BandyLiigaUutiset

Pori On Vahvoilla Jääpallon MM-kisojen Isännäksi

YLE uutisoi… Pori on vahvasti mukana kisassa isännöidäkseen jääpallon MM-kisat ensi vuonna, ja kansainvälinen jääpalloliitto on ottanut kaupungin ja Porin Narukerän, sitoutumisen hankkeeseen erinomaisena signaalina. Suomen jääpalloliiton ja kansainvälisen jääpalloliiton keskiviikon kokouksessa Porin ehdotus sai myönteistä palautetta, ja tulevaisuus näyttää valoisalta! YLE uutisoi Antti Parviaisen, Suomen jääpalloliiton puheenjohtajan, iloitsevan siitä, kuinka vahvasti Pori ja Narukera ovat sitoutuneet kisojen järjestämiseen. Parviaisen mukaan kansainvälisen liiton pääsihteeri ja teknisen komitean puheenjohtaja antoivat erityisen positiivista palautetta Porin suunnitelmista. “Porin visio on saanut todella hyvän vastaanoton, ja kansainvälinen jääpalloliitto on innostunut vaihtoehtoisista kisaisännistä. Ruotsi on järjestänyt kolme peräkkäistä MM-kisaa, joten nyt on aika antaa tilaa myös muille”, Parviainen kommentoi. Kansainvälinen jääpalloliitto käsittelee asiaa vielä ensi viikolla, ja kisojen pitopaikka selviää viimeistään kesäkuun alussa. Pori on vahvasti kisassa mukana, ja kaikki jääpallon ystävät voivat odottaa jännittäviä uutisia tulevaisuudessa! Jos Porin saaminen MM-kisojen isännäksi toteutuu, se tuo kaupungille ja koko Suomen jääpallolle valtavaa näkyvyyttä ja nostaa jääpallon suosiota entisestään. Pori on valmis ottamaan vastaan maailman parhaat pelaajat – jääpallon juhlaa on luvassa! BandyliigaToimitus on hengessä mukana…

Toimitus

140
0
BandyLiigaUutiset

HIFK-Bandy solmi jatkosopimuksia

Partasen, Laitisen, Laibertin, Segermanin & Kunnas sopimuksiin Seura on solminut useita jatkosopimuksia pelaajiensa kanssa kaudelle 2025-2026. Helsinkiläisseura saa jatkossakin nauttia muun muassa Juuso Partasen, Eelis Laitisen, Richard Laibertin, Johan Segermanin sekä Pyry Kunnaksen panoksesta. Juuso Partanen, joka viime kaudella toimi P21-joukkueen kapteenina ja oli avainpelaaja edustusjoukkueessa, jatkaa seuran riveissä. Partanen on kehittyvä pelaaja, ja hän tulee olemaan tärkeä osa HIFK:n tulevaa edustusjoukkuetta. Eelis Laitinen, joka valittiin vuoden takaisissa U19-kisoissa parhaaksi maalivahdiksi, on vakiinnuttanut paikkansa HIFK:n maalin suulla. Laitinen oli ratkaisevassa roolissa, kun joukkue taisteli itsensä neljän parhaan joukkoon päättyneellä kaudella, ja hän tuo varmasti lisää varmuutta myös ensi kauden maalivahdin pelissä. Richard Laibert on ollut osa HIFK:n vakiokokoonpanoa jo pitkään. Laibertilla on edessä jo 11. kausi kilpipaidoissa, ja hän on yksi helsinkiläispuolustuksen tukipilareista. Laibertin kokemus ja taidot ovat ensiarvoisen tärkeitä HIFK:n puolustuksessa. Johan Segerman, joka valmistautuu kolmanteen kauteensa HIFK:n paidassa, täydentää vahvasti helsinkiläispuolustusta. Segerman on ollut yksi joukkueen luotettavimmista suorittajista, ja hänen kokemuksensa tuo lisäarvoa ensi kauden joukkueelle. Pyry Kunnas, joka kuuluu HIFK:n kapteenistoon, jatkaa seuran riveissä. Kunnaksen kokemus ja johtajuus ovat olleet tärkeitä puolustuksessa, ja hänellä on edessään jo kahdeksas kausi HIFK:ssa. Kunnaksen panos on korvaamaton niin kentällä kuin pukukopissa. HIFK-Bandylla on tällä hetkellä kasassa 13 pelaajasopimusta, ja sopimukset koostuvat pääosin viime kauden rungosta. Lisää sopimuksia tullaan julkaisemaan lähiaikoina.

