BandyLiigaUutiset

Tilastoa – Part 3

Jäähyjen aikana tehdyt & päästetyt maalit Jäähyt ovat jääpallossa usein se hetki, jolloin ottelun virtaus kääntyy nopeasti suuntaan tai toiseen. Ylivoima palkitsee kurinalaisen pallonhallinnan ja rohkean etenemisen, mutta yhtä lailla se paljastaa, jos hyökkäyspelaaminen on liian staattista. Alivoimalla taas korostuvat yhteistyö, blokkaukset ja maalivahdin rooli – pienikin herpaantuminen näkyy tulostaululla heti. Kun tarkastellaan jäähyjen aikana tehtyjä maaleja suhteessa kaikkiin tehtyihin, nähdään kuinka suuri osa joukkueen hyökkäystehoista syntyy erikoistilanteissa. Vastaavasti jäähyjen aikana päästettyjen osuus kaikista päästetyistä kertoo, kuinka hyvin joukkue kestää painetta silloin, kun pelaajamäärä on vajaana. Jos prosentit ovat korkeita, peli ratkeaa helposti jäähypeliin – joko joukkue hyödyntää ylivoimat tai kärsii niistä. Matalammat osuudet voivat viitata siihen, että joukkue tekee ja päästää valtaosan maaleista tasakentällisin, jolloin pelin “perusrakenne” ratkaisee enemmän. Siksi jäähypelin numerot eivät ole vain tilastoja, vaan ikkuna siihen, millä tavalla joukkue voittaa, häviää ja reagoi kriittisiin hetkiin. Jäähyjen aikana tehdyt & päästetyt maalit Prosentit joukkueen kaikista tehdyistä maaleista (TM) ja kaikista päästetyistä maaleista (PM): (% = jäähyjen aikana / yhteensä) Joukkue Tehdyt maalit Jäähyjen aikana tehdyt % Päästetyt Maalit Jäähyjen aikana päästetyt % Akilles 41 5 12,2 % 78 13 16,7 % Botnia 75 15 20,0 % 53 12 22,6 % HIFK 56 9 16,1 % 42 5 11,9 % JPS 85 20 23,5 % 41 7 17,1 % Kampparit 70 16 22,9 % 64 13 20,3 % Narukerä 53 14 26,4 % 50 7 14,0 % OLS 43 10 23,3 % 87 19 21,8 % Veiterä 88 10 11,4 % 41 6 14,6 % WP 35 43 4 9,3 % 98 21 21,4 % 1) Jäähyjen aikana tehdyt maalit % 2) Jäähyjen aikana päästetyt maalit % Kun peilataan jäähyjen aikaisia päästettyjä maaleja suoraan jäähykertoihin, saadaan esiin kaksi asiaa: 1) kuinka usein joukkue joutuu alivoimalle ja 2) kuinka “kallis” yksi jäähy on (maaleina). Jäähykerrat vs. alivoimalla päästetyt Joukkue Jäähyt/ottelu Jäähymaalit päästetty Päästetyt / 10 jäähyä JäähyGA % kaikista PM Akilles 1,67 13 5,20 16,7 % Botnia 2,13 12 3,75 22,6 % HIFK 2,07 5 1,72 11,9 % JPS 1,21 7 4,12 17,1 % Kampparit 2,29 13 4,06 20,3 % Narukerä 2,00 7 2,50 14,0 % OLS 2,57 19 5,28 21,8 % Veiterä 1,36 6 3,16 14,6 % WP 35 2,36 21 6,36 21,4 % Mitä tästä näkyy? Kurinalaisimmat (vähiten jäähyjä/ottelu): Eniten jäähyjä/ottelu: Paras alivoima “per jäähy” (päästetyt / 10 jäähyä pienin): Heikoin alivoima “per jäähy” (päästetyt / 10 jäähyä suurin): Huomio Botniasta: vaikka “päästetyt / 10 jäähyä” on kohtuullinen (3,75), jäähymaaleja on silti iso osuus kaikista päästetyistä (22,6%) — eli jäähyhetket korostuvat heidän kokonaispuolustuksessa. Alivoimalla tehdyt ja alivoimalla päästetyt prosentteina joukkueen kaikista tehdyistä/päästetyistä maaleista: Joukkue TM AV+ AV+ % (tehdyistä) PM AV- AV- % (päästetyistä) Akilles 41 1 2,4 % 78 4 5,1 % Botnia 75 4 5,3 % 53 4 7,5 % HIFK 56 4 7,1 % 42 2 4,8 % JPS 85 4 4,7 % 41 3 7,3 % Kampparit 70 4 5,7 % 64 4 6,3 % Narukerä 53 3 5,7 % 50 1 2,0 % OLS 43 3 7,0 % 87 1 1,1 % Veiterä 88 6 6,8 % 41 2 4,9 % WP 35 43 2 4,7 % 98 10 10,2 % AV+ % (alivoimalla tehdyt / kaikista tehdyistä) AV- % (alivoimalla päästetyt / kaikista päästetyistä) Tulkinta jokaisesta joukkueesta Akilles: Alivoimalla tehtyjen maalien osuus on selvästi pienin (2,4 %), eli vajaalla ei juuri luoda uhkaa. Alivoimalla päästettyjen osuus (5,1 %) on keskitasoa, joten suurin haaste ei ole pelkkä alivoiman vuotaminen vaan hyökkäysuhkien puute vajaalla. Kun tähän yhdistyy melko korkea “päästetyt per 10 jäähyä” -luku, jokainen jäähy on heille riskimpi kuin monelle muulle. Botnia: AV+ on keskitasoa (5,3 %), eli alivoimalla syntyy jonkin verran tehoja muttei erityistä “erikoisuhkaa”. AV- (7,5 %) on korkea, joten iso osa päästetyistä tulee vajaalla ja alivoima on herkkä hetki. Kun jäähyjäkin kertyy paljon, kokonaiskuva on: kurinalaisuuden ja alivoiman laadun pitää osua yhtä aikaa. HIFK: AV+ on korkein (7,1 %), mikä kertoo aktiivisesta alivoimasta ja kyvystä iskeä vastaiskuista. AV- (4,8 %) on samalla matala, eli alivoimalla ei juuri makseta hintaa. Kokonaisuus näyttää siltä, että HIFK:n alivoima on aidosti vahvuus: se sekä tuottaa että kestää. JPS: AV+ (4,7 %) on alemmassa päässä, eli alivoima ei ole suuri hyökkäysase. AV- (7,3 %) on korkea, joten alivoimalla päästetään suhteessa paljon. Vaikka jäähyjä on vähän, ne harvatkin voivat kääntyä tulostaululla nopeasti vastaan. Kampparit: AV+ (5,7 %) on hyvä keskitaso, eli alivoimalla syntyy jonkin verran maaleja ja uhkaa. AV- (6,3 %) on myös keskitasoa, joten alivoima ei ole romahduskohta mutta ei myöskään selvä vahvuus. Kun jäähyjä tulee paljon, heidän pitää voittaa erikoistilanteet “riittävän usein”, ettei kokonaisuus valu miinukselle. Narukerä: AV+ (5,7 %) on hyvä, ja AV- (2,0 %) on koko sarjan parasta kärkeä. Tämä kertoo alivoimasta, joka on sekä vaarallinen että erittäin tiivis puolustussuuntaan. Narukerälle alivoima näyttää olevan kilpailuetu, joka voi kääntää pelejä pienissä marginaaleissa. OLS: AV+ (7,0 %) on aivan kärkitasoa ja AV- (1,1 %) on pienin kaikista – todella poikkeuksellinen yhdistelmä. He siis sekä tekevät alivoimalla paljon että päästävät alivoimalla erittäin vähän suhteessa kaikkiin päästettyihin. Vaikka jäähyjä kertyy paljon, alivoima ei näytä olevan heille ongelma vaan pikemminkin tapa pysyä pelissä mukana. Veiterä: AV+ (6,8 %) on kärkiluokkaa, eli alivoimalla löytyy selvä hyökkäysuhka. AV- (4,9 %) on matala, joten vajaalla ei myöskään päästetä suhteettomasti. Kurinalaisuuden ollessa vielä kohtuullinen, Veiterän alivoimaprofiili on selvästi plussan puolella. WP 35: AV+ (4,7 %) on matala ja AV- (10,2 %) selvästi korkein, eli alivoima on heille kaksinkertainen ongelma: uhkaa ei synny, mutta maaleja menee omiin. Kun jäähyjä tulee paljon ja “päästetyt per 10 jäähyä” on heikoin, alivoima korostuu heidän suurimmaksi riskitekijäkseen. Tällä profiililla kurinalaisuuden parantaminen ja alivoiman rakenne ovat nopeimmat tavat kääntää suuntaa. Loppusanat Tilastot eivät valehtele, mutta ne eivät myöskään kerro koko tarinaa ilman tulkintaa. Tässä muodossa luvut näyttävät ennen kaikkea suunnan: ketkä ratkovat pelejä erikoistilanteissa ja ketkä kärsivät niistä. Ylivoimalla tehdyt ja alivoimalla päästetyt prosentit paljastavat, missä kohtaa joukkueen peli joko vahvistuu tai alkaa vuotaa, kun kentälle syntyy tilaa ja aikaa. Jäähymäärät tuovat mukaan kurinalaisuuden ulottuvuuden – joskus ongelma ei ole alivoiman laatu vaan se, että alivoimaa tulee liikaa. Toisaalta hyvä alivoima voi peittää alleen sen,…

