BandyLiigaUutiset

Harrastejääpallo ajetaan ahtaalle Helsingissä

Tämä ei ole enää vahinko, tämä on linja Helsingin piirin harrastejääpallo on ajautunut kaudella 2025–2026 tilanteeseen, jota joukkueet kuvaavat poikkeuksellisen raskaaksi ja turhauttavaksi. Kenttäkapasiteetin, jääolosuhteiden ja kaupungin linjausten yhdistelmä on johtanut siihen, että sarjatoiminta on käytännössä käynnistynyt vasta tammikuussa 2026 – ja osa joukkueista kieltäytyy pelaamasta määrätyllä Jätkäsaaren kentällä turvallisuussyistä. Taustalla vaikuttaa päätöksenteko, jonka seurauksena Kallion (Brahenkenttä) ja Oulunkylän kenttävuoroja on priorisoitu jääpallon osalta vain Bandyliigan otteluille ja harjoittelulle, mikä on supistanut harraste- ja piiritoiminnan mahdollisuuksia. Jo kauden käynnistyessä nämä linjaukset herättivät ihmetystä, ja varsinkin se kun pikaluisteluseurat tarjosivat jääpallolle vuoroja – koska he olivat saaneet sellaisia vuoroja joita he eivät edes olleet hakeneet – tämä kiellettiin jyrkästi kaupungin toimesta. (uutisen kuva luotu tekoälyllä) Ottelut peruttiin ennen vuodenvaihdetta – kausi lähti liikkeelle vasta tammikuussa Harrastejoukkueiden mukaan kaikki ottelut, jotka oli merkitty pelattavaksi ennen vuoden vaihdetta, peruuntuivat jäänpuutteen vuoksi. Kun peli-ikkuna kapenee, otteluohjelma kasautuu, harjoittelu vaikeutuu ja koko sarjatoiminta muuttuu “selviytymistaisteluksi”. Samaan aikaan kenttien jäälaatu on ollut joukkueiden arvion mukaan heikko, ja pelitapahtumia on jouduttu arvioimaan uudelleen myös turvallisuuden näkökulmasta. Joukkueet kieltäytyvät Jätkäsaaren tekojäästä: “Kentän kunto on hengenvaarallinen” Yksi kiistan ytimistä on Jätkäsaaren tekojää, joka on tammikuun & helmikuun ollut harrastejääpallon pääkenttä. Nyt joukkueet kertovat kieltäytyneensä pelaamisesta siellä, koska jääolosuhteet koetaan vaarallisiksi. Pelaajien viesti on yksiselitteinen: jos loukkaantumisriski nousee kohtuuttomaksi, sarjapisteet eivät ole riskin arvoisia. “17 vuotta ehdotuksia, maksuja ja torppauksia” – halliratkaisujen neuvottelut ovat pysähtyneet seinään Harrastejääpallon piirissä katkeruutta lisää se, että keskustelua halli- ja sisäolosuhteista on käyty pitkään. BandyliigaToimitus kertoo olleensa mukana neuvottelemassa luisteluväelle halliratkaisua, jossa myös