Joulun pitäisi olla rauhallista aikaa! Helsingissä kuitenkin pinnan alla kytee .. Curling-legenda Markku Uusipaavalniemi on ajautunut riitaan Helsingin kaupungin kanssa, ja tilanne uhkaa hänen elinkeinonsa jatkoa. Uusipaavalniemi, joka omistaa Oulunkylän Curlinghalli Oy:n ja pyörittää 2 600 neliömetrin kokoista curling-hallia, on huolissaan siitä, että kaupungin toimet voivat johtaa hänen liiketoimintansa lopettamiseen. Uusipaavalniemi syyttää kaupunkia siitä, että se yrittää tahallaan estää hänen yrityksensä toiminnan jatkumisen. Hänen mukaansa kaupungilla voi olla muita intressejä tilan käytön suhteen. “Vaikuttaa siltä, että Helsingin kaupunki yrittää tarkoituksella savustaa meidät ulos Oulunkylästä”, Uusipaavalniemi sanoo. Kaupunki on sitä mieltä, että Uusipaavalniemen yhtiö ei täytä liikuntapoliittisia perusteita pitkälle vuokrasopimukselle. Apulaispormestari Paavo Arhinmäki (vas.) kertoo, että kaupunki on pyytänyt yhtiöltä lisäselvityksiä, mutta ei ole saanut tarvittavia vastauksia. “Kaupunki subventoi vuokralaisten toimintaa maavuokrahinnoittelussa, joten pitkissä sopimuksissa perusteiden on täytyttävä”, Arhinmäki selittää. Uusipaavalniemi on kuitenkin eri mieltä. Hän kertoo, että kaupungin tekemässä katselmuksessa vuoden 2022 loppupuolella ei ilmennyt mitään sellaista, joka olisi edellyttänyt lisäselvityksiä vuokrasopimuksen jatkamiseksi. “Valmistauduimme katselmukseen huolella, mutta siinä ei noussut esille mitään, mikä olisi vaatinut meiltä lisäselvityksiä”, Uusipaavalniemi ihmettelee. Tilanne on saanut käänteen, sillä Uusipaavalniemi on vienyt asian hallinto-oikeuteen. Hänen mukaansa kaupunki ei ole antanut vastauksia tärkeimpiin kysymyksiin, jotka voisivat selventää, mitä lisäselvityksiä yhtiöltä odotetaan. Uusipaavalniemi epäilee myös, että kaupungin toimet liittyvät alueella toimivan jalkapalloseura Gnistania koskeviin “tulevaisuuden bisnessuunnitelmiin”. Hän on arvellut, että kaupunki suosisi Gnistania hallin tilalle. Kaupunki on toistaiseksi jäänyt vaille tarkempia selityksiä tilanteen etenemisestä. Arhinmäki on kuitenkin todennut, että vastauksia ei ole saatu, koska kaupunki ei ole saanut tarvittavia selvityksiä Uusipaavalniemen yhtiöltä. Uusipaavalniemi puolestaan on huolissaan siitä, että “kaikki on tapahtumassa pelkillä tekaistuilla syillä”. Uusipaavalniemen ja kaupungin välinen kiista jatkuu, ja asiassa odotetaan lisää selvityksiä hallinto-oikeudelta. Uusipaavalniemi ei ole yksin kaupunkia tai Arhinmäkeä vastaan Arhinmäki ja Helsingin kaupunki kritiikissä urheiluareenoiden hankkeista: “Helsinki ei ole tasapuolinen liikuntakaupunki” Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki on joutunut jälleen julkiseen kritiikkiin urheiluareenoihin liittyvistä päätöksistään. Erityisesti luisteluhallien rakentaminen Myllypuroon, Malmille tai Roihupeltoon on herättänyt kiivasta keskustelua. Monet urheiluseurat ja lajiaktiivit, kuten pikaluistelijat ja jääpalloilijat, ovat korostaneet, että Helsingissä on kiireellisesti tarve jääurheilulajien harjoittelupaikoille. Kriittiset äänet ovat nousseet esiin