BandyLiigaUutiset

Tilastokatsaus part 2 – Laukaukset

Veiterä ja JPS tykittävät määrällä – Kampparit tarkkuudella BandyliigaToimitus on käynyt läpi runkosarjan tähänastiset laukaisutilastot ja koonnut yhteen, miten joukkueet ovat päässeet päättämään laukauksensa. Tilastoissa vertaillaan laukauksia kohti, ohi sekä kokonaismäärää, jotka piirtävät varsin selkeitä joukkueprofiileja. Luvut piirtävät joukkueista aika selkeät profiilit: osa elää volyymista, osa rakentaa vähemmästä enemmän ja osa kaipaa selvästi terävyyttä viimeiseen ratkaisuun. Tarkin joukkue: Kampparit osuu useimmin kohti Muutama nosto yllä olevasta listasta, Kampparit on kiinnostava yhdistelmä: ei ihan kärkikaksikon volyymissa, mutta selvästi paras kohdistus. Tämä kertoo usein siitä, että paikat ovat keskimäärin parempia tai viimeistelyvalinnat kurinalaisempia. OLS:lla on kaksi haastetta yhtä aikaa: yrityksiä syntyy vähiten ja niistä liian iso osa karkaa ohi. Käytännössä tämä syö sekä uhkaa että momentumia. Mitä tästä voi päätellä?

