BandyLiigaUutiset

Pohdintaa

Seurat & liitto hiljaisina? BandyliigaToimitus jalkautui eilen Olvi areenalle (Kuopio) katsomaan jääpallon jälkeen Suomeen rantautunutta jääkiekkoa. 1907-1966 välisen ajan jääpallo oli se harrastetumpi urheilulaji, mutta jääkiekko osasi toimijoineen viedä jääkiekon täysin uudelle asteelle – kun ensin rakennettiin yksi halli, ja nyt niitä on jo noin 300 hallia ympäri suomen. Jääkiekko on siis onnistunut rakentamaan kumppaneiden kanssa 60 vuodessa kärjistetysti noin 5 hallia per vuosi. Samaan aikaan Jääpallo ei ole onnistunut karvan alle 120 vuoden aikana yhdessäkään halliprojektissa? BandyliigaToimitus keskusteli viikko sitten erään Helsingin liikuntalautakunnan jäsenen kanssa, ja hän sanoi että nykyään KAIKKI in poliittista kun puhutaan kaupunkien, ja kuntien päätöksenteosta. Poliitikot kyll mielellään sanovat vastuun olevan virkamiehillä & virkanaisilla, mutta suuressa kuvassa poliittiset tahot päättävät mitä tehdään, ja mitä ei! Kyseinen lautakunnan jäsen, esim. kertoi ettei Helsingissä ole ketään joka veisi asiaa poliittisesti korkeimpien päättäjien pöytään – laji on jo esim. niin kaukana päivittäisesti koululiikunnasta. Samaan hengenvetoon on hyvä mainita, että eilen Kuopiossa vieressämme istui nuori 10-vuotias Pieksämäkeläisnuorukainen, jonka kanssa vaihdoimme mielipiteitä niin pelaavista jääkiekkojoukkueista, hänen jääkiekon harrastamisesta & ja tietysti BandyliigaToimituksen puolelta myös jäpallosta… PiPS, eli Pieksämäen Pallo-Sepot Pieksämäen Pallo-Sepot (PiPS) perustettiin palloilulajien yleisseuraksi 1947, kun aiemmin oli pelattu Pieksämäen Pyrinnön alaisuudessa. Aluksi lajivalikoimaan kuuluivat vain jalkapallo & JÄÄPALLO, jääkiekko tuli lajivalikoimaan mukaan muutamaa vuotta myöhemmin. PiPS:in ensimmäinen virallinen jääkiekko-ottelu pelattiinkin 19. helmikuuta 1950 ja Oman jäähallin seura sai vuonna 1992. Nykyään seura pelaa edustusjääkiekkoa III-divisioonassa ja junioreita seuralla on noin 160 nuorta jääkiekkoilijaa & ringeten pelaajaa. Seuran kasvatteja ovat mm. Kyseisellä nuorella ei ollut tietoakaan että hänen seuransa olisi pelanut jääpalloa, myöskään hän itse ei koskaan ole jääpalloa kokellut. Kuitenkin hän on ehtinyt nuoresta iästään huolimatta pelata ympäri Suomen jääkiekkoa, ja lisäksi käynyt katsomassa lajia usealla eri paikkakunnalla – kuten nyt setänsä kanssa kolmatta kertaa Kuopion Olvi areenalla. Pohdimme jälleen kerran jääpallon näkyvyyttä Tämä nuori innokas Kalpan kannustaja on yksi hyvä esimerkki siitä miten me jääpalloihmiset olemme käpertyneen niin oman porukkamme sisälle – että on lähes mahdotonta löytää enää nuoria, jotka tuntisivat lajimme. Kuka löytää lajin pariin, jos karu totuus on tämä? Samaan aikaan esim. Jyväskylässä lehden otsikkona on “Pääsarjatason laji kamppailee Jyväskylässä olemassaolostaan” Lehdessä jatketaan “JPS Junioreilla on hankaluuksia saada uusia jääpallon harrastajia. Saman ongelman kanssa painii moni seura ympäri maata. Laji kamppailee olemassaolostaan”. On käsittämätöntä, että lajin parissa olevat ihmiset kertovat esim. tässä Jyväskylästä näin: “Kaupungissamme tietämys lajista on yllättävän huono. Monet eivät esimerkiksi tiedä, missä lajia harrastetaan” Miettikää asiaa oikeasti! Jos Jyväskylässä ei asiaa tiedetä, miten lajia, sen hienoutta, tai harrastuspaikkoja tiedettäisiin missään muuallakaan? Varsinkin kun vielä peilaa asiaa seura-aktiivin lausumaan:  Jääpallo on kuitenkin yksi harvoista lajeista, joissa on tässä kaupungissa pääsarjajoukkue. Kyllä tässä yhtenä asiana on jälleen kerran otettava myös meidän jääpalloväen julkaisut, esim kun katsomme kotisivujen kirjoittelua tilanne on juuri nyt tämä: Suomen Cuppiin on vajaa 2 viikkoa, ja Bandyliigan, ja muiden sarjojen alkuun vajaa 3 viikkoa – on meidän viestintä koko suomalaisessa jääpallossa yhteensä 4 uutista seurojen tai liiton tekeminä viimeisen viikon aikana. Oma lukunsa on valitettavasti Botnia, sillä heiltä ettei yhtään uutista ole tullut kotisivuille viimeiseen reiluun 6 kuukauteen. Toki nykyään on facebookit, x:t yms kanavat, mutta kyllä seuran kotisivut ovat ikkuna ulospäin – eikö vaan? Halli – Mahdollisuus? Ikuinen projekti? toteutus? Koska? Jyväskylän lehtijutussa myös todetaan seuraavaa: “Jääpallon haaste on kausiluonteisuus. Monia muita lajeja voi harrastaa ympärivuotisesti. Suomessa ei ole yhtään jääpallohallia. Jyväskylässä kausi alkaa toden teolla, kun Viitaniemen tekojää jäätyy marraskuussa – päättyen maaliskuussa”. Juuri nyt useat mediat kirjoittavat seuraavaa: “Entinen huippu-urheilija Mika Poutala nousemassa ministeriksi – Poutala on nousemassa ensi vuonna liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin paikalle”.  Olisiko nyt jo aika ottaa yhteyttä Poutalaan, ja keskustella hänen mahdollisuuksista edistää pikaluistelijoiden, ja jääpalloilijoiden yhteisiä hankkeita ympäri Suomen? No tämä tällä erää täältä Keski-Suomen sydämestä Pielaveden pohjoisrannalta – Jääpalloa kuitenkin miettien….

