BandyLiigaUutiset

BandyliigaToimitus haastaa seurat mukaan yhteiseen “viestintärinkiin”

Kun liiton resurssit on rajatut – Tehdään yhdessä! BadyliigaToimitus uskoo, että seurojen viestintärinki voisi olla yksi tehokkaimmista ja konkreettisimmista tavoista pitää jääpallo elossa ja näkyvillä nyt, kun liiton viestintä on poissa pelistä. Siksi olemme valmiit koordinoimaan, ja vetämään uutta meidän kaikkien jääpalloyhteisön viestintärinkiä – Ota yhteyttä, ja pääset vaikuttamaan! (Sähköpostilla: pasi.virtanen@bandyliiga.fi) 🔁 SEUROJEN VIESTINTÄRINKI – TOIMINTAMALLI 🔹 1. Tavoite Ylläpitää ja kasvattaa jääpallon näkyvyyttä koko Suomessa yhteisvoimin, jakamalla resursseja, ideoita ja sisältöä – ilman että jokaisen seuran tarvitsee tehdä kaikkea itse. 🔹 2. Mukana olevat tahot 🔹 3. Rinki voi sisältää 🔹 4. Sisältöesimerkkejä, joita voidaan jakaa 🔹 5. Mahdolliset lisätoiminnot ✅ Seuraavat askeleet Pasi Virtanen, päätoimittaja BandyliigaToimitus, pasi.virtanen@bandyliiga.fi

Toimitus

211
0
BandyLiigaUutiset

Jääpallon viestintä – JUURI NYT!

Liitton ovet suljettuna – Mitä me voimme tehdä? Tosi hyvä ja ajankohtainen kysymys. Kun liiton viestintä on käytännössä pysähdyksissä lomautusten ja lomien vuoksi, jääpalloseurojen omalla viestinnällä on suurempi merkitys kuin koskaan. Tässä muutamia käytännönläheisiä vinkkejä, miten seurojen tulisi toteuttaa viestintää tällaisessa tilanteessa: 🔹 1. Ota aktiivinen rooli – älä odota liitolta Koska liiton tuki puuttuu, seurojen on otettava oma vastuu lajiviestinnästä. Jokainen seura voi ja saa olla jääpallon ääni omassa kaupungissaan ja somessa. Nyt ei ole varaa jäädä hiljaiseksi. 🔹 2. Keskity kolmeen ydinsisältöön 🔹 3. Yhteistyö seurojen välillä 🔹 4. Hyödynnä vapaaehtoisia ja seura-aktiiveja 🔹 5. Käytä kevyitä työkaluja 🔹 6. Ole läpinäkyvä ja rehellinen tilanteesta Ihmiset arvostavat suoraa puhetta. Jos viestintä hiljenee, kerro miksi. Jos haetaan uusia tekijöitä someen tai viestintään, sano se ääneen. Tämä lisää yhteisön sitoutumista. 🔹 7. Kutsu mukaan ja rakenna yhteisöä Jääpallon viestinnän vuosikello (esimerkki) Tässä jääpalloseuran viestinnän vuosikello, joka ottaa huomioon myös sen, että liiton viestintä on tällä hetkellä hiljaisempaa. Tämä toimii runkona – voit sovittaa sen oman seuran rytmiin ja resursseihin. 🗓️ JÄÄPALLOSEURAN VIESTINNÄN VUOSIKELLO 🔹 Huhtikuu–Toukokuu 2025 🔹 Kesäkuu–Heinäkuu 2025 🔹 Elokuu 2025 🔹 Syyskuu–Lokakuu 2025 🔹 Marraskuu–Joulukuu 2025 🔹 Tammi–Helmikuu 2026 🔹 Maaliskuu 2026 💡 Vinkki: Laita joka kuukauden alkuun pieni muistilista:✅ Mitä julkaistaan?✅ Kuka tekee?✅ Miten ja missä kanavissa?