myös siitä, että kaupungin johto, erityisesti Arhinmäki, on torpannut nämä hankkeet, vaikka asiantuntijalausunnoissa ja selvityksissä on todettu niiden olevan välttämättömiä. BandyliigaToimitus on saanut useista lähteistä viestejä, jotka viittaavat siihen, että Helsingin kaupungin johto ei ole ollut halukas edistämään hankkeita, vaikka julkisuudessa kaupungin edustajat ovat ilmaisseet tukeaan. Laji-ihmisten mukaan on ollut ristiriitaa kaupungin virallisten kannanottojen ja käytännön toimien välillä. Erityisesti ihmetystä on herättänyt se, että vaikka muun muassa yksi jääurheilun malleista oli sama kun nyt Tampereelle rakennettu jalkapallostadion, täysin samojen suunnitelmien pohjalta, joita Helsingin luisteluareena olisi käyttänyt, Helsingissä suunnitelmat on tylysti hylätty kaupungin toimesta käyttötalouden epävarmuuden johdosta – Miten sama kuitenkin nähdään Tampereella täysin vastakkaisena mahdollisuutena? “Mitä eroa on Helsingillä & Tampereella toisiinsa nähden? Ainakin se, että Tampereella on veronmaksajia vajaa 256.000, ja Helsingissä vastaava luku on vajaa 684.000. Olisiko tässä jo laskennallisesti mahdollisuus suurempaan toimintaan Helsingissä” kysyy yksi BandyliigaToimituksen lähteistä. “Onko taustalla Helsingin kaupungin monopoli jäähallitoimintaan? Miksi yksityinen jääurheilu, kuten curling, pikaluistelu tai jääpallo, nähdään Helsingissä näin vaikeaksi?” kysyy yksi BandyliigaToimituksen lähteistä, joka on sisällä hankkeissa. “Tampereelle rakennettu jalkapallostadion tuo jo nyt hyötyjä paikallisille seuroille, veronmaksajille, yrityksille ja kaupungille miljoonia euroja vuodessa. Miksi Helsingissä tämäntyyppinen infrastruktuuri ei tunnu menevän läpi” ihmetelleen yhä useassa keskustelussa pääkaupunkiseudulla. Miksi Helsingin kaupunki ei ole edes suhteessa tasapuolinen? Helsingin kaupungin liikuntastrategian koetaan olevan talvilajeista jääkiekon etujen painottama, mikä on herättänyt huolta muiden jääurheilulajien kannattajissa. “Poliittisesti asiat menevät aivan Helsingin kaupungin johtavien poliitikkojen mukaan. Ainoana jäälajina Helsingissä näytetään olevan jääkiekko, ja sen etu on etusijalla”, kertoo BandyliigaToimituksen lähde. Helsingin liikuntastrategian johtajan roolissa Arhinmäki on ollut keskiössä, kun on keskusteltu uusista urheiluareenoista. Hänen päätöksensä ovat saaneet osakseen arvostelua, sillä Helsingissä on koettu jääurheilulajien tarpeiden jäävän vähemmälle huomiolle verrattuna esimerkiksi jalkapallon ja jääkiekon etuihin. Emme julkaise tässä kohtaa niitä kaikkia mielipiteitä joita meille on tuohduksissa kerrottu. Kritiikki on noussut esiin myös siitä, että Helsingissä liikunta- ja urheilupolitiikka ei ole tasapuolista. “Helsinki ei voi väittää olevansa tasapuolinen liikuntakaupunki, jos jääurheilulajien tarpeet jäävät jatkuvasti huomiotta”, sanoo yksi hankkeiden puolestapuhujista. “On surullista, että näin suuri ja monipuolinen kaupunki ei pysty tarjoamaan tasapuolisia mahdollisuuksia kaikille urheilulajeille.” Helsingissä tilanne on monelle jääurheiluseuralle ja lajiyhteisölle tullut