Toimitus

156
0
BandyLiigaUutiset

Jääpalloliiton aika toimia

Hämeenlinnan tekojäärata etenee vahvalla tuella – liikkumisen ja hyvinvoinnin puolesta YLE uutisoi Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston käyneen vilkkaan ja monipuolisen keskustelun talousarviokäsittelyssä, jossa erityisesti liikunnan ja liikkumisen merkitys nousi esiin hyvinvoinnin edistäjänä. Keskustelun keskiöön nousi suunniteltu tekojäärata Hämeenlinnan urheilupuistoon, joka sai laajasti kannatusta yli puoluerajojen. Vaikka hankkeen kustannukset ovat nousseet alkuperäisestä 800 000 eurosta noin 3,5 miljoonaan euroon, tekojäärata sai illan aikana toistakymmentä kannatuspuheenvuoroa. Useat valtuutetut korostivat liikuntapaikkojen merkitystä kaikenikäisten hyvinvoinnille, arjen liikkumiselle ja nuorten harrastusmahdollisuuksille. Hyväksytyn talousarvion mukaan urheilupuiston Pullerin alueelle toteutetaan enintään 5 000 neliömetrin tekojäärata. Kokonaisuuteen sisältyy tekojään rakentaminen, uudisrakennus nykyisten pukukoppien tilalle sekä alueen monikäyttöisyys: kesäisin kenttä voidaan muuntaa esimerkiksi tenniksen pelaamiseen. Hanke on herättänyt myös paikallista innostusta – rahoitusta on saatu muun muassa Hauhon ja Rengon säästöpankkisäätiöiltä, mikä osoittaa vahvaa sitoutumista ja yhteisöllistä tukea tekojääradan toteuttamiseksi. Tämä on merkittävä askel kohti monipuolisempaa ja ympärivuotista liikuntaympäristöä Hämeenlinnassa. Haluatko, että teen tästä tiiviin somejulkaisun tai lehdistötiedotteen muotoon? Hämeenlinna tarvitsee täysimittaisen kentän – ja Bandyliigaottelun vauhdittamaan paluuta lajin kartalle Hämeenlinnan kaupunki on tekemässä merkittävää investointia liikuntaan ja hyvinvointiin rakentamalla Pullerin urheilupuistoon uuden, enintään 5 000 neliömetrin kokoisen tekojääradan. Tämä on ilahduttava ja tärkeä päätös – mutta samalla hetki, jolloin Suomen Jääpalloliiton tulee ottaa aktiivinen rooli. Jääpallo on laji, joka tarvitsee tilaa. Kansainvälisesti hyväksytty jääpallokentän vähimmäiskoko on 100 x 60 metriä, eli 6 000 neliömetriä jäätä. Mikäli Hämeenlinnan kenttä jää 5 000 neliöön, jääpallon täysimittainen toiminta vaarantuu jo lähtöviivalla. Tässä tilanteessa Liiton on tärkeää olla yhteydessä kaupungin virkamiehiin ja päättäjiin, tarjota asiantuntemusta ja vaikuttaa kentän kokoon niin, että jääpallo voi palata Hämeenlinnaan kunnolla. Jääpallo ei ole Hämeenlinnassa uusi tuttavuus. Historiallisesti kaupungissa on pelattu SM-sarjaa HPK:n toimesta, ja alemmilla sarjatasoilla ovat esiintyneet Hämeenlinnan Pallokärpät ja Hämeenlinnan Tarmo. Uusi kenttä on erinomainen tilaisuus elvyttää tätä arvokasta urheiluperinnettä – mutta vain, jos jääpallolle luodaan sopivat olosuhteet. Bandyliiton tulisi viedä Hämeenlinnaan näkyvä ja konkreettinen kannanotto: järjestää siellä Bandyliigaottelu tai jopa maaottelu, joka nostaa hankkeen profiilia, innostaa paikallista yleisöä ja osoittaa käytännössä, miten vaikuttava peli jääpallo voi olla. Tällainen tapahtuma olisi erinomainen tapa sitouttaa kaupunki mukaan pidemmän aikavälin yhteistyöhön. Liiton tehtävänä on paitsi edistää huippu-urheilua, myös viedä lajia uusiin ja uudelleen herättämiinsä kaupunkeihin. Hämeenlinna on tähän erinomainen kohde – historiallinen jääpallokaupunki, joka on nyt osoittamassa konkreettista tahtoa liikuntainvestointeihin. Tähän tahtoon on vastattava. Nyt tarvitaan vuoropuhelua, pelin tuomista kentälle – ja jääpallotoiminnan uutta tulemista Hämeenlinnaan.