Toimitus

173
0
BandyLiigaUutiset

Botnialle lisää sopimuksia

Eetu Pulkkinen solmi jatkosopimuksen Botnian kanssa Botnian on vahvistanut keskikenttäpelaaja Eetu Pulkkisen sopimuksen, joka jatkuu kauteen 2025-2026. Pulkkinen on ollut keskeinen pelaaja edustusjoukkueen keskikentällä, tuoden osaamista niin pallolliseen peliin kuin maalintekoon. Viime kausi oli Pulkkiselle nousujohteinen, ja se antoi paljon uskoa omaan tekemiseen sekä koko joukkueen kehitykseen. “On todella hienoa jatkaa uraani Botniassa kaudella 2025-2026. Viime kausi oli nousujohteinen, ja se on antanut paljon uskoa omaan tekemiseen, sekä joukkueen tekemiseen. Tunsin, että kehityin pelaajana, ja nyt on entistä suurempi halu jatkaa siitä, mihin viime kaudella jäätiin”, Pulkkinen kommentoi. Keskikenttäpelaaja korostaa, että hänen tavoitteensa on olla paras versio itsestään kentällä ja auttaa joukkuetta menestymään. “Olen erittäin innoissani tulevasta kaudesta ja se, että voin kehittyä vielä paremmaksi pelaajaksi. Treenit ovat todella tärkeä osa tätä prosessia, ja olen valmis antamaan kaikkeni niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin”, Pulkkinen jatkaa. Joukkue odottaa innolla, että Pulkkisen kaltaiset kokeneet pelaajat voivat johdattaa Botnian entistä parempiin suorituksiin tulevalla kaudella. Pulkkisen sopimus on yksivuotinen.

Toimitus

206
0
BandyLiigaUutiset

Juri Schreck jatkaa Botniassa

Sopimus kaudelle 2025-2026 Botnia saa tärkeän palasen ensi kauden joukkuettaan kuntoon, kun seuran pitkäaikainen kapteeni Juri Schreck on tehnyt päätöksen jatkaa pelaajauraansa myös kaudella 2025–2026. Schreckin jatkaminen on merkittävä uutinen paitsi kenttätapahtumien, myös joukkueen henkisen selkärangan kannalta. Schreck on ollut Botnian mukana vuodesta 2013 ja ehtinyt pelata 190 ottelua, joissa on syntynyt yhteensä 117 tehopistettä. Hänen pelaajauransa ei kuitenkaan mittaudu pelkillä tehopisteillä – kokemus, johtajuus ja esimerkillinen asenne tekevät hänestä tärkeän hahmon niin kentällä kuin sen ulkopuolella. ”Juri on vahva kiinnitys ensi kauden joukkueeseen. Hän tuo kokemusta ja rauhallisuutta niin pukukoppiin kuin kentällekin. Mahtavaa, että Juri päätti jatkaa pelaamista Botniassa myös tulevalla kaudella,” summaa pelaajavalmentaja Markus Kumpuoja. Kokemus arvossaan – johtajuutta nuoren joukkueen tueksi Botnian joukkue on viime kausina kehittynyt systemaattisesti ja ottanut askelia modernin bandyn suuntaan. Tässä kehitystyössä Schreckin kaltainen kokenut pelaaja toimii ankkurina, jonka ympärille nuoremmat pelaajat voivat rakentaa omaa peliään. Hänen kyky rauhoittaa peliä ja johtaa esimerkillään on ollut keskeinen osa Botnian joukkuedynamiikkaa. Schreckin jatkaminen tuo myös jatkuvuutta – hän on yksi harvoista pelaajista, joka on nähnyt seuran eri vaiheet viimeisen vuosikymmenen aikana. Tällaisen pelaajan läsnäolo auttaa siirtämään Botnian pelillistä ja kulttuurista identiteettiä eteenpäin. Isompi merkitys kuin pelkkä sopimus Vaikka Juri Schreckin jatkaminen on teknisesti yksi pelaajasopimus muiden joukossa, sen symbolinen merkitys on paljon suurempi. Se viestii sitoutumista, jatkuvuutta ja uskoa siihen työhön, jota seurassa tehdään. Se kertoo myös siitä, että pelaajat, jotka ovat nähneet monia kausia ja pukukoppeja, kokevat edelleen Botnian oikeaksi paikaksi jatkaa uraansa. Joukkue ja kannattajat voivat siis olla tyytyväisiä – kapteeni pysyy ruorissa, ja Botnia saa jälleen kauteen lähdettäessä tärkeän johtohahmon mukaan matkalle.