BandyLiigaUutiset

Jääpallon MM-kisat löivät läpi Ylen kanavilla

Katsojaluvut yllättivät iloisesti ja toivat lajille valtakunnallista näkyvyyttä Jääpallon MM-kisat keräsivät Ylen kanavilla finaaliviikonlopun aikana poikkeuksellisen suuret katsojaluvut ja nostivat lajin koko urheilukansan puheenaiheeksi. Ylen näkökulmasta tapahtuma oli kokonaisuudessaan erittäin onnistunut: toteutus sai runsaasti kiitosta ja yhteistyö koettiin sujuvaksi. Yle toteutti viikonlopun aikana kolme suoraa TV-lähetystä, ja katsojaluvut puhuvat puolestaan – kiinnostusta lajia kohtaan löytyy, kun kokonaisuus tehdään laadukkaasti ja tarina tuodaan lähelle katsojaa. Viikonlopun katsojaluvut (Yle) Sunnuntain finaali nousi viikonlopun huipentumaksi. On jopa arvioitu, että finaalin keskikatsojamäärä olisi voinut nousta vieläkin korkeammaksi, jos ottelu ei olisi ratkennut jo varhaisessa vaiheessa. Tästä huolimatta 190 000 katsojan keskikatsojamäärä on Ylen näkökulmasta erittäin vahva tulos jääpallolle – ja koko lajiyhteisölle. “Kun asiat hoidetaan kunnolla, kiinnostus löytyy” Turnauksen myötä jääpallo sai enemmän näkyvyyttä ja huomiota kuin pitkään aikaan. Erityisesti luistimilla liikkuvien kameramiesten käyttö toi läheisyyttä, vauhtia ja elämyksellisyyttä kuvakerrontaan – ja juuri tästä toteutuksesta tuli runsaasti positiivista palautetta. Meidänkin sivustollamme on käyty paljon keskustelua lajin näkyvyydestä. Nyt nähtiin käytännössä se, minkä moni on aavistanut: kun tuotanto, ottelutapahtuma ja tarinankerronta tehdään kunnianhimoisesti, katsojat kyllä löytävät jääpallon – ja myös viihtyvät sen parissa. Iso hetki koko suomalaiselle jääpallolle Tuo viikonloppu oli muistutus siitä, että jääpallolla on Suomessa vahva paikka: perinteet, tunteet, vauhti ja kansainvälinen lataus kiinnostavat. Samalla se antaa koko lajille arvokasta selkänojaa tulevaan – niin tapahtumien kehittämiseen, junioripolkuun kuin olosuhteisiin. Kiitos Ylelle onnistuneesta toteutuksesta – ja kiitos katsojille. Tämän näkyvyyden päälle on hyvä rakentaa.

BandyLiigaUutiset

Kokeile ilmaiseksi: jääpallo tutuksi Vokkolan kaukalossa ja kentällä!

Jääpallo tutuksi leppävirtalaisille Leppävirtalaisilla on ensi viikolla hieno mahdollisuus tutustua jääpalloon, kun varkautelaiset saapuvat esittelemään lajia Vokkolaan maanantaina 2. helmikuuta. Vieraaksi tulee WP35:n U10-joukkue sekä luistelukoulu, ja ohjelmaa järjestetään sekä Vokkolan kaukalossa että kentällä. Vierailun idea on yksinkertainen ja lämmin: tehdään jääpallosta leppävirtalaisille tuttu ja helposti lähestyttävä laji. Luvassa on matalan kynnyksen kokeilua, vinkkejä luisteluun ja pelin perusteisiin – ja ennen kaikkea iloista yhdessäoloa jäällä. Tässä toteutuu myös se, mitä “Tomppa” on toivonut: että jääpallo näkyisi ja kuuluisi useammalla paikkakunnalla, ja että uusille lapsille ja perheille avattaisiin ovi lajin pariin ilman turhaa kynnystä. Nyt toive on kuultu – ja Vokkola saa maanantaina ripauksen varkautelaista jääpalloinnostusta. Tervetuloa seuraamaan ja kokeilemaan – ehkä juuri tästä alkaa jonkun uusi harrastus. Kiitos WP 35:lle ja Lasse Karppiselle tapahtuman järjestämisestä! Tehdään tästä jokaisessa seurassa tapa Jatkossa olisi hienoa, että jokainen seura ottaisi tavaksi viedä jääpalloa lähelle ihmisiä. Jokaisen seuran pitäisi järjestää vähintään kaksi kertaa kaudessa vastaava tutustumistapahtuma omilla lähialueillaan. Se on tehokkain tapa madaltaa kynnystä ja saada uudet lapset sekä perheet mukaan. Kun laji tuodaan paikalliselle kentälle tai kaukaloon, kiinnostus herää ihan eri tavalla kuin pelkällä mainoksella. Samalla syntyy luonnollisia yhteistyökuvioita naapurikuntien, koulujen ja liikuntatoimen kanssa. Pienikin tapahtuma voi johtaa luistelukoulun käynnistymiseen tai uuteen junioriryhmään jo saman talven aikana. Lisäksi tämä vahvistaa koko lajin näkyvyyttä ja yhteishenkeä – jokainen seura tekee osansa, ja lopputulos kertautuu. Jos haluamme jääpallon kasvavan, juuri tällaiset kaksi “lähipäivää” per seura per kausi pitäisi nähdä perustoimintana, ei poikkeuksena.