Toimitus

293
4
BandyLiigaUutiset

Kiitos Äidit

Erityisesti jääpalloäideille… Kiitos kaikille Bandyliigapelaajien äideille, junioreiden äideille ja tietysti ihan jokaiselle äidille! Teidän tuki, rakkaus ja uuttera työ taustalla ovat elintärkeitä jääpallon huipulle pyrkiville pelaajille – jotka tekevät omia unelmiaan todeksi. Te olette perheiden ja urheiluyhteisöjen sydämessä, ja teidän tukenne ja uhrauksenne tekevät mahdolliseksi, että lapset ja nuoret voivat kasvaa ja kehittyä parhaimmaksi versioksi itsestään – kentällä ja sen ulkopuolella. Teidän roolinne on valtavan tärkeä, ja tänään haluamme kiittää teitä sydämellisesti kaikesta, mitä teette. Hyvää äitienpäivää kaikille äideille, jotka tukevat ja kannustavat jääpallon maailmassa! BandyliigaToimitus

Toimitus

88
0
BandyLiigaUutiset

Helsinki ei tullut pilaamaan Porin unelmaa

Tieto MM2026-kisojen isännyydestä tavoitti Helsingin ryhmän 2.5.2025 Satakunnan Kansassa julkaistussa uutisessa eilen 8.5.2025 pohdittiin, saapuiko Helsinki mukaan vuoden 2026 jääpallon MM-kisahakuun ”pilaamaan Porin unelman”. Haluamme Helsingin hankeryhmän puolesta oikaista ja selventää tilannetta. Helsinki sai ensimmäisen tiedon mahdollisuudesta hakea vuoden 2026 MM-kisaisännyyttä vasta 2. toukokuuta 2025. Kyseessä ei siis ollut pitkään valmisteltu tai Poria vastaan suunnattu kilpahanke, vaan pikemminkin nopea kartoitus siitä, voisiko Helsinki ylipäänsä olla vaihtoehto näin lyhyellä aikataululla. Keskustelut Helsingin kaupungin kanssa alkoivat välittömästi, mutta jo 8.5. käydyssä tapaamisessa kaupungin kanssa todettiin yksimielisesti, että aikataulu on varmasti liian tiukka. Helsingin osalta valmistelut joita yhdessä Helsingin kaupugin kanssa halusimme varmistaa, ja toteuttaa eivät ehtineet edetä riittävästi, jotta kisaisännyyttä olisi voitu tavoitella vuodelle 2026. Tavattuamme vielä tänään 9.5 Helsingin kaupungin edustajat totesimme yhteiseen ääneen: Helsinki vetäytyy näin ollen kisaisännyyden hakuprosessista vuoden 2026 osalta, ja toivottaa Porille menestystä ja onnea hankkeessa. Pori on tehnyt ansiokasta työtä kisaprojektin eteen ja ansaitsee kaiken tukemme. Me Helsingissä lähdemme nyt valmistelemaan mahdollisuutta hakea MM-kisaisännyyttä rauhallisemmalla aikataululla joko vuodelle 2027 tai 2028, tiedotamme asiasta loppuvuodesta. Meille on tärkeää, että jääpallo kehittyy ja saa arvoisensa kansainväliset puitteet Suomessa – olipa kisapaikka sitten Pori, Helsinki tai jokin muu kaupunki. Tärkeintä on lajin ja yhteisön etu. Jääpalloterveisin,Pasi VirtanenKoordinaattori, Helsingin MM-kisahankeryhmäpasi.virtanen@bandyliiga.fi044 973 1977