Toimitus

168
0
BandyLiigaUutiset

Hallihankkeita ei ole haudattu

Vastaamme päivittäiseen kysymykseen – Mikä on tilanne? Jääpallohallihankkeiden tilanne vaihtelee eri kaupungeissa Suomessa. Alla on yhteenveto saatavilla olevista tiedoista: Helsinki: Helsingissä on suunniteltu jääpallohallia Myllypuroon. Vuodesta 2009 alkaen on julkaistu tietoa hankeen olevan suunnitteilla. Myllypuron jälkeen Helsingin jääpallojoukkueet varsinkin Vesta & HIFK yrittivät Mustikkamaalle, sen jälkeen Velodromille, sen jälkeen Malmin Longinojalle, sen jälkeen uudelleen Myllypuroon, sen jälkeen Roihupeltoon, ja valitettavasti nämä kaikki hankkeet ovat kaatuneet Helsingin kaupungin esittämiin eri syihin, jotka ovat sitten katkaisseet hankkeet – Valitettavasti 🙁 Syyllistä ei oikeen voi etsiä, koska niin monet asiat ovat vaikuttaneet hankkeisiin, mukaan lukien sota, maailman heiluvat hinnat, korot yms yms…. Nykyään jääpallohalli paikkoja oikeastaan on vielä jäljellä Malmi, Vuosaari ja on myös esitetty jonkun olemassa olevan tekojään kattaminen. Tietojemme mukaan, jääpalloväki ei ole antanut periksi ja suunnitelmia on, mutta me emme BandyliigaToimituksessa niistä tiedä tämän enempää. Uskomme että jos hankkeet etenevät tietoa kyllä tulee heti. Odotamme ja toivomme saavamme tietoja jo ennen Jääpalloliiton kevätkokousta…. Helsingin kaupunki on panostanut viime vuosina monipuolisesti liikuntapaikkoihin ja -hankkeisiin, mikä viittaa yleiseen tukeen urheilun ja liikunnan edistämiselle. Kansalaisten ja harrastajien aktiivisuus on merkittävä tekijä hankkeiden etenemisessä. Julkinen keskustelu, adressit ja yhteydenotot päättäjiin voivat vaikuttaa hankkeen saamaan kannatukseen ja priorisointiin kaupungin hankkeiden joukossa. Pori: Porissa on ollut suunnitelmia nykyisen tekojään kattamisesta. Vuonna 2009 julkaistun tiedon mukaan tällainen hanke oli suunnitteilla, mutta ajankohtaisempaa tietoa ei ole saatavilla. Mikkeli: Mikkeliin rakennettiin vuonna 2009 kymmenes täysimittainen tekojäärata, jota suunniteltiin monipuoliseen käyttöön myös kesäisin. Hankkeen nykytilasta ei ole saatavilla tarkempaa tietoa. Lappeenranta: Lappeenrannassa on ollut suunnitelmia nykyisen tekojään kattamisesta. Vuonna 2023 julkaistun tiedon mukaan tällainen hanke oli suunnitteilla, mutta ajankohtaisempaa tietoa ei ole saatavilla. Imatra: Imatralla on suunniteltu monilajista talviurheiluhallia Ukonniemen alueelle. Vuonna 2016 julkaistun tiedon mukaan hanke oli edennyt kaavamuutoksen hyväksymiseen, mutta nykytilanteesta ei ole tarkempaa tietoa. Porvoo: Porvoosta ei löytynyt saatavilla olevista lähteistä tarkempaa tietoa jääpallohallihankkeista. Jyväskylä: Jyväskylässä on ollut lupaavia hankkeita vireillä jääpallohallin rakentamiseksi. Vuonna 2016 julkaistun tiedon mukaan tällaisia hankkeita oli meneillään, mutta nykytilanteesta ei ole tarkempaa tietoa. On huomattava, että monet näistä tiedoista perustuvat useiden vuosien takaisiin lähteisiin, eikä niiden nykytilasta ole saatavilla ajankohtaisia tietoja. Olisi hienoa saada tietoa, missä mennään? Jääpallohallihankkeita ei kannata haudata monestakaan syystä – tässä keskeisimmät pointit: 1. Nuorten liikunnan ja harrastamisen tukeminen Jääpallo tarjoaa monille nuorille mielekkään ja vauhdikkaan talvilajin, joka kehittää sekä fyysisiä että sosiaalisia taitoja. Halli mahdollistaa ympärivuotisen harjoittelun ja madaltaa kynnystä harrastamiseen erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa talvet ovat yhä epävarmempia. 2. Sääriippumattomuus ja olosuhteiden varmuus Nykyilmasto ei enää takaa kunnon talvia – halli tuo pysyvyyttä ja varmuutta harjoitteluun ja otteluiden järjestämiseen. Tämä on elintärkeää sekä seuroille että lajin kehittymiselle Suomessa. 3. Monikäyttöisyys ja yhteiskäyttö Moderni jääpallohalli voi palvella muitakin lajeja ja toimijoita: luistelukouluja, kouluja, junioreita, harrastelijoita, liikuntatoimijoita ja jopa yrityksiä. Esimerkiksi hybridihalli voi yhdistää jäälajin tilat ja muut liikunta-, toimisto- ja tapahtumatilat. Se ei ole pelkkä “jääpallohalli”, vaan monitoimikeskus. 4. Alueellinen kehittäminen ja elinvoima Halli voi olla alueellinen vetovoimatekijä: se tuo elämää, työpaikkoja ja tapahtumia. Esimerkiksi Malmin ja Longinojan alueille halli olisi tarjonnut uudenlaista aktiivisuutta ja tukea kaupunginosan kehittymisessä. 5. Suomen jääpallon tulevaisuus Ilman kunnollisia harjoitusolosuhteita lajin kilpailukyky rapautuu. Halli on investointi siihen, että Suomi voi säilyttää asemansa jääpallomaailmassa ja tarjota seuraaville sukupolville kunnolliset puitteet harrastaa ja kehittyä. 6. Yhteistyön ja kumppanuuksien mahdollisuudet Hallit tarjoavat mahdollisuuden koota eri tahoja yhteen: urheiluseuroja, kuntia, yrityksiä ja yhteisöjä. Yhdessä voidaan rakentaa kestävä ja kannattava kokonaisuus ilman raskasta lainataakkaa, kuten esimerkiksi Helsingin Malmin hankkeessa tavoiteltiin. Valitettavasti meillä BandyliigaToimituksessa ei tämän enempää ole juuri nyt kerrottavaa…

