitetta on kuvattu hyvin suoraan: sääntöjä haluttiin muuttaa enemmän jääpallon ja vähemmän jääkiekon kaltaisiksi. Mukana ovat muun muassa jääpallomainen kulmalyönti, isot maalit, mahdollisuus kaukolaukauksiin, jääpallomainen rangaistuslyönti ja pelin loppuminen maaliviivaan. FIB itse on tiivistänyt idean osuvasti: “Game on ice hockey rink with Bandy DNA.” Mutta eikö tämä kuulosta Suomessa kovin tutulta? Kuulostaa. BandyliigaToimitus ei ole väärässä nostaessaan esiin yhteyttä kaukalopalloon. Suomalaisessa kaukalopallossa pelataan samalla tavalla pallolla, mailoilla, luistimilla ja jääkiekkokaukalossa. Maalivahti ei käytä mailaa kummassakaan lajissa. Myös pelin vauhti, vapaat vaihdot ja pienen kaukalon vaatima nopea päätöksenteko tuovat lajien ulkoisen olemuksen hyvin lähelle toisiaan. Erot ovat silti huomattavia. Kaukalopallossa kentällä saa olla kuusi pelaajaa eli viisi kenttäpelaajaa ja maalivahti. Short Bandyssa määrä on 4+1. Kaukalopallossa käytetään korkeita, 100–122 senttimetrin kaukalolaitoja ja jääkiekkomaaleja, joiden sisämitat ovat 183 × 122 senttimetriä. Short Bandyssa maali on selvästi suurempi, 250 × 210 senttimetriä, ja pelin tavoiteltu sivurakenne perustuu mataliin jääpallolaitoihin. Kaukalopallossa maalilinja sijaitsee 3,5–4,5 metriä päädystä ja peli jatkuu myös maalin takana; Short Bandyssa maaliviiva on samalla päätyviiva eikä sen takainen alue kuulu pelikenttään. Siksi Short Bandya voisi Suomessa kuvata ehkä parhaiten näin: Se näyttää ensi silmäyksellä kaukalopallolta, mutta sen pelillinen logiikka yritetään pitää jääpallona. Suomessa tilanne muuttuu erityisen mielenkiintoiseksi Asia saa vielä yhden uuden ulottuvuuden siitä, että Suomen Jääpalloliitto ja Suomen Kaukalopalloliitto ovat jo aloittaneet yhteistyökeskustelut. Liitot kertoivat elokuussa selvittävänsä erityisesti junioritoimintaan niin sanottua kaukalojääpalloa, jossa yhdistettäisiin jääpallon ja kaukalopallon välineitä ja toimintatapoja. Tarkoituksena on saada uusia lapsia jäälajien pariin ja mahdollistaa molempien lajien harrastaminen. Short Bandyn kansainvälinen nousu tekee tästä keskustelusta yhtäkkiä paljon suuremman. Suomessa ei ehkä tarvitsekaan keksiä kokonaan uutta siltaa suuren kentän jääpallon ja jääkiekkokaukalon välille – FIB rakentaa parhaillaan kansainvälistä versiota juuri tällaisesta sillasta. Tämä voi parhaimmillaan olla molemmille suomalaisille lajeille mahdollisuus. Kaukalopallolla on vuosikymmenten kokemus toimimisesta suomalaisissa jäähalleissa. Jääpallolla puolestaan on FIB:n kansainvälinen kilpailujärjestelmä ja yhteys IOC:hen. Jos yhteistyö onnistuu, Short Bandysta voisi Suomessa tulla juniorien harjoitus- ja kilpailumuoto, uuden harrastajan ensimmäinen kosketus jääpalloon ja samalla kansainvälinen kilpailumuoto sellaisille paikkakunnille, joilla ei ole täysimittaista jääpallokenttää. Jos yhteistyötä ei tehdä, vaarana on päinvastainen tilanne: samassa kaukalossa pelattaisiin kahta hyvin samannäköistä pallopeliä eri nimillä, eri säännöillä ja eri organisaatioissa. Entä olympialaiset? Short Bandy parantaa tiettyjä jääpallon lähtökohtia, mutta olympiapaikkaa se ei vielä ratkaise. FIB on jo IOC:n tunnustama kansainvälinen lajiliitto ja kuuluu IOC:n tunnustettujen lajiliittojen ARISF-järjestöön. FIB:llä on tällä hetkellä 28 kansallista jäsenliittoa, mutta FIB:n mukaan Short Bandya pelataan toistaiseksi viidessä kansallisessa liitossa: Tšekissä, Saksassa, Unkarissa, Sveitsissä ja Alankomaissa. Siinä on edelleen melkoinen matka olympialajiksi. Tarvitaan huomattavasti laajempi kansainvälinen kilpailutoiminta, vakiintuneet miesten ja naisten kilpailut, lisää osallistujamaita ja näyttöä siitä, että lajilla on pysyvä asema eikä kyse ole vain olympialaisia varten rakennetusta formaatista. FIB:n teknisen komitean puheenjohtaja Frank Peters on kuitenkin jo puhunut kansallisten mestareiden Champions League -ajatuksesta ja mahdollisista Short Bandyn MM-kilpailuista. Ensimmäinen kansainvälinen turnaus on nyt pelattu, joten kehitys on siirtynyt paperilta jäälle. BandyliigaToimituksen näkemys Short Bandy ei ole kaukalopalloa uudella nimellä. Mutta olisi yhtä lailla vaikea väittää, etteikö jääpalloperhe olisi sen myötä tullut selvästi lähemmäksi kaukalopalloa. Ratkaiseva ero on siinä, mistä suunnasta lähestytään. Kaukalopallo on oma suomalainen lajinsa omine sääntöineen ja historiaperinteineen. Short Bandy puolestaan lähtee jääpallosta ja kysyy: kuinka paljon suuren kentän jääpalloa voidaan siirtää tavalliseen jäähalliin menettämättä jääpallon identiteettiä? Juuri tämä kysymys saattaa lopulta olla Short Bandyn suurin merkitys. Se voi avata jääpallolle tuhansia olemassa olevia jäähalleja, uusia maita ja kokonaan uuden kilpailujärjestelmän. Erittäin suuren huomion saa seuraava: FIB puhuu jo kansallisten mestareiden Champions League -aloitteesta, mahdollisista Short Bandyn MM-kilpailuista ja suuremmasta eurooppalaisesta seurakilpailusta. Mielestämme meidän tulee olla tässä kehityksessä mukana, tai ainakin seurata asiaa avoiminmielin…