BandyLiigaUutiset

Ylivoimaa tarjolla – mutta pisteet eivät seuraa

Vastustajan jäähyt paljastavat Bandyliigan paradoksit BandyliigaToimitus tutki Bandyliigan jäähytilastoja kaudelta 2025–26, ja luvut piirtävät esiin kiinnostavan kuvan siitä, miten kurinalaisuus ja erikoistilanne-ikkunat näkyvät sarjassa. Kun joukkueiden omia jäähyminuutteja per ottelu verrataan sarjasijoituksiin, yhteys ei ole suoraviivainen: vähäiset jäähyt eivät automaattisesti takaa menestystä, eikä suuri jäähymäärä yksin selitä heikkoa sijoitusta. Toisaalta ääripäät osuvat odotetusti, sillä pienimmän oman jäähymäärän joukkueet löytyvät useammin ylemmästä keskikastista ja suurimpien lukemien joukkueet useammin sarjan alapäästä. Vielä mielenkiintoisemmaksi kokonaisuus muuttuu, kun mukaan otetaan mittari “vastustajan jäähyminuutit per ottelu”, joka kertoo epäsuorasti siitä, miten paljon joukkueet saavat pelata ylivoimaa. Tässä vertailussa Kamppareiden ja Akilleksen otteluissa vastustajat istuvat eniten jäähyjä, mutta sarjataulukko ei silti käänny heidän edukseen. Samalla HIFK:n peleissä vastustajat jäähyilevät selvästi vähemmän kuin monilla muilla, mutta helsinkiläiset pysyvät sarjakärjessä – mikä viittaa vahvaan 11 vastaan 11 -pelaamiseen ja tehokkuuteen ilman jatkuvaa ylivoimaetua. Kun tilastot peilataan tehtyihin ja päästettyihin maaleihin, nousee esiin yksi johtopäätös: ylivoimaa voi saada paljonkin, mutta pisteet tulevat vasta, kun joukkue pystyy muuttamaan erikoistilanteet maaleiksi ja pitämään oman pään tiiviinä. Akilles-paradoksi: kurinalaisimpien joukossa – silti Bandyliigan häntäpäässä Kun joukkueiden omat jäähyt / ottelu -lukemat laitetaan järjestykseen pienimmästä suurimpaan, yksi nimi nousee esiin: Akilles. Porvoolaisseura on jäähymäärissä top-3 kurinalaisimpien joukossa (16,0 jäähyä/ottelu), mutta sarjataulukossa se löytyy häntäpäästä (7.). Tilastollinen ristiriita korostuu, kun samaan peilataan Akilleksen peli-ilmettä tulosten ja maalisuhteen kautta. Sarjataulukon perusteella Akilles on 15 ottelun jälkeen tehnyt 41 maalia ja päästänyt 78 (maaliero –37), mikä on selvästi miinuksella, vaikka jäähyjä kertyy verrattain vähän. Omat jäähyt per ottelu – (min – max) Kurinalaisuus ei automaattisesti käänny pisteiksi Akilleksen tapaus muistuttaa siitä, että jäähyttömyys on vain yksi osa kokonaisuutta. Vaikka vähäiset jäähyt voivat tukea hallintaa ja vähentää alivoimia, sarjassa pisteet ratkaisevat lopulta tehokkuus molemmissa päissä: maalinteko, puolustaminen ja erikoistilanteet. Sama ilmiö näkyy myös kärjessä: sarjaa johtava HIFK on sarjataulukossa ykkösenä, vaikka “kurinalaisuuslistoissa” se ei välttämättä sijoitu parhaimmistoon. “Absoluuttinen totuus” – mutta tulkinnassa on aina varovaisuutta Jäähytilastot kertovat varman faktan vain yhdestä asiasta: jäähyjen määrästä. Se, miksi lukema on pieni tai suuri – ja miten se vaikuttaa sarjasijoitukseen – on aina monen tekijän summa, eikä siitä voida tehdä 100 % varmoja johtopäätöksiä ilman tarkempaa kontekstia (pelitapa, tuomarilinja, erikoistilannepelaaminen, otteluiden tapahtumaketjut). Akilleksen kohdalla kysymys kuuluu: miksi kurinalaisuus ei näy tulostaululla? Vastaus löytyy todennäköisimmin pelin “kovista” ydinmittareista – erityisesti siitä, miten joukkue onnistuu luomaan ja viimeistelemään paikkoja sekä suojaamaan omaa maaliaan. Vastustajan jäähyt/ottelu ja sarjataulukko: Kampparit “hankkii” eniten ylivoimia – HIFK johtaa vähäisimmillä Kun Bandyliigan joukkueita verrataan vuorostaan mittarilla “vastustajan jäähyminuutit / ottelu”, listan kärki ja sarjataulukon kärki eivät mene yksi yhteen. Eniten vastustajille jäähyjä kertyy Kamppareiden (26,1) ja Akilleksen (24,0) peleissä, mutta sarjaa johtaa HIFK, vaikka sen otteluissa vastustajan jäähymäärä on listan alapäätä (15,4). Vastustajan jäähymin per ottelu (max – min) Mitä tästä voi päätellä (varauksella)? Yhteenvetona: vastustajan jäähyminuutit/ottelu näyttää antavan joillekin joukkueille enemmän “erikoistilanne-ikkunoita”, mutta sarjasijoitus ratkaistaan vasta, kun ylivoimat muuttuvat maaleiksi ja oma pää pysyy tiiviinä – ja osa joukkueista (kuten HIFK) näyttää voittavan myös ilman suurta jäähyetua.