BandyLiigaUutiset

Kauden avaukseen reilu 2 viikkoa

Kaikki Seurat eivät vielä ole julkaiseet rostereitaan Olemme listanneet alla pelaajia, joiden jatko seurassa kaudella 2024-2025 ei ole vielä varmistunut tietojemme mukaan. Seuraamme tilannetta tarkasti ja päivitämme tietoja heti, kun seurat julkaisevat lopulliset joukkueensa. Uskomme tämänkin siis selviävän viimeistään Suomen Cupin kynnyksellä…

BandyLiigaUutiset

Ruotsissa ilmapiiri täysin toinen

Jälleen uutinen Ruotsista – Gustavsbergiin uusi halli? Uutisen alkuun on hiukan perehdyttävä Ruotsin jääpalloliiton strategiaan, jonka he ovat julkaisseet jo 2020-luvun alussa. Kyseisessä strategiassa on asiaa puitu näin: Useita uusia jääpallohalleja suunnitteilla – Tavoite on pian jo saavutettu Ruotsissa jääpallolle rakennetaan yhä enemmän sisäareenoita. Ruotsin jääpalloliiton strategia-asiakirjan Strategy 2025 mukaisesti tavoitteena on ollut lähestyä 25 uutta jääpallohallia vuoteen 2025 mennessä. Myönteisen kehityksen taustalla on muun muassa se, että kansanterveydestä on tulossa yhä tärkeämpää sekä yhteiskunnallisesta että perhenäkökulmasta, sekä Ruotsin jääpalloliiton tilakomitean pitkän aikavälin strategiassaan omaksuma kannanotto 31. maaliskuuta, 2022. Ruotsissa puhaltaa juuri nyt myötätuuli jääpallohallien rakentamiselle. Seurat tekevät yhteistyötä kaupunkien/Kuntien ja tavarantoimittajien kanssa, ja Ruotsin jääpalloliiton tilatoimikunta toimii kaikupohjana asianosaisille. “Vaikuttamismahdollisuudet ovat hyvät niin, että halleja rakennetaan ja areenoita päivitetään. Kansanterveys sekä tyttöjen ja poikien lasten- ja nuorisotoiminta ovat vahvoja argumentteja ja korostamme myös luistelu- ja jääpallokulttuuria, sanoo Ruotsin jääpalloliiton tila-asioista vastaava Lars Wennerholm. “Työskentelemme strategisesti sijoittaaksemme ajatuksen sisäareenoista luisteluun ja jääpalloon. Näemme myös, että kansanterveys on muodissa enemmän kuin ennen, pandemian jälkeen. Luistelu on tapa seurustella perheen kanssa, ja saamme jatkuvasti raportteja areenoilta, joilla Publics Skatingin kävijäennätyksiä rikotaan. Pandemiasta huolimatta tilatoimikunta on onnistunut jatkamaan nykyisten keinotekoisten jäädytettyjen areenoiden sekä uusien sisäareenoiden päivitystyötä, Lars Wennerholm jatkaa. Tietoinen asemointi ja menetelmä Tilatoimikunnassa tehdään ahkeraa työtä yhteyksien luomiseksi ja vuoropuhelun käymiseksi seurojen ja kuntien kanssa. Toki seurojen kiinnostus on suurta, mutta kuntien myönteinen asenne on osaltaan yllättänyt. Tällä hetkellä jäätiloihin investoidaan yli 1 miljardia Ruotsin kruunua kuntien varoja. “Toimintatapana on luoda tiiviit yhteydet relevantteihin seuroihin ja osallistumme muun muassa järjestämällä työpajoja, joissa tavoitteena on kehittää seuroille yhteinen näkemys siitä, mitä ne haluavat sisäareenalla saavuttaa”, Lars Wennerholm sanoo. “Yritysverkostomme Arenapartner koostuu yhdestätoista yrityksestä, jotka työskentelevät aktiivisesti areenoiden kehittämiseksi. Verkosto ja tilatoimikunta keräävät kokemusta ja tietoa, joka on kiinnostavaa ja arvokasta myös seuroille ja kunnille. Sillä