Toimitus

315
4
BandyLiigaUutisetHIFKUutiset

Joonas Hintikka palaa HIFK:hon

Ruotsin vuosi toi arvokasta oppia nuorelle kasvatille HIFK saa tulevalle Bandyliiga-kaudelle takaisin yhden oman junioripolkunsa nuorista pelaajista. Joonas Hintikka palaa Helsinkiin vietettyään viime kauden Bollnäsissa jääpallolukion ympäristössä. Kaudesta 2026–27 tulee Hintikalle ensimmäinen kokonainen kausi HIFK:n edustusjoukkueessa. Hintikka ehti tehdä Bandyliiga-debyyttinsä jo kaudella 2024–25, jolloin hän pelasi yhden liigaottelun HIFK:n paidassa. Sen jälkeen edessä oli vuosi Ruotsissa – maassa, jossa nuorten pelaajien harjoittelu- ja kilpailuympäristö tarjoaa suomalaisille lupauksille arvokkaan mahdollisuuden nähdä jääpalloa hieman toisesta näkökulmasta. Nyt ympyrä sulkeutuu ainakin toistaiseksi, kun HIFK:n oman junioripolun läpikäynyt Hintikka palaa kasvattajaseuransa edustusjoukkueeseen. – Hyvät fiilikset palata HIFK:hon. Tulin jatkamaan Ruotsin vaihtovuoden jälkeen sovitusti lukiota Suomeen, Hintikka kertoo. Ruotsin vuosi mukaan Brahenkentälle BandyliigaToimituksen näkökulmasta Hintikan paluu on HIFK:lle mielenkiintoinen erityisesti siksi, että kyse ei ole ulkopuolelta hankitusta valmiista pelaajasta, vaan seuran oman pelaajapolun kautta edustusjoukkueeseen nousevasta nuoresta. Vuosi Bollnäsissa on puolestaan tuonut hänen kehityspolulleen kansainvälisen jakson. Hintikka pelasi Ruotsissa myös Bollnäsin juniorijoukkueessa, joten kokemusta kertyi erilaisesta jääpallokulttuurista ja kilpailuympäristöstä. Ruotsalaisista ottelutiedoista löytyy Hintikan pelejä Bollnäsin U19-joukkueessa. Nyt hänen seuraava haasteensa on ottaa askel juniorijääpallosta säännölliseksi Bandyliiga-pelaajaksi. Hintikka itse tietää hyvin, millaisilla ominaisuuksilla hän aikoo paikkaansa joukkueessa rakentaa. – Pelaan joukkueelle ja yritän tehdä parhaani omalla paikallani. Taistelen aina loppuun saakka. HIFK tarvitsee myös omia nuoria pelaajia HIFK:n kannalta Hintikan paluussa on kyse yhtä kautta suuremmasta asiasta. Seuran tulevaisuuden kannalta oman junioritoiminnan kautta edustusjoukkueeseen nousevien pelaajien merkitys on suuri. Nuoren pelaajan ei tarvitse palata Ruotsista valmiina Bandyliigan tähtenä. Olennaisempaa on, pystyykö hän ottamaan seuraavan askeleen harjoittelussa, kasvattamaan vastuutaan ja vakiinnuttamaan vähitellen paikkansa miesten peleissä. Hintikalle kausi 2026–27 tarjoaa juuri tämän mahdollisuuden. Samalla paluu tuttuun ympäristöön helpottaa siirtymää. Brahenkenttä, HIFK:n toimintatavat ja suuri osa seuraympäristöstä ovat jo ennestään tuttuja. – Stadilaisessa bandyssa vetää puoleensa joukkueen yhtenäinen meininki ja Brahenkentän ainutlaatuinen tunnelma. Ensimmäinen kokonainen Bandyliiga-kausi edessä Tulevalla talvella Hintikan kohdalla yksi kiinnostavimmista asioista on seurata, kuinka nopeasti hän pystyy muuttamaan Ruotsissa saamansa kokemukset vastuuksi Bandyliigassa. Yhden liigaottelun kokemuksella lähtökohta on vielä nuoren pelaajan, mutta kokonainen kausi edustusjoukkueen mukana voi merkitä kehityksen kannalta paljon. Hintikan omat tavoitteet ovat tässä vaiheessa sopivan selkeät. – Haluan kehittyä pelaajana ja saada kokemusta Bandyliigan peleistä. Joukkueena haluamme kehittää peliä jatkuvasti eteenpäin ja päästä mahdollisimman pitkälle. Ensimmäinen tavoite ei ole kantaa joukkuetta, vaan ansaita paikka kokoonpanossa, saada vastuuta ja osoittaa kuuluvansa Bandyliiga-tasolle. Jos kehitys jatkuu oikeaan suuntaan, HIFK voi saada Bollnäsista palaavasta kasvatistaan pelaajan huomattavasti pidemmäksi aikaa kuin vain tulevaksi kaudeksi.