jääpalloa voitaisiin pelata sisällä – jopa ympärivuotisesti. Tavoitteena on ollut löytää malli, jossa eri lajien tarpeet eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan samassa kokonaisuudessa olisi järkeä sekä urheilun että kaupungin näkökulmasta. Toimijoiden mukaan Helsingin kaupunki on torpannut vuosien varrella kymmeniä esityksiä – pieniä ja suuria – eikä etenemistä ole syntynyt, vaikka ehdotuksia on hiottu ja viety neuvottelupöytiin toistuvasti. Lisäksi kerrotaan, että kaupungille on useasti maksettu tonttien varausmaksuja, mutta hankkeet eivät ole edenneet toteutukseen, vain ja ainoastaan kaupungin ne torpatessa. Nyt mukaan nousee myös vakavia väitteitä neuvottelukäytännöistä: Toimijoiden tulkinta on poikkeuksellisen suorasukainen: heidän mukaansa kyse ei ole enää epäonnesta tai yksittäisestä kielteisestä päätöksestä, vaan asiattomasta kohtelusta ja syrjinnästä. “17 vuoden yrittämisen jälkeen maku on katkera. Tämä on ollut rahastusta, huijaamista – ja siltä näyttää, että näin se jatkuu, jääpalloväen ponnisteluista huolimatta”, eräs hankkeen parissa pitkään työskennellyt tiivistää. Miksi Helsinki tappaa harrastejääpallon – ja onko tämä tasa-arvoista? Helsingin kaupunki profiloituu liikunta- ja tapahtumakaupunkina, mutta harrastejääpallon näkökulmasta arki näyttää toisenlaiselta. Kun samaan aikaan: kysymys kuuluu: missä on tasa-arvo ja yhdenvertaisuus harrasteliikunnassa? Tässä ei ole kyse vain jääpallosta lajina. Harrastetoiminta on monessa lajissa se kivijalka, joka tuottaa pelaajat, valmentajat, tuomarit, seuratoimijat ja yhteisöllisyyden. Kun se kivijalka heikennetään, seuraukset näkyvät vuosiksi eteenpäin. Harrasteväen kriittinen johtopäätös on kova: “Helsinki ei ole liikuntakaupunki – vaikka se niin väittää.” Mitä nyt vaaditaan: avoimuutta, turvallisuutta ja reiluja pelisääntöjä Harrastejääpallon toimijat vaativat tilanteeseen välittömiä korjauksia ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä: Harrastejääpallo ei pyydä erivapauksia – se pyytää samaa, mitä kaupunki sanoo tavoittelevansa: mahdollisuutta liikkua, harrastaa ja pelata turvallisesti. Jos nämä perusasiat eivät Helsingissä toteudu, on perusteltua kysyä ääneen, miksi kaupunki toimii tavalla, joka näyttää ulospäin siltä, että se hiljaisesti ajaa lajin ulos.