on huippuluokan asiantuntemusta muun muassa energiansäästöstä, ympäristöstä, valaistuksesta, suunnittelusta, käytöstä ja rakentamisesta. Voimme auttaa ja kertoa, mitä pitää tehdä ja mitä ei”, Lars Wennerholm jatkaa. Nyt yli 20, ja muutaman vuoden päästä jo 30 hallia ympäri Ruotsia Työn tulokset näkyvät eri puolilla maata. Tulossa on seuraavien kuukausien, ja vuosien aikana mahdollisesti jopa 10 jääpallohallia. Suomessa ei vielä ole yhtään hallia, ja kemuksemme esin Helsingin suhtautumisesta on todella julmaa. Miten täällä ei nähdä asioita samoin kuin Ruotsissa? Sitä voi ihmetellä päivittäin… Alla yksi esimerkki miten olemassa oleva tekojää voidaan kattaa Myönteistä kehitystä useilla aloilla Kehitys etenee myös energia- ja ympäristöalalla, jossa uuden teknologian toivotaan hyötyvän uusista halleista – Tähän voisi sisältyä esim. kattojen käyttö aurinkoenergiaan. “Jääpalloperhe kasvaa sekä maaseudulla että suurissa kaupungeissa, ja hallien lisääntyminen tarkoittaa, että kiinnostus jääpalloa kohtaan kasvaa myös mediassa. Kyllä, enemmän sisähalleja tarkoittaa, että useammat ihmiset voivat tulevaisuudessa valita ja harrastaa jäälajeja, kuten taitoluistelua, pikaluistelua, vapaa-ajan luistelua, yleisöluistelua ja jääpalloa ilmastosta riippumatta”, Lars Wennerholm päättää. Gustavsbergistä nyt lisää… Me Gustavsbergin jääpallossa olemme yhdessä Värmdön jääkiekkoseuran ja Värmdön yleisluisteluseuran kanssa työskennelleet monien vuosien ajan luodaksemme värmdöläisille nuorille paremmat edellytykset harrastaa jääurheilua. Haluamme olla tärkeä osa lastemme ja nuortemme vapaa-aikaa tarjoamalla hauskaa ja virikkeellistä toimintaa kaikille. Tiedämme kokemuksesta, että jääpallo kuuluu kaikille, eikä vähiten suositun jääpallo- ja luistelukoulumme sekä vasta saapuneille lapsille ja nuorille suunnatun integraatiohankkeemme ansiosta. Tiedämme myös, että jääpalloa pelaavien nuorten määrä kasvaa siellä, missä jääpallohalleja rakennetaan. Onneksi tämä koskee sekä tyttöjä että poikia. Tästä esimerkkinä on erityisesti Göteborgin alueen jääpalloyhdistykset, joissa rakennetaan parhaillaan neljättä jääpallohallia (Kungälviin). Se, että voimme tarjota jäsenillemme pidemmän kauden ja enemmän tunteja jäällä, on tietysti uskomattoman palkitsevaa. Odotamme myös, että yleisöllä on nykyistä paremmat mahdollisuudet päästä jäälle. Suunnitelmissa on rakentaa jääpallohalli ja kaksi jäähallia niin sanotulle Svevian tontille. Se sijaitsee Ösbydalenin ja Ösbyskolanin välissä, vain muutaman bussipysäkin päässä Gustavsbergin keskustasta. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, jäähalli ja kaksi jäähallia valmistuvat vuonna 2030. Sitä ennen asia on ensin esillä ensi viikolla kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa ja sen jälkeen kunnanhallituksessa. Tämän jälkeen aloitetaan yksityiskohtaisen suunnitelman työ. Nyt toivomme nopeaa ja sujuvaa prosessia tulevaisuudessa, jotta unelmamme jääpallohallista toteutuisivat mahdollisimman pian! On pakko todeta näin jääpallomediana, että näkisimmepä joskus edes murusen ruotsalaisten ajatusmalleja täällä Suomessa…