Toimitus

119
0
BandyLiigaUutisetHIFKUutiset

Juuso Partanen palaa HIFK:hon

Armeijan jälkeen katse jälleen jääpallossa HIFK saa tulevaksi kaudeksi takaisin tutun pelaajan, kun Juuso Partanen palaa punapaitoihin armeijavuoden jälkeen. Nuorelle pelaajalle paluu on merkityksellinen, sillä HIFK on hänelle entuudestaan tuttu ja tärkeä seura. Partanen lähtee kauteen motivoituneena ja korkeilla odotuksilla. – Hyvät fiilikset tietenkin. HIFK on itselle tuttu ja tärkeä seura, joten tuntuu hyvältä palata takaisin. Odotukset kauteen ovat korkealla, Partanen kertoo HIFK:n julkaisemassa haastattelussa. Armeijavuosi toi pelaamiseen taukoa, mutta nyt huomio siirtyy jälleen kokonaan jääpalloon. Partasen tavoitteena on ottaa seuraava askel omassa kehityksessään ja samalla auttaa HIFK:ta tavoittelemaan menestystä. Pallollista taitoa ja periksiantamatonta asennetta Partanen kuvailee itseään ahkeraksi ja pallollisesti monipuoliseksi pelaajaksi. HIFK:n kokoonpanoon hän tuo ennen kaikkea liikkumista, pallollista osaamista ja kovaa työntekoa. – Jäällä olen ahkera ja pallollisesti monipuolinen pelaaja. Joukkueeseen pystyn varmasti tuomaan pallollista taitoa ja periksiantamattoman pelaajan. Juuri tällainen profiili sopii hyvin joukkueeseen, jossa nuorten pelaajien rooli ja vastuu voivat kasvaa nopeasti kauden edetessä. Armeijavuoden jälkeen kiinnostavaa on erityisesti nähdä, kuinka nopeasti Partanen löytää jälleen ottelurytmin ja oman paikkansa HIFK:n pelissä. HIFK-yhteisö tärkeässä roolissa Partasen kommenteissa korostuu myös HIFK:n ympärillä oleva vahva seurayhteisö. Hän nostaa esiin erityisesti kannattajat ja heidän merkityksensä joukkueelle. – HIFK:lla on aivan erityiset fanit, jotka pelistä toiseen jaksavat luoda tunnelmaa ja energiaa joukkueelle. Brahenkentän kaltaisissa ympäristöissä yleisön merkitys näkyy konkreettisesti, ja HIFK:n kotiotteluissa kannattajakulttuuri on jo pitkään ollut näkyvä osa tapahtumaa. Partaselle paluu merkitsee samalla paluuta tuttuun ympäristöön ja jälleen osaksi tätä yhteisöä. Tavoite on kirkas Partanen ei peittele tavoitteitaan tulevan kauden suhteen. Henkilökohtaisella tasolla hän haluaa kehittyä mahdollisimman korkealle tasolle. Joukkueen tavoite on vielä yksiselitteisempi. – Henkilökohtaisella tasolla kehittyä pelillisesti parhaalle mahdolliselle tasolle. Joukkueena kirkkain mitali. HIFK:n viime kaudet ovat osoittaneet, että seura kuuluu Bandyliigan kärkikamppailuun, joten tavoitteenasettelu on linjassa joukkueen viime vuosien kilpailullisen aseman kanssa. Partasen paluu tuo HIFK:lle yhden vaihtoehdon lisää tulevan kauden kokoonpanoon. Samalla se jatkaa joukkueen rakentamista kohti kautta 2026–27. Armeijavuosi on takana, tuttu punainen paita odottaa ja tavoitteet ovat selvät: Juuso Partanen palaa HIFK:hon valmiina ottamaan seuraavan askeleen urallaan.