Toimitus

156
0
BandyLiigaUutiset

Seinäjoen “katto” romahti

Luistelulajit edelleen ulkojäiden & ilmastomuutoksen armoilla Seinäjoen kaupunginvaltuusto pysäytti maanantaina ison tekojään kattamishankkeen äänestyksen jälkeen. Vastaehdotus hankkeen hylkäämisestä voitti äänin 29–22, ja noin 10 miljoonan euron jääurheilukeskusinvestointi jäi lähtöruutuun. Miksi Seinäjoen päätös kiinnostaa jääpalloa, vaikka halli ei olisi “jääpallohalli”? Jääpallon näkökulmasta Seinäjoen ratkaisu on ennen kaikkea symbolinen: taas yksi askel kohti ympärivuotista jäälajien infraa jäi ottamatta – ja samalla muistutus siitä, miten vaikeaa isoja jääolosuhdehankkeita on viedä läpi kuntatalouden kiristyessä. Seinäjoella kattamisessa oli kyse erityisesti pikaluistelun olosuhteista (Suomesta puuttuu yhä katettu pikaluistelurata), mutta samalla lisäjääajasta taitoluistelulle ja jääkiekolle. Hanketta perusteltiin myös sillä, että valtion tuki ja Suomen luisteluliiton lupaama miljoona olisivat tehneet kokonaisuudesta poikkeuksellisen otollisen juuri nyt. Jääpallolle asia on karu ja tuttu: jos investoinnin “pääkärki” on jokin muu laji, jääpallo jää helposti keskustelussa sivurooliin – vaikka samat katetut jääratkaisut ovat juuri sitä infrastruktuuria, joka voisi tehdä lajista vähemmän säiden ja lyhenevien talvien varassa olevan. “Elitistinen hanke” vs. harrastamisen arki – sama vastakkainasettelu osuu usein jääpalloon Seinäjoen valtuustokeskustelussa painoivat riskit, kiire, kustannukset ja vaikutukset muihin investointeihin sekä käyttäjämaksuihin. Kritiikin ytimessä oli ajatus, että tiukassa sopeutuksessa yhden näyttävän hankkeen priorisointi tuntuu väärältä, kun samaan aikaan nipistetään peruspalveluista. Tämä asetelma on jääpallolle tuttu: laji mielletään helposti “erikoislajiksi”, jolloin sen olosuhteita on helppo pitää luksuksena – etenkin jos rinnalla ovat suuremmat lajit, joilla on paljon ääntä, dataa ja äänestäjiä. Silti jääpallossa on iso paradoksi, jonka monet kommenttiketjutkin paljastavat: “laji kuolee” -väite perustuu usein nykytilaan, jossa olosuhteet ovat heikot. Kun olosuhteet ovat heikot, harrastajapolku katkeaa – ja sitten heikko harrastajamäärä perustelee heikot olosuhteet = Kierre. Pori toive korkealla… Seinäjoen ratkaisu halutaan nähdä Poria hyödyntäväksi, jossa elää hanke katetusta luistelu- ja jääpallohallista. Porin MM-kisat näyttivät tammikuussa, että jääpallo voi edelleen täyttää katsomot ja saada koko kaupungin liikkeelle – Ylen arvion mukaan kisaviikko toi alueelle noin 16 000 kävijää ja nosti lajin näkyvyyttä poikkeuksellisella tavalla. Juuri tällainen “näyttö” on jääpallolle arvokasta, kun hallihankkeita perustellaan: ei pelkästään huippu-urheilulla, vaan tapahtumilla, matkailulla, junioreilla ja ympärivuotisella käytöllä. Myös Narukerän puheenjohtaja Jani Raukko on puhunut toistuvasti siitä, ettei laji ole “kuolemassa”, vaan tarvitsee uskoa ja käytännön tekoja – etenkin lasten ja aloittamisen näkökulmasta. Kaupunkilaisten halli: koulut, perheet, tapahtumat – ja bonuksena jääpallo Kun puhutaan jäähankkeista, keskustelu ajautuu liian helposti vastakkainasetteluun: “lajille oma halli” vastaan “ei veronmaksajien piikkiin”. Seinäjoen äänestyksessä moni sanoi käytännössä: “ei nyt, ei näin”. Mutta se ei tarkoita, etteikö tarve olisi todellinen – se tarkoittaa, että ihmiset eivät ymmärrä kokonaisuutta kyseisen kaupungin näkyvyydelle, elinvoimalle, taloudelle ja yhtesikunta vaikuttamiselle. 