BandyLiigaUutiset

Muistakaa äänestää!

Pekka Löfman – Jääpallon Tuki Helsingissä Vaalipäivä sunnuntaina 13.4.2025 klo 9–20, Ennakkoäänestys kotimaassa 2.–8.4.2025 Bandyliiga.fi on poliittisesti sitoutumaton, mutta me haluamme tuoda esiin jääpalloa ja jääpallohallia tukevia poliittisia ehdokkaita – jotka tunnustavat lajimme olosuhteiden tarpeen. Tässä yhteydessä esittelemme Helsingin kaupunginvaltuustoon ehdolla olevan Kokoomus-poliitikon Pekka Löfmanin, joka on aktiivisesti tukenut jääpallon kehitystä Helsingissä. Pekka Löfman on ollut mukana tukemassa jääpallohankkeita ja on tehnyt töitä sen eteen, että jääpallo saisi ansaitsemansa huomion ja resursseja. Hänen työnsä on ollut tärkeää erityisesti Helsingin jääpallokulttuurin ja infrastruktuurin kehittämisen näkökulmasta. Jos haluat kuulla jääpallon äänen kaupungin päätöksenteossa ja tukea sen tulevaisuutta Helsingissä, kannattaa antaa äänesi Pekka Löfmanille. Hänen sitoutumisensa ja ymmärryksensä jääpallon tarpeista voivat auttaa luomaan positiivista muutosta kaupungin urheilupolitiikassa. Stadilainen, äänestä Pekka Löfmania ja vaikuta jääpallon asemaan Helsingissä! #ÄänestäPekkaa #Jääpallo #Stadilainen #Kokoomus #PekkaLöfman #Bandy

Toimitus

349
6
BandyLiigaUutiset

Botnia julkisti ensimmäisen sopimuksen 2025-26 kaudelle

Markus Kumpuoja jatkaa joukkueessa Botnian jääpallojoukkue on tänään julkistanut ensimmäisen pelaajasopimuksensa, kun Markus Kumpuoja on solminut jatkosopimuksen seuran kanssa. Kumpuoja, joka on toiminut tärkeänä pelaavana valmentajana joukkueen edellisellä kaudella, ilmaisee tyytyväisyytensä joukkueen kokoonpanoon ja siihen, kuinka pelaajat ovat sitoutuneet tulevaan kauteen. “Meillä on tällä hetkellä 15+2 pelaajaa paperilla, joten voi olla tyytyväinen siihen, kuinka hyvin pelaajat ovat lähteneet sitoutumaan seuraan ja tulevaan kauteen. Kokoonpano näyttää todella hyvältä”, Kumpuoja kommentoi sopimuksen julkaisun jälkeen. Botnia odottaa tulevalta kaudelta suuria asioita ja on valmis kilpailemaan huipulla, kun kokoonpanon vahvistaminen jatkuu kesän aikana.

Toimitus

231
1
BandyLiigaUutiset

Tulevaisuus?