BandyLiigaUutisetVeiteräUutiset

Veiterä julkaisi lopullisen joukkueensa

Veiterän rosteri kaudella 2024-25 Muutoksia viime kauden mestaruusjoukkueeseen tulee jonkin verran kun Samppa Äikäs, Joonas Kankkunen, Valtteri Hauska, Lauri Weiland, Niilo Puhakainen, ja Matias Horppila eivät ole vahvuudessa mukana. Veiterä saa vahvuuteen lisää nuorta verta Aaro Heimalan noustessa kakkosmaalivahdiksi  ja Vili Variksen liityttyä Vihreisiin. Toinen armeijan harmaista täyspainoiseen vahvuuteen saatu pelaaja on oma kasvatti Veeti Hyvärinen. Paavo Simpura vakiinnutti paikkansa edustusjoukkueen kokoonpanossa jo viime kaudella ja toinen omista junnuista tuttu peluri, Aatu Streng, liittyi vakituiseen vahvuuteen syksyn 2024 alussa. Veiterä 2024-25 TAUSTAT Päävalmentaja: Joonas Ylä-OutinenValmentaja: Eetu NikkinenMaalivahtivalmentaja: Toni TaalikkaJoukkueenjohtaja: Konsta TurpeinenHuoltaja: Timo TirkkonenHuoltaja: Mikke LeskinenHuoltaja EA: Antti Vihtonen