Toimitus

196
0
BandyLiigaUutiset

JPS rakentaa joukkuetta mestaruusjuhlien jälkimainingeissa

ensimmäiset pelaajat julkaistu JPS:n valmistautuminen bandyliigan kauteen 2025–26 on käynnistynyt vauhdikkaasti Viitaniemen montussa. Tuoreen mestaruuden siivittämänä joukkueen runko on hyvää vauhtia muotoutumassa, ja yhteisharjoitukset pyörivät jo täydessä tehossa. Katseet on käännetty määrätietoisesti kohti tulevaa kautta – ja montussa onkin selvästi hyvä pöhinä. 😎 Ensimmäisten pelaajasopimusten joukossa jatkonsa on vahvistanut maalivahti Niko Nikunen, joka nousi viime kaudella ryminällä edustusjoukkueen tolppien väliin. Nikunen torjui upeasti erityisesti välierissä, ja hänen varmoilla otteillaan oli iso rooli JPS:n finaalipaikan saavuttamisessa. Myös Tarmo Ässämäki jatkaa punapaidoissa. Monipuolinen ja periksiantamaton nuorukainen pelasi vakuuttavan ensimmäisen kauden bandyliigassa. Nousujohteinen kausi huipentui erinomaiseen esitykseen finaaliottelussa, ja Ässämäen kyky pelata usealla pelipaikalla tekee hänestä arvokkaan osan JPS:n tulevaa kokoonpanoa.

Toimitus

209
0
BandyLiigaUutiset

Kämärin kenttä käyttökiellossa – mutta jää sinne saadaan

WP 35 jatkaa kotiotteluitaan tutulla kotikentällä Vaikka Kämärin kenttä on jouduttu asettamaan kesäkaudeksi käyttökieltoon salaojaputkiston vakavien vaurioiden vuoksi, tuo tuleva talvi mukanaan hyviä uutisia: WP 35:n jääpallojoukkue pääsee pelaamaan kotiottelunsa tutulla kotiareenallaan myös ensi kaudella. – Jää saadaan kentälle, sillä vesi on veikeä elementti ja asettuu paikalleen, toteaa liikuntapaikkapäällikkö Marko Kukkonen hymyillen. Kentän ongelmat liittyvät hiekkatekonurmen alla olevien salaojien romahtamiseen, minkä seurauksena kentän pinta on painunut eikä se palautunut normaalisti kevään aikana, kuten aiempina vuosina. Tästä huolimatta talvikauden jääolosuhteet voidaan yhä taata, mikä on merkittävä helpotus WP 35:n toiminnalle. – Tämä on tärkeä signaali niin seuralle kuin faneillekin: WP 35 pysyy Varkaudessa, ja kotiottelut pelataan Kämärin kentällä, kuten ennenkin. Toisin on kesäkäytössä olevien lajien kanssa – erityisesti pesäpalloseura Puurtilan Kisa-Pojat joutuu evakkoon Joroisiin, kunnes kenttä saadaan kunnostettua. Kukkosen mukaan laajempi remontti saatetaan toteuttaa aikaisintaan vuonna 2026, jos se etenee kaupunginvaltuuston ensi vuoden talousarvion kautta. Vaikka Kämäri odottaa vielä suurempaa uudistusta, jääpalloperinne Varkaudessa ei katkea – se saa jatkua omalla jäällä, kotiyleisön edessä. BandyliigaToimitus pahoittelee kesäongelmian vaikutuksia pesäpallolle, mutta on toisaalta onnellinen että WP 35:n paluu Bandyliigaan sentää onnistuu kotikentällä.