1) Monikäyttö ja käyttöaste ensin Halli ei ole “yksi laji”. Se on kaupungin yhteinen alusta, jonka arvo syntyy käyttöasteesta: Kun käyttöaste ja eri käyttäjäryhmät ovat avattu kaikille jo lähtökohtiin, halli on helpompi nähdä palveluna, ei kulueränä. 2) Avoin talousmalli: kaikki luvut pöydälle Meidän kaikkien luottamus syntyy läpinäkyvyydestä. Siksi mallin pitää olla vertailtava ja auki: Kun luvut ovat selkeät, keskustelu siirtyy tunteista faktoihin. 3) Lasten polku on “sosiaalinen tuotto” Pitäisi myös ymmärtää, miten halli rakentaa arkea: Tämä on monessa kaupungissa se kohta, jossa hanke muuttuu kaupunkilaisille reiluksi. 4) Tapahtumien legacy: hetkestä pysyväksi MM-kisat ja isot pelit ovat hetki. Halli muuttaa hetken pysyväksi: Ratkaiseva kysymys nyt: osaammeko rakentaa “nyt ja näin” -paketin? Seinäjoen viesti ei ollut “ei koskaan”, vaan “ei tällä tavalla”. Jääpallon kannalta tärkein kysymys kuuluu: Osaako laji – yhdessä kumppaneiden kanssa – muotoilla seuraavan “nyt ja näin” -paketin niin, että se tuntuu samalla sekä taloudellisesti järkevältä että kaupunkilaisille reilulta? Helsinki: nouseva hanke, joka kannattaa ottaa vakavasti Helsingissä on nyt kypsymässä hanke, jonka kaupungin on syytä huomioida juuri tästä näkökulmasta: ympärivuotinen käyttö, avoin talousmalli, lasten polku ja kaupunkialustan ajattelu. Kun kehikko on oikein, päätöksenteosta tulee helpompaa – ja onnistumisen todennäköisyys kasvaa. Päättäjille viesti on yksinkertainen:Halli on kaupunkilaisille hyödyllinen, ympärivuotinen palvelu. Jääpallo ja jäälajit tulevat siinä kauniisti mukana. Arvoisat Helsingin päättäjät & viranhaltijat, Helsingissä puhutaan parhaillaan tärkeästä asiasta: miten kaupunki rakentaa liikuntaa, arkea ja yhteisöllisyyttä niin, että se on taloudellisesti järkevää ja kaupunkilaisille reilua. Siksi haluan esittää yhden yksinkertaisen viestin: Emme ole kanssanne rakentamassa jääpallohallia – vaan koko kaupungin yhteistä “olohuonetta” Ensimmäinen: monikäyttö ja käyttöaste.Jäälajien lisäksi hallin pitää palvella koululiikuntaa, yleisöluistelua, perheitä, seuroja, tapahtumia ja yritysvuoroja – ja myös kesällä, jolloin halli toimii kenttänä tai lattiatilana. Mitä enemmän käyttäjiä ja tunteja, sitä parempi hyöty ja sitä pienempi riski. Toinen: avoin talousmalli.Helsingin ei pidä tehdä päätöksiä uskon varassa. Investointi, ylläpito, energiaratkaisut, lämmöntalteenotto, tulovirrat, vuorohinnoittelu ja yksityisen rahan rooli – kaikki pitää olla auki ja vertailtavissa. Läpinäkyvyys synnyttää luottamuksen. Kolmas: lasten ja nuorten polku.Matalan kynnyksen vuorot, varustelainaamo ja “ensimmäiset luistimet” -toiminta ovat konkreettisia tekoja, joilla halli muuttuu oikeasti kaupunkilaisille reiluksi. Kun aloittaminen on helppoa, hyöty näkyy pitkällä aikavälillä terveydessä, yhteisöllisyydessä ja turvallisessa harrastamisessa. Neljäs: tapahtumalegacy.Isot pelit ja kisat ovat hetkiä. Halli on se, joka tekee hetkestä pysyvän: osaaminen, toiminta ja harrastaminen jäävät kaupunkiin. Hyvät päättäjät, haluamme nostaa esiin myös sen, että Helsingissä on parhaillaan kehittymässä hanke, joka rakentuu juuri tämän ajattelun varaan: ympärivuotinen käyttö, avoimuus ja laaja kaupunkihyöty. Kaupungin kannattaa ottaa se vakavasti ja arvioida sitä näillä kriteereillä – ei leimalla “lajihalli”, vaan kysymällä: palveleeko tämä kaupunkia, ympäri vuoden, kustannustehokkaasti ja reilusti? Lopuksi: Helsingin ei tarvitse valita “halli tai ei hallia”. Helsingin pitää valita hanke/visio – sellainen, joka kuuluu jokaiselle kaupunkilaisille. Kiitos. BandyliigaToimitus