BandyLiigaUutiset

Suru-uutinen Oulusta

Lauri “Lare” Pirnes nukkui pois Kirjaltaja Lauri ”Lare” Pirnes kuoli 14.9.2024 vakavaan sairauteen Oulun kaupunginsairaalassa. Hän oli syntynyt Oulussa 7.4.1942. Pirnes tunnettiin ennen kaikkea jääpallo- ja jalkapallourastaan. Hän kasvoi varhaislapsuuden aivan Oulun keskustassa, jossa hän palloili muiden urheilukentillä myöhemmin menestyneiden oululaispoikien kanssa. Pojat itse nimesivät joukkueensa Laaniskan Loiskeeksi, josta tuli kaveripiirissä maineikas ja legendaarinen joukkue. Oli odotettavissa, että lahjakas Pirnes jatkoi palloilua sen aikaisessa Oulun kuningaslajissa eli jääpallossa mestaruussarjatasolla. Hänen erinomaiset pelaajalahjansa tulivat kuitenkin parhaiten esille jalkapallossa. Suomi-sarjatasolla (siihen aikaan 2. korkein sarjataso Suomessa) pelatessa Pirneksen taidot levisivät isojen mestaruussarjaseurojen tietoon, ja erilaisia tarjouksia sateli monesta johtavasta suomalaisseurasta Etelä-Suomea myöten. Lauri Pirnes oli kaikessa toiminnassa periaatteen mies. Hän oli niitä “viimeisiä mohikaaneja” jotka eivät lähteneet maailmalle rahan perässä pelaamaan. Seuratoveruus, yhteinen tekeminen ja urheilusta nauttiminen olivat etusijalla. Pirnes rakensi 1960-luvulla omakotitalon Välivainiolle. Pelitoverit osallistuivat ahkerasti talkoisiin ehkä varmistaakseen, että Lare säilyy Tarmon riveissä. Apu oli merkittävä, sillä seurassa pelasi muun muassa peltiseppiä, putkimiehiä ja sähköasentajia. Seurauskollisuuteen vaikutti varmasti myös se, että joukkueessa pelasi Laurin lisäksi kaksi muutakin Pirneksen veljestä. Lauri Pirnes oli esimerkillinen pelaaja niin kentällä kuin kentän ulkopuolella. Hän kunnioitti erotuomareita ja hänen lähtönopeutensa varmisti, että hänen ei tarvinnut rikkoa vastapelaajia. Hän kuului siihen pelaajien ihmeelliseen ryhmään, jolla ei ole palloa hallitessaan koskaan kiire. Valmentajan kirjanpidon mukaan hän pelasi useita pelejä, jossa syöttötarkkuus oli hämmästyttävät sata prosenttia. Aktiivisen pelaajauran loputtua Pirnes jatkoi valmentajana ja pelasi myös viime vuosiin saakka ikämiessarjoissa. Hän kulki jääharjoituksissa lähes 80-vuotiaaksi asti. Periaatteen mies oli urheilun lisäksi periaatteen mies myös pelikentän ulkopuolella. Koko työura, muutamaa välivuotta lukuun ottamatta, sujui Kalevan palkkalistoilla kirjaltajana. Työnsä ohessa hän osallistui luottamusmiestoimintaan ja oli työntekijöiden edustaja Kirjatyöntekijöiden  liittokokouksessa Naimisiin Lauri Pirnes meni Lean kanssa 1964, joten aviovuosia kertyi tänä kesänä kuusikymmentä. Marjastus, mökkeily ja ulkoilu olivat mieluisia harrastuksia aivan viime metreille asti. Hän oli aina myös luotettava kaveri, kun erilaisissa talkoissa tarvittiin voimaa ja ahkeruutta. Lauri Pirnestä jäävät kaipaamaan vaimo Lea, tytär Marita perheineen, veljet perheineen sekä lukuisa joukko ystäviä. Laurin toiveesta uurna on laskettu hiljaisuudessa läheisten länä ollessa. Mikko Pirnes Kirjoittaja on Lauri Pirneksen veli. Lauri Pirnes 7.4.1942 – 14.9.2024 Seura SM-jääpallossa: Oulun Tarmo Tarkat tilastot ovat hiukan pimennossa, joten emme niitä julkaise Koko suomalainen jääpalloperhe & BandyliigaToimitus ottaa osaa Laurin läheisten suruun… Jonain päivänä tuuli vie pilvet, ja aurinko tulee esiin. Jonain päivänä suru on kevyempi kantaa.