Toimitus

166
0
BandyLiigaUutisetOLSUutiset

OLS vahvistuu kolmella paluumuuttajalla

Alkukaudesta tulossa poikkeuksellinen urakka Oulun Luistinseuran joukkue kaudelle 2026–27 jatkaa rakentumistaan. OLS vahvistaa rivejään kolmella seurasta ennestään tutulla pelaajalla, kun Juho Kaaretkoski, Niklas Kuusela ja Sampsa Salmi palaavat keltapaitojen vahvuuteen. Kaikilla kolmella on taustaa OLS:ssa jo aiemmilta vuosilta, joten kyse ei ole uusista tuttavuuksista vaan todellisista paluumuuttajista. Kaaretkoski tuo kokemusta puolustukseen Kolmikosta kokenein on 27-vuotias Juho Kaaretkoski, jolle liigakausia on kertynyt seitsemän ja otteluita jo lähes sata. Kaaretkoski on edustanut Bandyliigassa Tornion LRK:ta, Jyväskylän JPS:aa sekä OLS:aa. Viimeisimpänä hän on pelannut Ruotsissa Kalixin riveissä. Kokemusta on siis kertynyt useista erilaisista joukkueista ja myös Ruotsin kentiltä, mikä tekee Kaaretkosken paluusta OLS:lle arvokkaan lisän tulevan kauden miehistöön. Myös Niklas Kuusela, 22, palaa Ouluun Kalixista. Kuusela on pelannut urallaan myös LRK:ssa, ja OLS on hänelle tuttu jo juniorivuosilta. Kuusela pelasi aikanaan OLS:n ja LRK:n yhteisjoukkueessa ja ehti käydä myös OLS:n liigamiehistössä muutama kausi sitten ottelun verran. Nyt edessä on uusi vaihe tutussa ympäristössä. Kolmas paluumuuttaja on 23-vuotias Sampsa Salmi. Salmi on pelannut OLS:ssa kolme liigakautta ja noin 40 pääsarjaottelua. Kauden 2025–26 hän vietti opintojen vuoksi muualla Suomessa, mutta tulevaksi kaudeksi hyökkääjä palaa jälleen Ouluun. Kolmikko tuo OLS:n joukkueeseen ennen kaikkea lisää leveyttä, kokemusta ja seuraympäristön tuntemusta. OLS:n runko alkaa hahmottua Oulussa on julkaistu kevään ja kesän aikana jo useita jatkosopimuksia ja vahvistuksia. Kapteeni Niklas Valtanen jatkaa joukkueessa ja hänen veljensä Matias Valtanen siirtyy OLS:aan Lappeenrannan Veiterästä. Lisäksi Aatu Tiusanen, Aku Sarkkinen, Veeti Pitsinki, Elias Alafrantti, Samppa Äikäs, Marcus Ukkonen, Akseli Niskala ja Tomi Tiikkainen jatkavat seurassa sopimuksiinsa sisältyneiden optioiden käyttämisen myötä. Kolmen paluumuuttajan myötä OLS:n kauden 2026–27 joukkue alkaa saada jo selvästi lopullisempaa muotoaan. Suomen Cup käynnistää kilpailukauden OLS:n kilpailukausi alkaa Helsingissä 6.–8. marraskuuta 2026 pelattavalla Suomen Cupilla. Turnauksen näyttämönä toimii Oulunkylän tekojäärata. Bandyliiga käynnistyy OLS:n osalta heti seuraavana viikonloppuna, kun oululaiset kohtaavat kotikentällään Porvoon Akilleksen lauantaina 14. marraskuuta. Normaalista alkukaudesta ei Oulussa kuitenkaan voida puhua. Talviklassikko pakottaa OLS:n evakkoon Oulun Kärppien järjestämä jääkiekon Talviklassikko, jossa kohtaavat Kärpät ja HIFK, ottaa Pakkalan tekojääradan käyttöönsä marraskuun lopulta alkaen. OLS:n mukaan Pakkalan tekojää poistuu jääpallon käytöstä 30. marraskuuta alkaen arviolta lähes neljäksi viikoksi. Se merkitsee Bandyliigan otteluohjelmaan poikkeuksellista rakennetta. OLS pelaa marraskuun aikana peräti kuusi kotiottelua, kun taas joulukuussa joukkueella on ohjelmassa kuusi vierasottelua. Kyse ei ole pienestä muutoksesta. Jääpallojoukkueelle lähes kuukauden mittainen lähtö omalta pääasialliselta harjoitus- ja ottelupaikalta keskellä kautta vaikuttaa väistämättä harjoitteluun, matkustamiseen ja koko joukkueen arkeen. Oulun kaupunki on tarjonnut OLS:n harjoittelupaikaksi Pateniemen tekojäätä. Kelien salliessa vaihtoehtona on myös Lintulan urheilukenttä. Oulussa olosuhteet jälleen keskusteluun OLS lähtee kauteen mielenkiintoisella ja vahvistuneella joukkueella, mutta samalla se joutuu valmistautumaan olosuhdehaasteisiin heti kauden ensimmäisistä viikoista lähtien. Kuuden marraskuisen kotiottelun jälkeen edessä oleva pitkä vieraspelijakso tekee alkukaudesta poikkeuksellisen raskaan. Urheilullisesti paluumuuttajat Kaaretkoski, Kuusela ja Salmi ovat OLS:lle tervetulleita vahvistuksia. Samalla tuleva talvi näyttää jälleen kerran, kuinka suuri merkitys toimivilla harjoitus- ja otteluolosuhteilla suomalaisessa jääpallossa on. OLS:n kausi alkaa Suomen Cupissa 6. marraskuuta ja Bandyliigan osalta 14. marraskuuta kotiottelulla Akillesta vastaan.