BandyLiigaUutiset

T17-maajoukkueen tarkkailuryhmä nimettiin

Katse kohti Uppsalaa ja kevään 2026 MM-kisoja Suomen T17-maajoukkueen valmennusjohto Joni Maaranen ja Martti Lousti on nimennyt ikäluokan tarkkailuryhmän. Ryhmän päätähtäin on keväällä 2026 Uppsalassa pelattavissa nuorten MM-kisoissa, ja matka kohti kisakevättä käynnistyy yhteisellä harjoitusleirillä Mikkelissä lauantaina 15. helmikuuta. – Olemme tehneet pelaajatarkkailua Naisten Bandyliigan, nuorten sarjojen sekä Training Campin yhteydessä. Nyt julkistettua ryhmää täydennetään tarvittaessa, kertoo Martti Lousti. Uppsala isännöi jääpallon nuorten maailmanmestaruuskilpailuja 26.–29. maaliskuuta 2026. Ensimmäistä kertaa P19-, P17- ja T17-ikäluokkien MM-kisat pelataan samanaikaisesti samassa paikassa – hieno yhteinen näyttämö nuorten maajoukkueille. – Kisoihin lähtevä lopullinen joukkue tulee koostumaan 2011–2008 syntyneistä pelaajista Kansainvälisen Jääpalloliiton FIB:n sääntöjen puitteissa, Lousti avaa. Mikkelin leiri rakentaa joukkuetta – ja vahvistaa tulevaisuutta Mikkelin leirin tavoitteena on rakentaa joukkueen yhteistä tekemistä, pelillistä suuntaa ja arjen rutiineja kohti MM-kisoja. Samalla leiri toimii tärkeänä katsauksena suomalaisen tyttöjääpallon tilanteeseen: mukaan on kutsuttu myös nuorempia pelaajia tulevia vuosia silmällä pitäen. Se on vahva viesti siitä, että polkua halutaan rakentaa pitkäjänteisesti – ja että uusia pelaajia pidetään aidosti mukana kasvussa. T17-maajoukkueen tarkkailuryhmä / Mikkelin leirille kutsutut pelaajat Toimihenkilöt Onnittelut kaikille valituille pelaajille ja taustatiimille! Mikkelin leiri on tärkeä askel kohti Uppsalaa – ja samalla lämmin muistutus siitä, että suomalainen tyttöjääpallo elää ja kehittyy, kun pelaajille tarjotaan mahdollisuuksia kasvaa yhdessä kohti isoja pelejä.

BandyLiigaUutiset

Upeita merkkipaaluja Bandyliigassa!

8 merkkipaalun rikkojaa Kuluvana viikonloppuna nähtiin Bandyliigassa monta hienoa rajapyykkiä – kokemusta, tehopisteitä, maaleja ja syöttöjä kertyi pyöreisiin lukemiin. Onnittelut kaikille merkkipaalunsa saavuttaneille! 200 ottelua Bandyliigan runkosarjassa 200 ottelua Bandyliigassa 200 runkosarjasyöttöä 200 Bandyliigapistettä 100 ottelua runkosarjassa 100 ottelua runkosarjassa 100 maalia Bandyliigassa 1 ottelu Bandyliigassa Vahvoja hetkiä, jotka kertovat pitkäjänteisestä työstä ja siitä, miten paljon Bandyliigan arki tuottaa tarinoita – ja syitä hymyyn. Vielä kerran isot onnittelut!