Toimitus

86
0
BandyLiigaUutiset

Pori ja Helsinki mukana nostamassa jääpalloa

MM-kisahanke herättää toivoa vaikeuksien keskellä… Jääpallo elää tällä hetkellä mielenkiintoisia hetkiä Suomessa. Vaikka Jääpalloliiton talous sakkasi menneen kauden aikana, on WP 35 palaamassa vahvasti Bandyliigaan. Samalla on löytynyt muutamalla paikkakunnalla kiinnostusta MM-kilpailujen järjestämisestä Suomessa keväällä 2026. Suomen jääpalloliiton hanke vuoden 2026 miesten ja naisten MM-kisojen järjestämiseksi Suomessa on saanut uuden käänteen, kun Bandyliigan toimituksen saamien tietojen mukaan myös ryhmä Helsingistä on ilmoittanut kiinnostuksensa kisaisännyydestä. Aiemmin julkisuudessa oli tiedossa, että Porissa sijaitseva Narukerä on selvittänyt kisojen järjestämismahdollisuuksia. Nyt mukaan on liittynyt myös ryhmä pääkaupungista – ja tämä on lajin tulevaisuuden kannalta myönteinen ja toiveikas signaali. “On hienoa, että tällaisina taloudellisesti haastavina aikoina jääpallokenttä osoittaa vastuunkantoa. Liitolla on ollut vaikeuksia, mutta juuri tällainen yhteisöllinen liikehdintä voi kääntää suunnan”, toteaa eräs jääpallovaikuttaja. Kahden kaupungin kiinnostus – kaksi eri vahvuutta Pori tarjoaa kisahankkeelle kokeeen seuran ja kaupungin alustava myötämielisyys luovat hyvän pohjan järjestelyille. Helsinki puolestaan tuo peliin toisenlaista voimaa: saavutettavuutta, mediahuomiota ja laajempia verkostoja. Tällainen tilanne – jossa kaksi erilaista mutta sitoutunutta tahoa on valmiita kantamaan vastuuta kansainvälisestä tapahtumasta – on jääpallolle enemmän kuin vain käytännön kysymys. Se on viesti siitä, että laji elää, hengittää ja hakee uutta nousua. Yhteistyön ja näkyvyyden hetki Kotikisat eivät ole vain järjestelyprojekti – ne ovat myös kulttuurinen mahdollisuus näyttää jääpallon arvo koko Suomelle ja maailmalle. Kotikisoissa laji saa kasvot, yleisö saa elämyksiä ja pelaajat pääsevät loistamaan kotikentällä. Kun samalla Suomi on ollut jäämässä pois 2026 MM-kisoista taloudellisista syistä, nyt nähty vastuunkanto Pori–Helsinki-akselilla antaa toivoa ja suuntaa. Vielä ei tiedetä, missä kaupungissa kisat lopulta pelataan, (seikkoja jotka täytyy virallisesti selvittää, on useita) – mutta jo se, että kiinnostuneita löytyy, on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Kohti ensi viikon päätöstä Suomen Jääpalloliiton on määrä antaa Kansainväliselle liitolle lopullinen vastaus kisaisännyydestä 16.5.2026. Ennen sitä ratkaistaan, löytyykö tarvittava tuki, resurssit ja rohkeus painaa “go”. Olipa kisapaikka lopulta Pori, Helsinki tai muu tulevaisuuden vaihtoehto, tämän hetken viesti on selvä: jääpallokenttä ei ole luovuttanut – se elää, tekee töitä ja kantaa vastuuta. Päätös ennen laajempaa keskustelua? Yksi kysymys kuitenkin jää ilmaan. Suomen Jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen on ilmoittanut, että kisaisännyydestä annetaan sitova vastaus Kansainväliselle liitolle 16. toukokuuta 2025. Tämä herättää pienen ristiriidan – nimittäin liittokokous, jossa koko suomalainen jääpalloväki kokoontuu keskustelemaan ja linjaamaan yhteisiä suuntia, järjestetään seuraavana päivänä, 17. toukokuuta. Moni jääpallon toimija voisi pitää luontevana, että näin suurta ja strategisesti tärkeää päätöstä edeltäisi avoin keskustelu koko kentän kanssa. Kisaisännyys ei ole vain järjestelytekninen kysymys, vaan siihen liittyy taloudellisia, imagollisia ja urheilullisia seurauksia, joiden vaikutukset kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Toki on mahdollista, että (BandyliigaToimituksella ei ole tietoa) valmistelut ovat jo pitkällä ja että kentän ääntä on kuultu epävirallisissa yhteyksissä. Mutta silti – tällaisessa tilanteessa juuri avoimuus ja yhteinen päätöksenteko voisivat rakentaa luottamusta ja innostusta. Yhteinen tavoite: näkyvä ja elävä jääpallo Oli päätöspäivämäärä mikä tahansa, yksi asia on selvää: Suomen jääpallo kaipaa nyt enemmän yhteisyyttä kuin koskaan. Kisahanke – oli sen suunta sitten Porissa tai Helsingissä – on mahdollisuus rakentaa uutta näkyvyyttä ja nostetta lajille. Kenttä on reagoinut. Nyt on liiton vuoro näyttää, että se johtaa paitsi rohkeasti myös yhdessä – kuunnellen, yhdistäen ja avoimesti. BadyliigaToimitus jää odottamaan hankkeiden, ja Suomen jääpalloliiton uutisointia asiasta – Me uutisoimme Teille kaiken tiedon minkä asiasta saamme – Jäädään innostuneita kuulemaa miten asia etenee..

BandyLiigaUutiset

Muistakaa äänestää!