Toimitus

290
1
BandyLiigaUutisetWP35Uutiset

WP 35 protestoi, ei osallistu Suomen Cupiin

Seura jää pois Helsingin turnauksesta Warkauden Pallo 35 ei ole osallistumassa marraskuun alussa Helsinkiin kaavailtuun miesten Suomen Cupiin. BandyliigaToimituksen saamien tietojen mukaan kyse ei ole urheilullisesta ratkaisusta, vaan tietoisesta protestista. Taustalla ovat jo viime kaudelta jääneet erimielisyydet Suomen Cupin järjestämisestä ja erityisesti se, ettei WP 35:n toivomaa turnausta myönnetty Varkauteen. Varkaudessa viime kauden ratkaisu ei ole unohtunut. WP 35 olisi halunnut toimia Suomen Cupin turnausjärjestäjänä kotikaupungissaan, mutta Suomen Jääpalloliitto päätyi toiseen ratkaisuun. Kauden 2025–26 Suomen Cupin alkuturnaukset määrättiin Ouluun ja Jyväskylään 7.–9. marraskuuta 2025. WP 35 sijoitettiin Oulussa pelanneeseen lohkoon yhdessä OLS:n, Akilleen, Veiterän ja Narukerän kanssa. Juuri tästä asetelmasta WP 35:n tämän syksyn ratkaisu saa suuremman merkityksensä. Varkaudessa koettiin, ettei seuraa kuunneltu BandyliigaToimituksen tietojen mukaan viime kauden päätös jätti WP 35:n taustalle voimakkaan pettymyksen. Seurassa koettiin, että Varkaus olisi ollut valmis järjestämään Suomen Cupin turnauksen, mutta mahdollisuutta siihen ei annettu. Kyse ei tällaisessa tilanteessa ole pelkästään siitä, missä muutama jääpallo-ottelu pelataan. Suomen Cupin kaltainen turnaus merkitsee järjestävälle paikkakunnalle kotiyleisöä, näkyvyyttä, tapahtumatuloja ja mahdollisuutta rakentaa paikallista kiinnostusta lajin ympärille. Erityisen paljon sillä voi olla merkitystä Varkauden kaltaisessa kaupungissa, jossa jääpallolla ja WP 35:llä on poikkeuksellisen pitkä historia. WP 35 on perustettu vuonna 1935, sillä on 16 miesten Suomen mestaruutta ja seura on yksi suomalaisen jääpallon perinteikkäimmistä. Kun tällainen seura kokee olevansa valmis ottamaan järjestelyvastuuta mutta jää ilman turnausta, pettymys ei välttämättä häviä yhden talven aikana. Nyt protesti näkyy konkreettisesti Tälle kaudelle Suomen Cupia on kaavailtu marraskuun alkuun Helsinkiin. WP 35:n vastaus viime kauden tapahtumiin on BandyliigaToimituksen saamien tietojen mukaan yksiselitteinen: seura ei aio osallistua turnaukseen. WP 35 ei ole vetäytymässä Bandyliigasta. Päinvastoin, Suomen Jääpalloliiton 15. syyskuuta julkaisemassa runkosarjan otteluohjelmassa WP 35 on mukana yhtenä sarjan yhdeksästä joukkueesta, ja seuran liigakausi alkaa marraskuussa normaalisti. Siksi poisjäänti Suomen Cupista näyttäytyy nimenomaan protestina Cupin järjestämistä ja sitä koskevaa päätöksentekoa kohtaan – ei merkkinä siitä, että WP 35 olisi vähentämässä panostustaan edustusjoukkueeseen. Miten tähän oikein päädyttiin? Tilannetta tarkasteltaessa kyse näyttää olevan paljon suuremmasta asiasta kuin yhden turnauksen isännyydestä. Suomalaisessa jääpallossa seurat toimivat rajallisilla taloudellisilla ja henkilöstöresursseilla. Matkat ovat pitkiä, vapaaehtoistyön merkitys valtava ja jokaisella kotiyleisön eteen saatavalla tapahtumalla on merkitystä. Samaan aikaan liiton tehtävänä on rakentaa kilpailukokonaisuus, jossa huomioon täytyy ottaa jääolosuhteet, matkustaminen, otteluohjelmat, talous ja koko kilpailun toteutuminen. Nämä näkökulmat eivät aina kohtaa. WP 35:n näkökulmasta kysymys näyttää olevan ennen kaikkea siitä, kokeeko seura tulleensa kuulluksi. Jos seura on tarjoutunut järjestämään turnauksen ja on kokenut olevansa siihen valmis, päätös viedä kilpailu muualle on voitu Varkaudessa nähdä paljon laajempana viestinä kuin pelkkänä kilpailuteknisenä ratkaisuna. Kun samaan aikaan suomalaisessa jääpallossa puhutaan jatkuvasti seurojen aktiivisuuden, yleisön, tapahtumien ja paikallisen näkyvyyden merkityksestä, aktiivisen järjestäjäehdokkaan sivuuttaminen voi tuntua seuran näkökulmasta vaikealta ymmärtää. Nyt tarvittaisiin keskustelua – ei uusia poteroita WP 35:n poisjääntiä voidaan pitää vahvana viestinä Jääpalloliiton suuntaan. Samalla olisi tärkeää kuulla myös liiton perustelut sille, miksi Varkautta ei viime kaudella valittu Suomen Cupin järjestäjäksi ja millä perusteilla tämän kauden ratkaisuja on tehty. Jääpallon kaltaisessa pienessä lajissa seuroilla ja liitolla pitäisi lopulta olla sama tavoite: mahdollisimman kiinnostava kilpailu, elinvoimaiset seurat ja mahdollisimman paljon yleisöä katsomoihin. Siksi tämän tilanteen huolestuttavin osa ei ehkä lopulta ole edes se, että WP 35 jää pois yhdestä Suomen Cupista. Huolestuttavampaa on se, jos yhden turnauspäätöksen ympärille syntynyt pettymys on päässyt kasvamaan niin suureksi, että yksi Bandyliigan perinteikkäimmistä seuroista kokee poisjäännin ainoaksi riittävän voimakkaaksi tavaksi saada viestinsä kuuluviin. Siinä vaiheessa kyse ei enää ole pelkästään Suomen Cupin pelipaikasta. Kyse on luottamuksesta. Ja suomalaisen jääpallon kokoisessa lajissa sitä ei olisi varaa menettää kummallakaan puolella.