BandyLiigaUutiset

Seinäjoen “katto” romahti

Luistelulajit edelleen ulkojäiden & ilmastomuutoksen armoilla Seinäjoen kaupunginvaltuusto pysäytti maanantaina ison tekojään kattamishankkeen äänestyksen jälkeen. Vastaehdotus hankkeen hylkäämisestä voitti äänin 29–22, ja noin 10 miljoonan euron jääurheilukeskusinvestointi jäi lähtöruutuun. Miksi Seinäjoen päätös kiinnostaa jääpalloa, vaikka halli ei olisi “jääpallohalli”? Jääpallon näkökulmasta Seinäjoen ratkaisu on ennen kaikkea symbolinen: taas yksi askel kohti ympärivuotista jäälajien infraa jäi ottamatta – ja samalla muistutus siitä, miten vaikeaa isoja jääolosuhdehankkeita on viedä läpi kuntatalouden kiristyessä. Seinäjoella kattamisessa oli kyse erityisesti pikaluistelun olosuhteista (Suomesta puuttuu yhä katettu pikaluistelurata), mutta samalla lisäjääajasta taitoluistelulle ja jääkiekolle. Hanketta perusteltiin myös sillä, että valtion tuki ja Suomen luisteluliiton lupaama miljoona olisivat tehneet kokonaisuudesta poikkeuksellisen otollisen juuri nyt. Jääpallolle asia on karu ja tuttu: jos investoinnin “pääkärki” on jokin muu laji, jääpallo jää helposti keskustelussa sivurooliin – vaikka samat katetut jääratkaisut ovat juuri sitä infrastruktuuria, joka voisi tehdä lajista vähemmän säiden ja lyhenevien talvien varassa olevan. “Elitistinen hanke” vs. harrastamisen arki – sama vastakkainasettelu osuu usein jääpalloon Seinäjoen valtuustokeskustelussa painoivat riskit, kiire, kustannukset ja vaikutukset muihin investointeihin sekä käyttäjämaksuihin. Kritiikin ytimessä oli ajatus, että tiukassa sopeutuksessa yhden näyttävän hankkeen priorisointi tuntuu väärältä, kun samaan aikaan nipistetään peruspalveluista. Tämä asetelma on jääpallolle tuttu: laji mielletään helposti “erikoislajiksi”, jolloin sen olosuhteita on helppo pitää luksuksena – etenkin jos rinnalla ovat suuremmat lajit, joilla on paljon ääntä, dataa ja äänestäjiä. Silti jääpallossa on iso paradoksi, jonka monet kommenttiketjutkin paljastavat: “laji kuolee” -väite perustuu usein nykytilaan, jossa olosuhteet ovat heikot. Kun olosuhteet ovat heikot, harrastajapolku katkeaa – ja sitten heikko harrastajamäärä perustelee heikot olosuhteet = Kierre. Pori toive korkealla… Seinäjoen ratkaisu halutaan nähdä Poria hyödyntäväksi, jossa elää hanke katetusta luistelu- ja jääpallohallista. Porin MM-kisat näyttivät tammikuussa, että jääpallo voi edelleen täyttää katsomot ja saada koko kaupungin liikkeelle – Ylen arvion mukaan kisaviikko toi alueelle noin 16 000 kävijää ja nosti lajin näkyvyyttä poikkeuksellisella tavalla. Juuri tällainen “näyttö” on jääpallolle arvokasta, kun hallihankkeita perustellaan: ei pelkästään huippu-urheilulla, vaan tapahtumilla, matkailulla, junioreilla ja ympärivuotisella käytöllä. Myös Narukerän puheenjohtaja Jani Raukko on puhunut toistuvasti siitä, ettei laji ole “kuolemassa”, vaan tarvitsee uskoa ja käytännön tekoja – etenkin lasten ja aloittamisen näkökulmasta. Kaupunkilaisten halli: koulut, perheet, tapahtumat – ja bonuksena jääpallo Kun puhutaan jäähankkeista, keskustelu ajautuu liian helposti vastakkainasetteluun: “lajille oma halli” vastaan “ei veronmaksajien piikkiin”. Seinäjoen äänestyksessä moni sanoi käytännössä: “ei nyt, ei näin”. Mutta se ei tarkoita, etteikö tarve olisi todellinen – se tarkoittaa, että ihmiset eivät ymmärrä kokonaisuutta kyseisen kaupungin näkyvyydelle, elinvoimalle, taloudelle ja yhtesikunta vaikuttamiselle. 1) Monikäyttö ja käyttöaste ensin Halli ei ole “yksi laji”. Se on kaupungin yhteinen alusta, jonka arvo syntyy käyttöasteesta: Kun käyttöaste ja eri käyttäjäryhmät ovat avattu kaikille jo lähtökohtiin, halli on helpompi nähdä palveluna, ei kulueränä. 2) Avoin talousmalli: kaikki luvut pöydälle Meidän kaikkien luottamus syntyy läpinäkyvyydestä. Siksi mallin pitää olla vertailtava ja auki: Kun luvut ovat selkeät, keskustelu siirtyy tunteista faktoihin. 3) Lasten polku on “sosiaalinen tuotto” Pitäisi myös ymmärtää, miten halli rakentaa arkea: Tämä on monessa kaupungissa se kohta, jossa hanke muuttuu kaupunkilaisille reiluksi. 4) Tapahtumien legacy: hetkestä pysyväksi MM-kisat ja isot pelit ovat hetki. Halli muuttaa hetken pysyväksi: Ratkaiseva kysymys nyt: osaammeko rakentaa “nyt ja näin” -paketin? Seinäjoen viesti ei ollut “ei koskaan”, vaan “ei tällä tavalla”. Jääpallon kannalta tärkein kysymys kuuluu: Osaako laji – yhdessä kumppaneiden kanssa – muotoilla seuraavan “nyt ja näin” -paketin niin, että se tuntuu samalla sekä taloudellisesti järkevältä että kaupunkilaisille reilulta? Helsinki: nouseva hanke, joka kannattaa ottaa vakavasti Helsingissä on nyt kypsymässä hanke, jonka kaupungin on syytä huomioida juuri tästä näkökulmasta: ympärivuotinen käyttö, avoin talousmalli, lasten polku ja kaupunkialustan ajattelu. Kun kehikko on oikein, päätöksenteosta tulee helpompaa – ja onnistumisen todennäköisyys kasvaa. Päättäjille viesti on yksinkertainen:Halli on kaupunkilaisille hyödyllinen, ympärivuotinen palvelu. Jääpallo ja jäälajit tulevat siinä kauniisti mukana. Arvoisat Helsingin päättäjät & viranhaltijat, Helsingissä puhutaan parhaillaan tärkeästä asiasta: miten kaupunki rakentaa liikuntaa, arkea ja yhteisöllisyyttä niin, että se on taloudellisesti järkevää ja kaupunkilaisille reilua. Siksi haluan esittää yhden yksinkertaisen viestin: Emme ole kanssanne rakentamassa jääpallohallia – vaan koko kaupungin yhteistä “olohuonetta” Ensimmäinen: monikäyttö ja käyttöaste.Jäälajien lisäksi hallin pitää palvella koululiikuntaa, yleisöluistelua, perheitä, seuroja, tapahtumia ja yritysvuoroja – ja myös kesällä, jolloin halli toimii kenttänä tai lattiatilana. Mitä enemmän käyttäjiä ja tunteja, sitä parempi hyöty ja sitä pienempi riski. Toinen: avoin talousmalli.Helsingin ei pidä tehdä päätöksiä uskon varassa. Investointi, ylläpito, energiaratkaisut, lämmöntalteenotto, tulovirrat, vuorohinnoittelu ja yksityisen rahan rooli – kaikki pitää olla auki ja vertailtavissa. Läpinäkyvyys synnyttää luottamuksen. Kolmas: lasten ja nuorten polku.Matalan kynnyksen vuorot, varustelainaamo ja “ensimmäiset luistimet” -toiminta ovat konkreettisia tekoja, joilla halli muuttuu oikeasti kaupunkilaisille reiluksi. Kun aloittaminen on helppoa, hyöty näkyy pitkällä aikavälillä terveydessä, yhteisöllisyydessä ja turvallisessa harrastamisessa. Neljäs: tapahtumalegacy.Isot pelit ja kisat ovat hetkiä. Halli on se, joka tekee hetkestä pysyvän: osaaminen, toiminta ja harrastaminen jäävät kaupunkiin. Hyvät päättäjät, haluamme nostaa esiin myös sen, että Helsingissä on parhaillaan kehittymässä hanke, joka rakentuu juuri tämän ajattelun varaan: ympärivuotinen käyttö, avoimuus ja laaja kaupunkihyöty. Kaupungin kannattaa ottaa se vakavasti ja arvioida sitä näillä kriteereillä – ei leimalla “lajihalli”, vaan kysymällä: palveleeko tämä kaupunkia, ympäri vuoden, kustannustehokkaasti ja reilusti? Lopuksi: Helsingin ei tarvitse valita “halli tai ei hallia”. Helsingin pitää valita hanke/visio – sellainen, joka kuuluu jokaiselle kaupunkilaisille. Kiitos. BandyliigaToimitus