Toimitus

212
0
BandyLiigaUutiset

Pori ja Helsinki mukana nostamassa jääpalloa

MM-kisahanke herättää toivoa vaikeuksien keskellä… Jääpallo elää tällä hetkellä mielenkiintoisia hetkiä Suomessa. Vaikka Jääpalloliiton talous sakkasi menneen kauden aikana, on WP 35 palaamassa vahvasti Bandyliigaan. Samalla on löytynyt muutamalla paikkakunnalla kiinnostusta MM-kilpailujen järjestämisestä Suomessa keväällä 2026. Suomen jääpalloliiton hanke vuoden 2026 miesten ja naisten MM-kisojen järjestämiseksi Suomessa on saanut uuden käänteen, kun Bandyliigan toimituksen saamien tietojen mukaan myös ryhmä Helsingistä on ilmoittanut kiinnostuksensa kisaisännyydestä. Aiemmin julkisuudessa oli tiedossa, että Porissa sijaitseva Narukerä on selvittänyt kisojen järjestämismahdollisuuksia. Nyt mukaan on liittynyt myös ryhmä pääkaupungista – ja tämä on lajin tulevaisuuden kannalta myönteinen ja toiveikas signaali. “On hienoa, että tällaisina taloudellisesti haastavina aikoina jääpallokenttä osoittaa vastuunkantoa. Liitolla on ollut vaikeuksia, mutta juuri tällainen yhteisöllinen liikehdintä voi kääntää suunnan”, toteaa eräs jääpallovaikuttaja. Kahden kaupungin kiinnostus – kaksi eri vahvuutta Pori tarjoaa kisahankkeelle kokeeen seuran ja kaupungin alustava myötämielisyys luovat hyvän pohjan järjestelyille. Helsinki puolestaan tuo peliin toisenlaista voimaa: saavutettavuutta, mediahuomiota ja laajempia verkostoja. Tällainen tilanne – jossa kaksi erilaista mutta sitoutunutta tahoa on valmiita kantamaan vastuuta kansainvälisestä tapahtumasta – on jääpallolle enemmän kuin vain käytännön kysymys. Se on viesti siitä, että laji elää, hengittää ja hakee uutta nousua. Yhteistyön ja näkyvyyden hetki Kotikisat eivät ole vain järjestelyprojekti – ne ovat myös kulttuurinen mahdollisuus näyttää jääpallon arvo koko Suomelle ja maailmalle. Kotikisoissa laji saa kasvot, yleisö saa elämyksiä ja pelaajat pääsevät loistamaan kotikentällä. Kun samalla Suomi on ollut jäämässä pois 2026 MM-kisoista taloudellisista syistä, nyt nähty vastuunkanto Pori–Helsinki-akselilla antaa toivoa ja suuntaa. Vielä ei tiedetä, missä kaupungissa kisat lopulta pelataan, (seikkoja jotka täytyy virallisesti selvittää, on useita) – mutta jo se, että kiinnostuneita löytyy, on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Kohti ensi viikon päätöstä Suomen Jääpalloliiton on määrä antaa Kansainväliselle liitolle lopullinen vastaus kisaisännyydestä 16.5.2026. Ennen sitä ratkaistaan, löytyykö tarvittava tuki, resurssit ja rohkeus painaa “go”. Olipa kisapaikka lopulta Pori, Helsinki tai muu tulevaisuuden vaihtoehto, tämän hetken viesti on selvä: jääpallokenttä ei ole luovuttanut – se elää, tekee töitä ja kantaa vastuuta. Päätös ennen laajempaa keskustelua? Yksi kysymys kuitenkin jää ilmaan. Suomen Jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen on ilmoittanut, että kisaisännyydestä annetaan sitova vastaus Kansainväliselle liitolle 16. toukokuuta 2025. Tämä herättää pienen ristiriidan – nimittäin liittokokous, jossa koko suomalainen jääpalloväki kokoontuu keskustelemaan ja linjaamaan yhteisiä suuntia, järjestetään seuraavana päivänä, 17. toukokuuta. Moni jääpallon toimija voisi pitää luontevana, että näin suurta ja strategisesti tärkeää päätöstä edeltäisi avoin keskustelu koko kentän kanssa. Kisaisännyys ei ole vain järjestelytekninen kysymys, vaan siihen liittyy taloudellisia, imagollisia ja urheilullisia seurauksia, joiden vaikutukset kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Toki on mahdollista, että (BandyliigaToimituksella ei ole tietoa) valmistelut ovat jo pitkällä ja että kentän ääntä on kuultu epävirallisissa yhteyksissä. Mutta silti – tällaisessa tilanteessa juuri avoimuus ja yhteinen päätöksenteko voisivat rakentaa luottamusta ja innostusta. Yhteinen tavoite: näkyvä ja elävä jääpallo Oli päätöspäivämäärä mikä tahansa, yksi asia on selvää: Suomen jääpallo kaipaa nyt enemmän yhteisyyttä kuin koskaan. Kisahanke – oli sen suunta sitten Porissa tai Helsingissä – on mahdollisuus rakentaa uutta näkyvyyttä ja nostetta lajille. Kenttä on reagoinut. Nyt on liiton vuoro näyttää, että se johtaa paitsi rohkeasti myös yhdessä – kuunnellen, yhdistäen ja avoimesti. BadyliigaToimitus jää odottamaan hankkeiden, ja Suomen jääpalloliiton uutisointia asiasta – Me uutisoimme Teille kaiken tiedon minkä asiasta saamme – Jäädään innostuneita kuulemaa miten asia etenee..