Toimitus

393
2
BandyLiigaUutisetWP35Uutiset

Jääpallo palaa Kuopioon

WP 35 vie liigatapahtuman Savon sydämeen Kuopiossa nähdään ensi talvena harvinainen ja hieno jääpallotapahtuma, kun WP 35 tuo yhden miesten Bandyliigan ottelunsa Lippumäkeen. Lauantaina 9. tammikuuta 2027 pelattava ottelu Mikkelin Kamppareita vastaan tarjoaa kuopiolaisyleisölle mahdollisuuden tutustua vauhdikkaaseen lajiin aivan lähietäisyydeltä. Tapahtuma on merkittävä paitsi WP 35:lle myös koko suomalaiselle jääpallolle. Kuopio tunnetaan vahvana urheilukaupunkina, mutta pääsarjatason jääpalloa kaupungissa ei ole nähty vuosikymmeniin. Siksi tammikuinen ottelu on paljon enemmän kuin vain yksi runkosarjan kamppailu – se on samalla mahdollisuus esitellä lajia uudelle yleisölle ja rakentaa jääpallolle näkyvyyttä Savossa. WP 35:n taustalla ajatusta on valmisteltu pitkään, ja nyt suunnitelma on vihdoin toteutumassa. Ottelutapahtuman järjestämisessä mukana ovat olleet Kuopion kaupungin liikuntapalveluiden suunnittelija Ilja Venäläinen sekä ravintoloitsija Santu Kankkunen. Tavoitteena on tehdä päivästä koko perheen maksuton jääpallotapahtuma. WP 35:n pelaaja Lasse Karppinen näkee tapahtumassa paljon mahdollisuuksia, hän on mies joka on tehnyt paljon töitä tämän tapahtuman eteen. BandyliigaToimitus kiittää Karppista työn maaliin viemisestä, tätä on toivottu lukijoidemme parissa – muut ottakaa mallia esim Espooseen, tai Vantaalle vastaavalla tavalla ottelun vientiä. Kuopioon vietävä liigaottelu voi tuoda lajin lähelle sellaisia katsojia, joille jääpallo ei ole vielä tuttu. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden näyttää, kuinka vauhdikas, taitava ja yleisöystävällinen urheilulaji jääpallo parhaimmillaan on. Ottelupäivän aikana jääpalloa aiotaan esitellä monipuolisesti myös itse ottelun ulkopuolella. Tarkoituksena on, että WP 35 on mukana tuomassa lajia näkyvästi esiin ja kertomassa yleisölle jääpallon taustoista, säännöistä ja toiminnasta. Näin tapahtuma palvelee sekä nykyisiä lajin ystäviä että aivan uusia tutustujia. Savon Sanomien on kerrottu myös välittävän tapahtuman striimin, mikä tuo ottelulle lisää näkyvyyttä ja nostaa sen kiinnostavaksi urheilupäiväksi koko alueella. WP 35:lle Kuopion ottelu on hieno mahdollisuus viedä pitkät perinteet omaava seura uuden yleisön eteen. Samalla se on arvokas kädenojennus koko lajille: jääpallo tarvitsee uusia yleisöjä, uusia kokemuksia ja uusia tapahtumia, joissa laji voidaan nähdä elävänä, läheisenä ja helposti lähestyttävänä. Tammikuun ottelu Lippumäessä on juuri tällainen mahdollisuus. Jos tapahtuma onnistuu odotetulla tavalla, se voi avata tulevaisuudessa ovia myös uusille jääpallotapahtumille Kuopiossa. Ennen kaikkea se tarjoaa kuopiolaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden nähdä Bandyliigan ottelu omassa kaupungissaan – ja ehkä innostua lajista pysyvästi. WP 35:n ja Mikkelin Kamppareiden kohtaaminen Kuopiossa ei ole vain ottelu. Se on samalla hieno esittelypäivä jääpallolle.