BandyLiigaUutiset

Päivän tulokset

Kampparit & JPS voittoihin Tänään pelattiin kaksi kierroksen ottelua, joissa nähtiin sekä selvää tulivoimaa että sarjatilanteen kannalta tärkeitä pisteitä. Mikkelissä Kampparit käänsi ailahtelevan esityksen lopussa murskaavaksi 9–3-voitoksi OLS:sta ja pysyi mukana tiukassa neljän parhaan taistelussa. Helsingissä JPS kaatoi Botnian 7–3 ja osoitti, että maalintekovoimaa löytyy, vaikka sarjasijoitus ei vielä noussutkaan ohi vastustajan. Molemmissa peleissä ratkaisun avaimet löytyivät tehokkaasta viimeistelystä ja loppuhetkien hallinnasta. Runkosarja lähestyy loppuaan, joten jokainen maali ja piste voi vielä kääntää jatkosarjapaikat uusiksi. Tästä on hyvä jatkaa otteluraportteihin, joissa puretaan illan käännekohdat ja onnistujat. Kampparit – OLS 9–3 (3–1) Kampparit otti runkosarjan viimeisestä kotiottelustaan arvokkaan voiton, kun Oulun Luistinseura kaatui Hänskissä maalein 9–3. Numerot repesivät lopulta rumiksi, mutta ottelu ei ollut missään nimessä pelkkää mikkeliläisten juhlaa: OLS roikkui pitkään pelissä mukana ja kävi toisen jakson alussa jo tasoissa. OLS:lla vahva startti toiselle jaksolle – Kampparit heräsi aikalisän kautta Ensimmäisellä jaksolla Kampparit rakensi 3–1-taukojohdon tehokkaan viimeistelyn kautta. Rasmus Kettunen osui kahdesti ja Oskari Kokko kerran, ja kotijoukkue näytti pitävän pelin hallinnassa. Toiselle jaksolle asetelma kuitenkin muuttui. OLS tuli aktiivisesti ja Kampparit “katseli sivusta”, kuten ottelun jälkikirjoituksissa kuvattiin. Oululaiset nousivat tasoihin 3–3:een, ja kotijoukkue ehti jo ottaa aikalisän ennen kuin peli kääntyi. Käännekohta oli Kampparien neljäs maali: Kokko niittasi ilmasta maalin edustalta 4–3-osuman, joka näytti sytyttävän kotijoukkueen lopullisesti. Sen jälkeen Kampparit sai rytminsä takaisin – ja viimeinen vartti oli yhtä tykitystä. Kymmenessä minuutissa ratkesi: neljä maalia ja pisteet jäivät Mikkeliin Kun OLS vielä roikkui mukana, Kampparit latoi loppuun suoraviivaisesti ja laadukkaasti. Viljami Kumela teki 5–3, ja viimeisen kymmenen minuutin aikana maalasivat Veeti Lempinen (6–3), Karo Liimatainen (7–3 ja 8–3) sekä Severi Noponen kulmurista (9–3). Lopulta ottelun loppu oli Kamppareilta sekä tuloksellisesti että henkisesti vahvaa tekemistä. Maalintekijät ja onnistujat Kamppareilta peräti kuusi pelaajaa pääsi maalitilastoihin. Kahden maalin iltaan ylsivät Kettunen, Kokko (joka palkittiin Kampparien parhaana) sekä Liimatainen. Noponen osui erikoistilanteesta kulmurista. Sarjatilanne ja jatko Voitto oli iso, koska se pitää Kampparit tiukasti mukana taistelussa runkosarjan neljän parhaan joukosta ja ylemmän jatkosarjan paikasta. Runkosarja on ohi viikon kuluttua viimeisen kierroksen jälkeen, ja Kamppareilla on jäljellä vielä kaksi vieraspeliä: perjantaina 30.1. JPS (Jyväskylä) ja lauantaina 31.1. WP-35 (Varkaus). Kampparit pysyi nyt neljän joukossa, mutta on pelannut ottelun enemmän kuin pahimmat uhkaajat – eli panokset kasvavat entisestään. Botnia vs JPS 3–7 JPS haki Helsingistä komean 3–7 vierasvoiton Botniasta ottelussa, jossa maalit alkoivat ropista kunnolla jo avausjakson puolivälin jälkeen. JPS käänsi pelin vahvan jaksonsa aikana selvästi edukseen. Botnia otti aikalisän jo 13. minuutilla JPS:n painostuksen alla, mutta se ei pysäyttänyt jyväskyläläisten maalijuhlia. Vain kolme minuuttia myöhemmin Riku Hämäläinen vei vieraat 0–2-johtoon – jälleen Tuhkanen tarjoili. Botnia kavensi 24. minuutilla Markus Kumpuojan osumallam1-2, mutta sen jälkeen JPS meni menojaan: Nevalainen iski k 1–3, Elmeri Hämäläinen kasvatti eron 1–4:ään Riku Hämäläisen esityöstä ja Saku Hämäläinen viimeisteli 39. minuutilla jo 1–5 (syöttö Tuhkanen). Botnia sai vielä tärkeän kavennuksen juuri ennen taukoa, kun Niilo Rouhiainen teki 2–5 Patrik Parkkosen syötöstä, ja kotijoukkue pääsi pukukoppiin edes jonkinlaisella otteella. Toisen jakson alkuun Kaapo Shreck kavensi 3-5 lukemiin, mutta JPS iski taas oikeaan kohtaan. 69. minuutilla Riku Hämäläinen viimeisteli illan toisen osumansa kulmasta ja teki tilanteeksi 3–6 – neljäs Tuhkasen syöttöpiste ottelussa. Lopullisen niitin iski 83. minuutilla Atte Niiranen, jonka 3–7-maaliin esityön teki jälleen ottelun iso tarjoilija Nikke Tuhkanen. Botnia sai jakson aikana muutamia laukauksia ja kulmia, mutta JPS:n johto ei missään vaiheessa ollut aidosti uhattuna. JPS:n tehokkuus ja erityisesti erikoistilannepelaaminen ratkaisivat: vieraat tekivät useamman maalin kulmista ja saivat laajalla rintamalla onnistumisia. Riku Hämäläinen (2 maalia), Saku Hämäläinen, Elmeri Hämäläinen, Veeti Pulkkinen, Tuomas Liukkonen ja Atte Niiranen kirjauttivat maalitililleen osumat, ja Nikke Tuhkanen nousi ottelun hahmoksi peräti viidellä syöttöpisteellä. Botnialta maalinteossa onnistuivat Kaapo Schreck, Markus Kumpuoja ja Niilo Rouhiainen, mutta kokonaisuutena JPS oli terävämpi, suoraviivaisempi ja ratkaisuhetkillä kliinisempi. Tehot löytyvät tutulta kaksikolta JPS:n kauden maalinteko on nojannut vahvasti Hämäläisten sukuun: Saku Hämäläinen on iskenyt 14 maalia ja Riku Hämäläinen 13 maalia. Tämäkin kierros vahvisti sitä kuvaa, että JPS:llä on riittävästi tulivoimaa, kun peli kääntyy jyväskyläläisten vahvuusalueille.