BandyliigaToimitus pohtii tulevaisuuttaan Jääpallomaailman seuraaminen on ollut BandyliigaToimitukselle pitkäjänteinen matka, mutta nyt ollaan käännekohdassa. Toimitus tiedottaa, että maanantaina 19.5. pidettävässä kokouksessamme päätetään, jatkuuko sivuston toiminta vai jääkö se pelkästään päätoimittajan henkilökohtaiseksi harrastukseksi – Historian keruulle – ilman uutisointia, ja jääpallon reaaliaikaista seurantaa. Tilanne on monivivahteinen, ja monet tekijät vaikuttavat siihen, että ratkaisu ei ole yksinkertainen. Toimitus on ollut itsenäinen, palkaton, ja on huomionarvoista, että se on pystynyt tuottamaan vähintään yhden uutisen päivässä heinäkuusta lähtien (ulos niitä ei ihan joka päivä ole pistetty, tietoisesti). Tämä on ollut merkittävä ponnistus, ja päätoimittaja on omistautunut työlle täysin ilman taloudellista korvausta. Kuitenkin taloudellisten realiteettien myötä tilanne on tullut kestämättömäksi, ja sivuston tulevaisuus on nyt vaakalaudalla. Olen sivuston päätoimittajana saanut muutaman tarjouksen muista lajeista, ja vaikka sydän on täällä jääpallossa – on rahallinen korvaus laskujen maksamiseen korostunut, koska palkallisen työn tulot ovat vähentyneet ja meille kaikille on tuttua postiluukusta tulevat laskut on vain jotenkin maksettava. Minun on siis oikeasti pakko pohtia asiaa tarkkaan! Haluanko että sivusto toimii puolivaloilla vai sammutetaanko valot lopullisesti, jos täysiä ei pystytä jatkossa toimimaan? Kokouksessa pohditaan myös mahdollisuutta saada eri paikkakunilta mukaan vapaaehtoisia, tai pienellä korvauksella tekeviä BandyliigaToimituksen henkilöitä. Vaikka Jyväskylästä on tullut ehdotus mahdollisesta etätoimittajasta (kiitos sinne!), kysymys on laajempi, onko uusia toimittajia valmiina sitoutumaan lajiin eri puolilta Suomea, kuten Helsingistä, Porvoosta, Mikkelistä, Porista, Oulusta, Lappeenrannasta ja Varkaudesta. Tämä on keskeinen kysymys, sillä BandyliigaToimitus on aina pyritty pitämään kattavana ja ajankohtaisena koko maassa. Päätöksentekoon varmasti vaikuttavat myös keskustelut mahdollisista tukimahdollisuuksista. Vaikka tähän asti ei ole oltu aktiivisia rahoituksen keräämisessä, muutama seuraaja on ehdottanut kuukausitukimahdollisuuksia, jotka voisivat auttaa ylläpitämään toimintaa. Toimitus on myöntänyt, että tämä mahdollisuus olisi voinut olla tärkeä tuki aiemmin, mutta nyt se joutuu tarkastelemaan tätä kysymystä vakavasti, jotta toiminta voisi jatkua. Onko lukijat valmiita tähän? Itse olen ollut skeptinen lähinnä en ole halunut perustamaani sivustoa tai sen ylläpitoa muiden vastuulle taloudellisesti siirtää – siksi olemme toimineet kuten olemme. Ehkä siksi olemme myös menettäneet kaikki avustajamme 5 vuoden ajalla. Ainakaan kukaan ei ole minua suoraan haukkunut “sivuston vastaavana tahona”, eli keskusteluissa on aina tullut aika/korvaus/rakkaus/palkallinen päätyö esiin. On tärkeää huomioida, että BandyliigaToimitus on ollut avoin ja läpinäkyvä koko matkan ajan. Päätös siitä, ettei kahta toimittajaa lähetetty Ruotsiin MM-kisoihin, oli yhteinen Teidän lukijoiden kanssa ja perustui käytettävissä oleviin resursseihin. Lisäksi sivuston ylläpitoon olette kertaalleen osallistuneet vahvasti, jotta sivusto pystyi jatkamaan – KIITOS KAIKILLE SIITÄ! Tämä kaikki kuitenkin osoittaa, että toimitus on aina ollut rehellinen, realistinen ja järkevä päätöksenteossaan. Vaikka uusia työtarjouksia on muista lajeista minulle tullut, eikä tämä Bandyliiga-sivusto rahallisesti ole päätyöni, en haluaisi lopettaa toimintaamme (Rakastan Jääpalloa) – mutta vaikeita päätöksiä on edessä – se on rehellisesti myönnettävä! BandyliigaToimitus on saanut tukea ja palautetta seuraajiltaan. Viesteistä, kritiikistä ja jopa haukuista on ollut hyötyä, sillä ne ovat auttaneet kehittämään toimintaa. Toimitus kuitenkin myöntää, että työmäärä on ollut valtava, ja se ei ole enää mitenkään kestävä nykyisellä resursoinnilla. Kevätkokouksen 17.5 jälkeen, seuraavana maanantaina 19.5 tullaan tekemään ratkaiseva päätös, joka määrittää, jatkuuko sivuston uutisointi vai päättyykö se siihen. On selvää, että jos tilanne ei parane, jääpallon seuraaminen BandyliigaToimituksen kautta tulee olemaan vain muisto, ja päätös on tehtävä hartain mielin. Tämä on ollut monivaiheinen matka, mutta nyt on aika katsoa tulevaisuuteen ja tehdä valinta, joka ottaa huomioon sekä taloutemme, että käytettävissä olevat toimittaja resurssit – vaikka haluaisimme ottaa myös teidän lajin seuraajien tarpeet huomioon, emme enää pysty sitä tekemään 5 viimeisen vuoden tapaan. Pasi Virtanen, päätoimittaja BandyliigaToimituksen puolesta P.S Tässä kohtaa Jaakko Kangas minulta henkilökohtainen Kiitos – Tuestasi BandyliigaToimitukselle – KIITOS Koko toimituksen puolesta! #Bandyliiga #Toimitus #Tulevaisuus #Jääpallo #Kevätkokous