Toimitus

182
1
BandyLiigaUutiset

OLS julkaisi kahdeksan jatkosopimusta

Tuttu runko jatkaa kaudella 2026–27 Oulun Luistinseura on julkaissut kerralla kahdeksan jatkosopimusta tulevalle Bandyliiga-kaudelle 2026–27. OLS saa näin tärkeää jatkuvuutta joukkueeseensa, kun useampi viime kaudelta tuttu pelaaja jatkaa oululaisryhmän riveissä. Joukkueessa jatkavat Aatu Tiusanen, Aku Sarkkinen, Veeti Pitsinki, Elias Alafrantti, Samppa Äikäs, Marcus Ukkonen, Akseli Niskala ja Tomi Tiikkainen. Kahdeksan jatkosopimuksen kokonaisuus vahvistaa merkittävästi OLS:n ensi kauden runkoa. Jatkuvuudella on suuri merkitys etenkin joukkueen yhteispelin, pelitavan ja arjen rakentamisen kannalta, sillä tuttu pelaajisto antaa hyvän pohjan uuden kauden valmistelulle. OLS:n sopimustilanne ottaa julkistusten myötä ison askeleen eteenpäin. Oululaisjoukkueen kokoonpano alkaa vähitellen hahmottua, ja nyt julkaistut jatkosopimukset kertovat siitä, että seura haluaa rakentaa tulevaa kautta vahvasti viime kaudelta tuttujen pelaajien ympärille. Bandyliiga.fi seuraa OLS:n sekä muiden liigaseurojen joukkueiden rakentumista kohti kautta 2026–27.