BandyLiigaUutiset

Päivän ottelut

Mikkelissä ja Oulunkylässä Bandyliigaa Tässä tulee päivän ennakot kahteen klo 15.00 alkavaan matsiin – luvassa on sekä pistejahtia että tunnetta. MM-/tauon jälkeen pelin rytmi löytyy joillain heti, toisilla vasta pelin sisällä, ja se voi näkyä alussa isosti. Mikkelissä Kampparit lähtee kotikentälle hakemaan kontrollia ja maalipaikkoja, kun OLS:n pitää osua vastaiskuista ja erikoistilanteista. Helsingissä Botnia–JPS on asetelmaltaan “kuuden pisteen peli”, jossa pienet virheet maksavat heti. Molemmissa otteluissa kulmat, kurinalaisuus ja alkuhetkien terävyys ovat ne jutut, joilla peli todennäköisimmin kääntyy. Katsotaan kumpi saa oman sapluunansa parhaiten läpi ja kenen pää kestää, kun ratkaisun paikat tulevat. Mikkeli 15.00: Kampparit – OLS Lähtöasetelma & panosBandyliiga jatkuu ja pisteet painavat nyt joka minuutti. Kamppareilla on runkosarjan loppusuoralla selkeä tavoite pysyä kärkiryhmän tuntumassa, kun taas OLS hakee kipeästi pisteitä sarjan häntäpäästä. Mihin peli todennäköisesti ratkeaa VeikkausKampparit on kotona vahvoilla ja panos on kova → Kampparit voittoon, arvio 7–3. Helsinki 15.00: Botnia – JPS Lähtöasetelma & panosKärkitaisto on todella tiukka: Botnia on aivan kärjen tuntumassa ja JPS iskuetäisyydellä. Tämä on “kuuden pisteen” peli jatkoa ajatellen. Ottelu pelataan Oulunkylässä. Mihin peli todennäköisesti ratkeaa VeikkausTasainen, mutta kotietu ja sarjatilanne kallistaa: Botnia voittoon, arvio 4–3.