BandyLiigaUutiset

Uusi hallitus ja selkeä suunta kohti uutta aikakautta

WP 35 palaa Bandyliigaan vahvan taustan tuella Perinteikäs varkautelaisseura WP 35 tekee näyttävän paluun Jääpallon Bandyliigaan kaudelle 2025–2026! Seura on järjestäytynyt vahvalla taustaryhmällä, ja toiminnassa näkyy nyt selkeä tahto rakentaa kestävää tulevaisuutta lajin huipulla. Seuran uutena puheenjohtajana toimii Jyrki Sahala, joka palaa mukaan WP 35:n toimintaan vuosikymmenten tauon jälkeen. Hän kertoo tunnelmien olevan odottavat mutta päättäväiset: – Takana on vasta avauspalaveri, joten olemme taustaryhmän kanssa aivan alkutaipaleella. Olen kuitenkin iloinen siitä, että WP 35 tekee paluun uusin ilmein Bandyliigaan, Sahala kertoo. Kenttä- ja joukkueasiat hyvällä mallilla Paluu Bandyliigaan ei jää pelkästään puheen tasolle – joukkue on jo koossa, ja päävalmentajaksi on nimetty kokenut Sami Jokinen. Myös legendaarisen Kämäri-kentän kuntoonpaneminen on seurassa tärkeysjärjestyksen kärjessä. – Toivottavasti saamme kotikentän puitteet kuntoon niin, että kotiotteluihin on ilo tulla sekä pelaajien että yleisön, Sahala toivoo. Laaja ja osaava hallitus tuo uskottavuutta ja voimaa WP 35:n uusi, kymmenhenkinen hallitus koostuu monipuolisesta osaajajoukosta, joka tuo pöytään kokemusta, verkostoja ja paloa kehittää seuraa. Sihteerinä toimii Reetta Kettunen, rahastonhoitajana Reetta Ikonen ja junioripäällikkönä Kim Niiranen. Mukana ovat myös Jukka-Pekka Hoffren, Janne Hokka, Jarmo Ikonen, Harri Jäppinen, Ville Tolvanen sekä mielenkiintoisena nimenä entinen eduskunnan pääsihteeri ja Suojelupoliisin johtaja Seppo Tiitinen. Tämä kokoonpano viestii vakavasta aikomuksesta kehittää WP 35:sta paitsi urheilullisesti myös yhteiskunnallisesti merkittäväksi toimijaksi. Uusi alku – uusi energia WP 35:n paluu Bandyliigaan on tervetullut uutinen koko suomalaiselle jääpallolle. Varkaus on ollut yksi lajin perinteisistä kehtopaikoista, ja nyt näyttää siltä, että seuran tulevaisuutta rakennetaan määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Tervetuloa takaisin, WP 35 – tulevaisuus jäätyy Kämärillä!