yhä vaikeammaksi, ja tulevaisuus jää urheiluareenoiden osalta näyttää epävarmalta – edessä saattaa olla jopa seurojen lopettaminen ei harrastajien vähyyteen, vaan Helsingin kaupungin toimintaympäristön alasajon johdosta. Urheilutoimijat toivovat, että kaupungin johto ottaisi entistä paremmin huomioon eri lajien tarpeet ja edistäisi hankkeita, jotka tukevat monipuolista liikuntakulttuuria Helsingissä. Helsingin kaupungin jääurheilupolitiikka herättää huolta Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Tarja Loikkanen on herättänyt keskustelua tuoreella lausunnollaan, jossa hän ilmaisee huolensa Markku Uusipaavalniemen Oulunkylän Curlinghallin laajennussuunnitelmista. Loikkasen mukaan kaupungin pääasialliset huolenaiheet liittyvät halliyhtiön käyttötalouden kestävyydestä, erityisesti kun alueella on meneillään Oulunkylän tekojääradan saneeraus ja mahdollinen uusi kaukalo Helsingin kaupungin 100% omistamaan jäähalliin. BandyliigaToimitus ja jääurheiluseurat ovat kuitenkin ihmetelleet lausuntoa, jossa kaupungin toimet näyttäytyvät ristiriitaisina. Kaupungin suunnitelmat laajentaa jääurheilukapasiteettiaan, kuten lisäämällä jäähalleihin uusia kaukaloita, nähdään osana kilpailua yksityisten urheiluhallien kanssa. Erityisesti huolestuneita ollaan siitä, että samalla kun kaupunki investoi omaan jääkiekko- ja luistelukapasiteettiin, yksityiset jääurheilulajit kuten curling, pikaluistelu ja jääpallo eivät saa tukea omille hankkeilleen. Tämä herättää kysymyksiä Helsingin liikuntapolitiikan tasapuolisuudesta ja kaupungin roolista jääurheilun monopolistina. “On vaikea ymmärtää, miksi kaupungin pitää kasvattaa jääurheilukapasiteettiaan samalla, kun se torjuu yksityisten hallien rakentamista ja laajentamista”, sanoo jääurheilun edustaja. “Tämä on selvä merkki siitä, että Helsingissä on jääurheilun suhteen epäselvä tilanne, jossa kaupungin suunnitelmat syrjäyttävät yksityisten yrittäjien mahdollisuudet kehittää Helsingin jääurheilua Suomen johtavaksi keskukseksi.” Kun vielä palaamme Oulunkylän Curlinghallin huolta herättäneeseen tilanteeseen. Uusipaavalniemi ja hänen yhtiönsä ovat jo pitkään ajaneet hallin laajentamista ja kehittämistä, mutta kaupungin virkamiesten ja poliitikkojen haluttomuus tukea hanketta on johtanut tilanteeseen, jossa Uusipaavalniemi on joutunut viemään asian hallinto-oikeuteen. Uusipaavalniemen mukaan kaupungin epäselvässä päätöksenteossa on kyse monista tekaistuista syistä, jotka vaikeuttavat yksityisten urheiluhallien toimintaa Helsingissä. Jäälajit, kuten curling, pikaluistelu ja jääpallo, ovat erityisen huolissaan siitä, että Helsingissä jääurheilun kasvu on lähes mahdotonta ilman kaupungin tukea. Moni seuroista on alkanut pohtia, pitäisikö siirtyä kaupungin rajojen ulkopuolelle. Espoo ja Vantaa ovatkin nousseet esiin vaihtoehtoina, sillä kummassakin kaupungissa on nähty suurempaa tahtoa tasapuolisen liikuntatarjonnan tarjoamiseen. “Seurojen ei pitäisi joutua miettimään muuttamista toisiin kaupunkeihin saadakseen tilaa jääurheilulle”, toteaa jääurheilun edustaja. “Jos Helsinki haluaa olla todella…