Pasi Virtanen

334
0
BandyLiigaUutiset

Viikonloppuna julkaistiin Bandyliigan All Stars-kentällinen

Miesten Bandyliigan All Stars-kentällinen kaudella 2024-2025 seuraava. Valinnoista vastaa Suomen Jääpalloliiton viestintävaliokunta Puheenjohtaja: RINNEKANGAS Riku, jäsenet: SJÖBLOM Andreas, ja RINNEKANGAS Riku ALL STARS KENTÄLLINEN Jääpallon ALL STARS -kentällinen herättää keskustelua – Pelaajat toivovat äänestystä itselleen Kenttäkokoonpanot ovat jälleen nousseet kuumaksi puheenaiheeksi jääpalloyhteisössä. Tällä kertaa keskustelua on herättänyt erityisesti jääpallon ALL STARS -kentällinen, joka on saanut osakseen arvostelua niin asiantuntijoilta kuin itse pelaajilta. Tyytymättömyyttä on herättänyt erityisesti pelaajien sijoittelu Suomen Jääpalloliiton virallisessa kuvassa, jossa pelaajat on esitelty. Monet katsovat, että tietyt pelaajat eivät ole saaneet ansaitsemaansa huomiota, ja toiset taas kokevat, että kentällinen ei heijasta koko kauden suorituksia oikeudenmukaisesti. BandyliigaToimitus ja äänestyksen uudistus BandyliigaToimitus on jo pitkään toivonut, että Bandyliigan pelaajat itse voisivat äänestää kauden ALL STARS -kentällisen. Nykyisin kentällinen valitaan Viestintävaliokunnan toimesta, mutta tämä menetelmä on saanut kritiikkiä. Pelaajat itse tuntevat parhaiten toistensa kenttäpelin ja suoritukset, joten heidän näkemyksensä saattaisi olla todellisempaa ja reilumpaa. Tämä toivottu uudistus ei ole vain visio, vaan nykyisillä digitaalisten välineiden kehittyneillä alustoilla toteuttaminen olisi käytännössä vaivatonta. BandyliigaToimitus on perustellut tätä ehdotusta sillä, että pelaajat ovat kentällä kokeneet ja nähneet toistensa kyvyt sekä pelikentän dynamiikan. He uskovat, että pelaajat itse voisivat luoda kentällisen, joka ei perustu vain yksittäisiin hienoihin suorituksiin, vaan myös koko kauden jatkuvaan tasaisuuteen ja vaikuttaviin pelitaitoihin. Pelaajat kaipaavat arvostusta ja oikeudenmukaisuutta Pelaajille tämä ehdotus merkitsee enemmän kuin pelkkää äänestysmahdollisuutta. Se on myös tapa saada oma rooli ja panos kauden onnistumisessa tunnustetuksi. “Olen pelannut monia kausia, mutta on ollut hetkiä, jolloin en ole saanut mielestäni ansaitsemaani tunnustusta. Uskon, että kun pelaajat itse pääsevät valitsemaan, se tuo enemmän tasapainoa ja reiluutta”, toteaa Bandyliigan kokenut pelaaja puhelin haastattelussa, kun kysymme mielipidettä uutiseemme. Erityisesti kauden jatkuvat nousut ja laskut saattavat jäädä huomaamatta, jos pelkkä yksittäisten huippuhetkien korostaminen valintakriteerinä on ainoa mittari. Pelaajat toivovat, että heidän näkemyksensä kenttäpelistä olisi osa keskustelua, koska he kokevat usein, että kauden kokonaiskuva ei välttämättä näy näissä valinnoissa, tämä ei sinänsä ole Viestintävaliokunnan vika. Digitaaliset välineet mahdollistavat uudenlaisen lähestymistavan Nykyteknologia ja digitaaliset välineet tekevät pelaajien itseoikeutetun äänestyksen toteutuksesta realistista ja helppoa. BandyliigaToimitus on tuonut esiin, että vaikka perinteinen asiantuntijavalinta saattaa olla hyvä keino nostaa esiin tietyt pelilliset onnistumiset, pelaajien keskinäinen arvostus kauden aikana luo paljon tarkempaa käsitystä siitä, kuka todella ansaitsee paikan ALL STARS -kentällisessä. Bandyliigan ja Suomen jääpalloliiton tulisi ymmärtää, että fanit ja pelaajat arvostavat entistä enemmän oikeudenmukaista ja läpinäkyvää valintaprosessia. Kun äänestysoikeus siirtyy kenttäpelaajille, myös heidän äänensä saavat enemmän painoarvoa. Onko uudistus mahdollinen ensi kaudella? Tämä ehdotus saattaa olla askel kohti entistä avoimempaa ja reilumpaa palkitsemisjärjestelmää jääpallossa. On kuitenkin vielä epäselvää, otetaanko tämä esitys huomioon jo ensi kaudella. Jos muutokset toteutettaisiin, se voisi tuoda aivan uudenlaisen dynamiikan Bandyliigan ja koko jääpallon ympärille, jossa pelaajat saavat enemmän valtaa ja vastuuta kauden huipentuman valinnoista. Tämä muutos voi myös innostaa pelaajia entistä kovempaan taisteluun kentällä, sillä he tietävät, että juuri heidän suorituksensa huomioidaan ja arvostetaan kauden päättyessä.