BandyLiigaUutiset

Kuukausi sarjojen alkuun

Kokosimme tähän mennessä ilmoittautuneet sarjoittain Emme enää jaksa “saarnata” tästä asiasta, mutta kokosimme tämän päivän tiedon ilmoittautuneista. Ne löytyvät alta, ja vielä muutaman kommentin heitämme uutisen loppuun… Nyt on siis kuukausi sarjojen alkuun, ja uutinen esim. Lappeenrannasta ei näytä junioreiden puolelta hyvältä: Veiterä ei valitettavasti saanut muodostettua joukkueita ensi talven U16- ja U18- sarjoihin pelaajapulan takia. Ilmoittautuneet 18.10.2024 mennessä Junioreiden puute voi johtaa moniin eri seurauksiin, jotka vaikuttavat niin urheiluseuroihin, lajeihin kuin koko yhteiskuntaan. Tässä muutamia keskeisiä vaikutuksia: Urheiluseuroissa: Jääpallolle: Yhteiskunnassa: Miksi junioreiden määrä voi vähentyä? Syitä junioreiden määrän vähenemiseen voi olla monia, kuten: Mitä voidaan tehdä? Junioreiden määrän vähentymisen ehkäisemiseksi voidaan tehdä monia asioita, kuten:

BandyLiigaUutiset

Vielä hetki odotettavana…

Kauden alun odotukseen pientä luettavaa.. BandyliigaToimitus keräsi tietoa tulleista ja lähteneistä, nämä julkisesti jo ilmoitettuja – joten pieniä muutoksia varmasti vielä listoihin tulee, mutta hahmotatte kuitenkin missä juuri nyt mennään… Katsomme BandyliigaToimituksessa jos vielä ennen Suomen Cuppia tulisi speciaali liittyen Suomen Cupin tietoihin. Mutta nyt lukekaa tuosta alta viimeisin teoksemme. Hyviä lukuhetkiä!

BandyLiigaUutisetVeiteräUutiset

Veiterä julkaisi kapteeniston

Hiukan viiveellä mutta kuitenkin tässä he ovat Joukkue on valinnut kapteenistonsa. Veiterän kauden 2024-25 kapteenit ovat seuraavat: Kapteeni: Ere Verhelä Varakapteenisto: Christian Laibert, Janne Hauska ja Aleksi Seppänen.