Toimitus

493
1
BandyLiigaUutiset

Jääpallo – monen nykyseuran kivijalka

KalPankin juuret löytyvät siniviivan sijaan keskiviivalta Moni tämän päivän jääkiekkoseura aloitti taipaleensa jääpallokentiltä. Kun KalPa juhli keväällä 2025 seurahistoriansa ensimmäistä jääkiekon Suomen mestaruutta, harva muistaa, että seuran alkuperäinen laji ei ollut jääkiekko – vaan jääpallo. KalPan tarina alkoi vuonna 1929 Sortavalassa Sortavalan Palloseurana (SPS), jonka lajivalikoimaan kuuluivat jääpallo, pesäpallo ja jalkapallo. Tuohon aikaan jääpallo oli talvilajien kuningas – vauhdikas ja taktinen peli, joka veti yleisöä ja kokosi urheiluseurat yhteisten tavoitteiden äärelle. Jääkiekko oli vielä marginaalilaji. Moni tie mestaruuteen alkaa jääpallosta Sortavalan Palloseura joutui siirtymään Kuopioon jatkosodan myötä vuonna 1945, ja seura nimettiin Kalevan Palloksi (KalPa). Vasta vuonna 1947 KalPa pelasi ensimmäisen jääkiekko-ottelunsa Kuopiossa, ja 1956 KuPSin luovuttama sarjapaikka siivitti KalPan nousua kohti jääkiekon huippua. Tämä tarina ei ole ainutlaatuinen. Monien nykyisten jääkiekko- ja jalkapalloseurojen varhaisvaiheissa jääpallo oli olennainen osa toimintaa. Suomalaiset urheiluseurat olivat pitkään monilajisia: talvella pelattiin jääpalloa, kesällä pesäpalloa tai jalkapalloa. Usein jääpallo toimi seuratoiminnan talvisena kivijalkana ja toi urheilijat yhteen harjoittelemaan ja kilpailemaan myös lumien aikaan. Jääpallo väistyi – mutta pohja oli valettu Kun jääkiekko alkoi 1950-luvulla kasvattaa suosiotaan ja olosuhteet paranivat, alkoi monien seurojen painopiste siirtyä jääpallosta jääkiekkoon. Tämä kehitys oli looginen: pienempi kenttä, vähemmän pelaajia, helpompi hallittavuus ja ennen kaikkea – jäähalleissa jääkiekkoa pystyi pelaamaan säältä suojassa. Silti on tärkeää muistaa, että jääpallo ei ollut vain yksi laji muiden joukossa. Se oli monille nykyseuroille lähtökohta, identiteetin rakennuspalikka ja ensimmäinen askel urheilun järjestäytyneeseen maailmaan. Ilman jääpalloa ei olisi ollut niitä samoja seuroja, pelaajia eikä ehkä koko jääkiekkokulttuuria sellaisena kuin me sen tunnemme. Kunnia juurille KalPan mestaruus on juhla koko Kuopiolle – mutta se on myös kunnianosoitus niille sadoille, jotka aikoinaan kokosivat porukan kasaan jääpallokentälle, sytyttivät soihtuja ottelujen valoksi ja kulkivat potkukelkoilla harjoituksiin. Jääpallo oli se kivijalka, jonka päälle jääkiekon menestystarina rakennettiin. Sortavalan Palloseuran peliasu 1930-luvulla BandyliigaToimitus & jääpalloväki onnittelee KalPaa Suomen mestaruudesta – Onnea!

Toimitus

244
2