Toimitus

370
8
BandyLiigaUutiset

Toinen puolivälierä ratkesi, toinen venyi sunnuntaille

HIFK jatkaa välieriin, Narukerä vs Akilles sunnuntaina Puolivälierät tarjoivat jännittäviä hetkiä, jotka pitivät katsojat otteessaan alusta loppuun. Kentällä nähtiin tiukkoja taisteluja, joissa jokainen peliaskel oli ratkaiseva. Erityisesti useat epäselvät tilanteet herättivät keskustelua, ja tuomarit saivat työpaineita tehdä oikeita päätöksiä. Tunteet kuumenivat, kun pelaajat ja fanit elivät täysillä jokaisessa hetkessä – ja joissain tapauksissa kentällä nähtiin jopa kyyneleitä, kun unelmat kariutuivat tai toteutuivat. Puolivälierävaiheella on ollut paljon jännitystä ja dramatiikkaa, eikä kukaan voinut olla varma, kuka jatkaa matkaansa kohti välierää. Akilles vs Narukerä Lopputulos: 2-3 Otteluvoitot 1-1, sunnuntaina pelataan ratkaiseva kolmas ottelu. Puolivälierissä nähtiin draamaa ja jännitystä, kun Akilles kohtasi Narukerän tiukassa kamppailussa, joka päättyi 2-3 Narukerän voittoon. Vaikka Akilles antoi kovaa vastusta, Narukerän tehokas hyökkäys ja tarkka puolustus veivät lopulta voiton. Pelin ensimmäinen maali syntyi jo 13. minuutilla, kun Kristian Paukkonen laukoi Narukerän 1-0 -johtoon. Vain neljä minuuttia myöhemmin Rasmus Arponen iski Narukerän toisen maalin, joka tuli Paavola Eeron syötöstä. Akilles sai kuitenkin pelistä kiinni ja nousi taistelemaan takaisin, kun Joakim Nordström kavensi pelin 1-3:een 37. minuutilla. Pelin loppu oli erittäin jännittävä, kun Akilles sai viimeisillä minuuteilla mahdollisuuden nousta tasoihin. Rasmus Fridolfssonin tekemä 2-3 maali 56. minuutilla toi toivonkipinän, mutta pelissä ei enää nähty lisämaaleja. Narukerä puolusti taitavasti ja piti pintansa, vaikka Akilles sai viimeisellä hetkellä useita kulma- ja laukaisupaikkoja. Pelissä nähtiin myös useita jäähyjä (60min), jotka varmasti vaikuttivat pelin rytmiin. Narukerän puolustus kesti, ja vaikka peli oli tasaväkinen, heidän kyky pyörittää peliä ja hallita ratkaisevia hetkiä vei heidät jatkoon. Näin tilanne otteluvoitoissa 1-1, ja kolmas ja ratkaiseva puolivälierä käydään sunnuntaina Porissa klo: 17:00 Botnia vs HIFK Lopputulos 1-2 Otteluvoitot 0-2, ja HIFK matkaa välieriin Veiterää vastaan HIFK nousi vastatuulessa ja eteni välieriin – Botnialla jäi kaulaan pettymys HIFK:n ja Botnian kohtaaminen tarjosi koko jännityksensä ja draamansa. Vaikka Botnia hallitsi ensimmäistä jaksoa ja hyötyi tuomarien linjasta, HIFK:n kova taistelu ja yhtenäinen joukkuepeli veivät lopulta voiton, 1–2. Ensimmäinen jakso oli Botnian juhlaa. He onnistuivat luomaan useita vaarallisia tilanteita ja pysäyttämään HIFK:n hyökkäykset tehokkaasti. Kentällä vallitsi