BandyLiigaUutisetJääpalloliitto tiedottaa

Jääpalloliitto tiedottaa

Jääpalloväki koolla syyskokouksen merkeissä Suomen Jääpalloliiton syyskokous järjestettiin Helsingissä lauantaina 12.10.2024. Paikalla oli liiton hallituksen lisäksi seurojen puheenjohtajia ja toimihenkilöitä sekä erotuomareiden edustajia. Syyskokouksessa vahvistettiin sääntömääräiset asiat ja valittiin kurinpitovaliokunta seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Valiokunnan muodostavat puheenjohtaja Verneri Salminen sekä jäsenet Niklas Skog sekä Juha Vuorenmaa. Varajäseninä valiokunnassa toimivat Antero Levänen ja Jussi Harjuoja. Kokouksessa katsasteltiin myös tulevaa kautta ja eritoten vilkasta alkuvuotta 2025, jolloin pelataan viidet MM-kisat (kaikki Ruotsissa). Asialistalla oli myös tulevan kauden kansallinen kilpailutoiminta, Suomen Jääpalloliiton uusi striimausalusta ja sillä esitettävät ottelut sekä lajiliiton tulevaisuuden näkymät ja haasteet. – Kokonaisuudessa antoisa kokous, jossa käytiin paljon kiinnostavia ja asiallisia keskusteluja. Jokainen sai varmasti oman mielipiteensä kuuluville ja tunnelma oli leppoisa. Kokouksen antamilla eväillä on mukava suunnata katseet kohti tulevaa jääpallokautta, sanoo liiton toiminnanjohtaja Tobias Karlsson. BandyliigaToimitus onnittelee Kurinpitovaliokunnan edustajia valinnasta tärkeään tehtävään – Tsemppiä!

BandyLiigaUutiset

Liikuntaneuvos Pekka Anttinen on ilmaissut mielipiteensä

“Iso halli Oulunkylään ratkaisisi jääpallon ja luistelun ongelmat” Botnian kunniapuheenjohtaja Pekka Anttinen kirjoitti Helsingin Sanomissa seuraavan lukijan mielipiteen. Kuten jo muutamalla uutisellamme kerroimme mikä Helsingin tilanne on. Tuolta löytyy myös pikaluistelijoiden mielipide nykytilasta, jonka on allekirjoittanut mm. kansanedustaja (kd) Mika Poutala. Asia ei ole uusi sillä BandyliigaToimitus muistaa asiasta käydyn jo 2000-luvun alussa jääpalloväen, ja Helsingin kaupungin välisiä keskusteluja – tuolloin tosiaan nostettiin Oulunkylän valaistus, ja niiden betoniset jalustat suojelukohteiksi. Jos tietomme ovat oikeat, on myös nykyinen Luisteluareena Oy, ja sen hankkeen ihmiset kartoittaneet asiaa. BandyliigaToimitus seisoo myös vahvasti asian takana, mutta me kyllä haluaisimme tarkat laskelmat, ja Helsingin kaupungin myötämielisyyden hankkeelle – ennen kuin juhlimme “läpimurtoa” Sen verran tuohon Anttisen kirjoitukseen haluamme tarkennuksia, että Luisteluareena hankkeen kolmas vaihe lähti Malmin Longinojalle kaavaillusta hallista, jonka hinta arvio aikoinaan oli 10 miljoonaa euroa. Totuus siis on että Helsingin kaupungille, on esitelty erilaisia mahdollisuuksia, joiden hinnat ovat olleet 10 miiljoonan, ja useamman sadan miljoonan väliltä. Toinen huomion kohde on Oulunkylän leveys & pituus. Kenttä on siis noin 180m pitkä, jolloin halli tuli lähes 200m pituiseksi. Leveyttä Oulunkylässä on noin 70 metriä, ja tulisiko tämän lisäksi jo olemassa oleva katsomo hallin sisälle? Nämä nyt ovat sivuseikkoja mutta vaikuttavat kattamisen hintaan. Tähän peilattuna BandyliigaToimitus ei aivan usko tuohon 4 miljoonan hintalappuun. Toki yksi mahdollisuus on myös ylipainehalli – Silloin hinta saattaisi jopa jäädä alle tuon 4 miljoonan. Niin tai näin Anttisen mielipide on varmasti jatkotutkimisen arvoinen – Eli hihat miehet & ja naiset heilumaan….. Loppumietteet liittyen rakentamiseen… Toivomme että tuo Oulunkylän mahdollisuus tutkitaan, ja jos se osoittautuu haasteelliseksi, onhan edelleen varasuunnitelmana myös Käpylän Velodromi mahdollista kattaa vaikka ylipainehallina, siitä onkin jo piirustukset olemassa…