Toimitus

181
0
BandyLiigaUutiset

Tampereen mitalipelit ovat kiinnostava mahdollisuus

Paljon potentiaalia, mutta myös riskejä Ajatus Bandyliigan mitalipelien viemisestä Tampereelle on jääpallon mittakaavassa merkittävä uudistus. Siinä on paljon potentiaalia, mutta myös riskejä, joita ei kannata sivuuttaa vain siksi, että Tampere sijaitsee kartalla sopivasti. Ensimmäinen kysymys on yksinkertainen: mitä Tampereella oikeastaan tavoitellaan? Jos kyse on vain siitä, että ratkaisevat ottelut siirretään pois finalistien kotikentiltä puolueettomalle paikkakunnalle, uudistuksen hyöty jää helposti pieneksi. Jos tavoitteena sen sijaan on rakentaa Bandyliigan kauden ympärille näkyvä, kaupallinen ja vuosittain odotettu finaalitapahtuma, ajatuksessa on aivan toisenlaista potentiaalia. Tampereen vahvuus on ennen kaikkea sijainti Jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen nostaa esille Tampereen keskeisen sijainnin, eikä perustelu ole huono. Bandyliigan nykyisistä paikkakunnista Tampere on kohtuullisesti saavutettavissa niin Helsingistä, Porvoosta, Lappeenrannasta, Mikkelistä, Varkaudesta, Jyväskylästä kuin Poristakin. Oulusta matkaa kertyy luonnollisesti enemmän. Myös junayhteydet ovat Tampereelle poikkeuksellisen hyvät. Tapahtuman kannalta tämä on iso etu, sillä finaaliin pitäisi pystyä tulemaan myös ilman omaa autoa. Mutta hyvä sijainti ei yksin tuo katsomoon ihmisiä. Suurin kysymys on paikallisen yleisöpohjan puuttuminen Tampereella ei ole Bandyliigajoukkuetta. Siksi tapahtuman onnistumista ei voida rakentaa normaalin kotijoukkueen ympärille. Jos finaalissa kohtaisivat esimerkiksi OLS ja Veiterä, kuinka moni tamperelainen ostaisi lipun nähdäkseen ottelun? Tämä on uudistuksen ehkä keskeisin kaupallinen kysymys. Siksi Tampereen finaalista pitäisi tehdä enemmän kuin yksi tai kaksi jääpallo-ottelua. Sen pitäisi olla jääpallon oma päätösviikonloppu. Samalle viikonlopulle voisi rakentaa esimerkiksi junioritapahtumia, näytösotteluita, lajikokeiluja, yhteistyökumppaneiden tapahtumia ja muuta ohjelmaa. Mikäli kalenterit mahdollistavat sen, myös muiden sarjojen ratkaisuotteluiden yhdistäminen samaan kokonaisuuteen olisi tutkimisen arvoista. Silloin Tampereelle ei mentäisi vain pelaamaan finaalia, vaan järjestämään jääpallotapahtumaa. Kotifinaalista luopuminen on suuri muutos Jääpallossa finaali on perinteisesti ollut yksi kauden suurimmista tapahtumista finalistiseuran kotipaikkakunnalla. Kun mestaruudesta pelataan esimerkiksi Lappeenrannassa, Porvoossa, Jyväskylässä, Oulussa tai Varkaudessa, ottelu voi olla koko paikallisen urheiluyhteisön tapahtuma. Puolueeton finaali vie tämän edun pois. Se tarkoittaa myös sitä, että runkosarjan tai pudotuspelien menestyksellä ei enää saavuteta mahdollisuutta ratkaista mestaruutta oman yleisön edessä. Siksi muutokselle täytyy löytyä riittävän suuri vastine. Jos Tampereella pelattava tapahtuma pystyy tarjoamaan suuremman yleisön, paremman näkyvyyden, laadukkaamman tapahtuman ja enemmän tuloja seuroille, puolueeton kenttä voidaan perustella. Jos katsomossa on sen sijaan vähemmän ihmisiä kuin finalistien kotikentällä olisi ollut, uudistuksen perusteet joutuvat nopeasti koetukselle. Taloudellinen tavoite on täysin ymmärrettävä Jääpalloliiton taloudellinen tilanne tekee myös kaupallisen näkökulman ymmärrettäväksi. Suomalainen jääpallo tarvitsee uusia tulovirtoja, yhteistyökumppaneita ja tapahtumia, joita voidaan kaupallistaa nykyistä paremmin. Finaaliviikonloppu voisi parhaimmillaan olla juuri tällainen tuote. Mutta taloudellisen mallin pitää olla avoin myös seuroille. Mitä tapahtuma maksaa? Kuka kantaa taloudellisen riskin? Miten lipputulot ja yhteistyökumppanituotot jaetaan? Korvataanko finalistien matkustus- ja majoituskulut? Mitä seura saa siitä hyvästä, että se menettää mahdollisen kotifinaalinsa? Näihin kysymyksiin pitää löytyä vastaukset ennen lopullista päätöstä. Maaliskuu ja tekojäärata muodostavat oman riskinsä On myös muistettava, että puhutaan ulkojäällä pelattavasta lajista ja maaliskuusta. Sorsapuisto tarjoaa hienon ympäristön, mutta kevättalven sääolosuhteet voivat vaihdella nopeasti. Jään laadun, otteluaikojen ja mahdollisten säämuutosten varalle tarvitaan selkeä suunnitelma. Finaalitapahtuman uskottavuuden kannalta olosuhteiden täytyy olla mestaruusottelun arvoiset. Ajatus kannattaa mieluummin kokeilla kunnolla kuin puoliksi Jos Tampereen kaupunki antaa kentälle luvan ja taloudellinen kokonaisuus saadaan järkeväksi, ajatusta kannattaa mielestämme kokeilla. Mutta kokeilu pitäisi tehdä kunnianhimoisesti. Ensimmäiselle vuodelle voitaisiin määritellä selkeät tavoitteet: katsojamäärä, tapahtuman taloudellinen tulos, medianäkyvyys, yhteistyökumppaneiden määrä sekä joukkueiden ja yleisön palaute. Sen jälkeen päätettäisiin, jatketaanko mallia. Tampereesta voi parhaimmillaan syntyä jääpallolle samanlainen vuosittainen kohtaamispaikka, johon lajiväki tietää kokoontuvansa mestaruuksien ratketessa. Mutta se ei synny sillä, että finaali vain siirretään Sorsapuistoon. Tampereen pitää olla tapahtuma – ei pelkästään pelipaikka. Siinä on koko hankkeen onnistumisen ratkaiseva ero.

Toimitus

295
8