voimakas myötätuuli, joka hyödytti Botniaa. HIFK:n pelissä näkyi selvästi, että tuuli teki pitkistä syötöistä haastavia – monia palloja ei saatu ollenkaan perille asti. Tämä takasi Botnialle hallinnan pelin ensimmäisellä puoliskolla. Botnian Pekka Niska iski 36. minuutilla 1-0 -maalin, joka sai Botnian jatkamaan peliä entistä itsevarmemmin. Vaikka Botnia oli ottelussa selvästi hallitsevampi, he eivät kuitenkaan kyenneet pitämään kiinni tasapainosta pelin loppuvaiheessa. Botnian hermostuneisuus tuli esiin tuomareiden linjauksia kohtaan – jokaista heitä vastaan vihellettyä tuomiota protestoitiin voimakkaasti. Tämä asetti varmasti lisäpaineita kenttäpuolelle, mutta ehkä myös salli HIFK:lle enemmän mahdollisuuksia toipua. Toisella puoliajalla HIFK paransi peliään, ja heidän joukkuepelinsä oli jo paljon sujuvampaa. Aku Ojanen tasoitti pelin 77. minuutilla ja Iiro Väkiparta iski voittomaalin aivan ottelun lopussa, 87. minuutilla. HIFK:n kollektiivinen taistelu ja yhtenäinen peli toivat heille ansaitun voiton. Vaikka Botnia hallitsi peliä monella osa-alueella, heidän pelitaktiikkansa ja tuomareiden linjassa tapahtuneet epätasaisuudet kostautuivat. HIFK:n joukkuepelissä nähtiin tiivis yhteishenki, joka oli ratkaiseva tekijä voiton saavuttamisessa. Botnian kausi oli sinänsä hyvä, mutta tänään he eivät saaneet haluamaansa voittoa. Koko kauden aikana seuran tilanne herättää huolta: pelaajat olivat usein väsyneitä ja pelaamisessa oli isoja katvealueita, kuten tänään nähtiin. Erityisesti se, että Botnia ei koskaan ollut mukana täydellä kokoonpanolla, oli mielestämme suurin haaste. HIFK jatkaa matkaansa kohti välieriä, ja heidän nälkäinen joukkuepelinsä tulee olemaan kova vastus seuraavassa vaiheessa. Tämä peli osoitti, kuinka joukkueen yhteenkuuluvuus ja strateginen pelaaminen voivat ratkaista tiukkoja kamppailuja, vaikka yksittäiset tuomaritilanteet tai pelin tuulivoimat haastaisivatkin. HIFK:n matka on kuitenkin vasta alussa, ja he varmasti haastavat seuraavassa vaiheessa vielä kovemmin. Olemme luvanneet ettemme kommentoi tuomarityöskentelyä, mutta tänään on sanottava ettei kalliosta poistunut yhtään tyytyväistä katsojaa kun kuunteli yleisön keskustelua tuomarikolmikko Kuusela, Niiranen, Pöysä toimista – Myöskään joukkueet eivät olleet tyytyväisiä, paljon jäi “hampaankoloon”, jos näin voi asian ilmaista? Itse kommentoimme vain sen verran, että emme muista koska viimeksi tuomarit olisivat keskenään olleet näin monessa tilanteessa kädet eri suuntiin? Tosin tiedämme ette ottelua katsomassa ollut Taavi Sulander (tuomarilegenda) oli ehkä ainoa joka saattaa olla asiasta toista mieltä. Taaville Tsemppiä paranemiseen…

Toimitus

915
6