Pekka Löfman – Jääpallon Tuki Helsingissä Vaalipäivä sunnuntaina 13.4.2025 klo 9–20, Ennakkoäänestys kotimaassa 2.–8.4.2025 Bandyliiga.fi on poliittisesti sitoutumaton, mutta me haluamme tuoda esiin jääpalloa ja jääpallohallia tukevia poliittisia ehdokkaita – jotka tunnustavat lajimme olosuhteiden tarpeen. Tässä yhteydessä esittelemme Helsingin kaupunginvaltuustoon ehdolla olevan Kokoomus-poliitikon Pekka Löfmanin, joka on aktiivisesti tukenut jääpallon kehitystä Helsingissä. Pekka Löfman on ollut mukana tukemassa jääpallohankkeita ja on tehnyt töitä sen eteen, että jääpallo saisi ansaitsemansa huomion ja resursseja. Hänen työnsä on ollut tärkeää erityisesti Helsingin jääpallokulttuurin ja infrastruktuurin kehittämisen näkökulmasta. Jos haluat kuulla jääpallon äänen kaupungin päätöksenteossa ja tukea sen tulevaisuutta Helsingissä, kannattaa antaa äänesi Pekka Löfmanille. Hänen sitoutumisensa ja ymmärryksensä jääpallon tarpeista voivat auttaa luomaan positiivista muutosta kaupungin urheilupolitiikassa. Stadilainen, äänestä Pekka Löfmania ja vaikuta jääpallon asemaan Helsingissä! #ÄänestäPekkaa #Jääpallo #Stadilainen #Kokoomus #PekkaLöfman #Bandy

Toimitus

328
6
BandyLiigaUutiset

Helsinki vei nuorten mestaruuden

Helsinki vs Kampparit – Lopputulos 6-2 Helsinki nappasi vakuuttavan voiton Kamppareista Nuorten Bandyliigan Finaalissa, päättäen pelin lopputulokseen 6-2. Ottelu oli täynnä jännitystä ja huipputason peliä, joka piti katsojat otteessaan koko ottelun ajan. Ottelu käynnistyi vauhdikkaasti, kun Aaro Kivenjuuri siirsi Helsingin johtoon jo 3. minuutilla. Helsinki lisäsi johtoa vielä kuudennella minuutilla, kun Iiro Väkiparta vei tilanteeksi 2-0. Kampparit ei antanut periksi, vaan 7. minuutilla Joonatan Alho kavensi ottelun tilanteeksi 2-1. Helsingin hallinta oli kuitenkin suhteellisen selkeää, ja Kivenjuuri osui jälleen 24. minuutilla, johdattaen joukkueensa 3-1-johtoon. Väkiparta oli jälleen avustamassa tässä maalissa. Toinen jakso Vaikka Kampparit yrittikin kiriä, Helsinki piti pelin tiukasti hallussaan. 53. minuutilla Oskari Kokko iski Kamppareiden toisen maalin, muuttaen tilanteeksi 4-2, ja Simo Huotelin antoi tärkeän syötön tähän maaliin. Helsinki ei hellittänyt otettaan. 72. minuutilla Miro Laurent iski viidennen maalin rankkarista, ja Juuso Partanen viimeisteli kuudennen maalin 86. minuutilla, varmistaen selkeän 6-2-voiton Helsingille. Kampparit ei saanut enää aikaiseksi suuria yllätyksiä, vaikka he taistelivat loppuun asti. Näin Helsinki sai ripustaa kultamitalit kaulaansa… Ottelun tuomaristo oli tasapuolinen, ja onnistui hyvin… Mestarit yhteiskuvassa ottelun jälkeen… Hopeajoukkue yhteiskuvassa ottelun jälkeen… Onnea molemmille joukkueille mitaleista – ONNEA!

Toimitus

840
3
BandyLiigaUutiset

Nuorten Bandyliigan Finaali

Helsinki vs Kampparit Klo. 13.00 Nuorten Bandyliigan huipennus on käsillä, kun Finaali alkaa vajaan tunnin päästä. Ottelussa kotijoukkueena Kalliossa esiintyy yhdistetty Helsingin joukkue, joka on pelannut vahvasti kauden aikana. Vastustajaksi saapuu Kampparit Mikkelistä, joka on valmiina taistelemaan mestaruudesta. Finaali tarjoaa varmasti jännittäviä hetkiä, sillä molemmat joukkueet ovat huipputasolla. Helsingin joukkue lähtee otteluun kotietunsa turvin, mutta Kampparit on tunnettu taistelutahdostaan, joten luvassa on varmasti intensiivinen kamppailu. Tämä on hetki, jota nuoret pelaajat ovat odottaneet koko kauden ajan – nyt kaikki katseet ovat kiinnittyneet kentälle. Jännitys tiivistyy, ja mestaruus on käsillä! Helsingin tie Finaaliin Nuorten Bandyliigan Finaali on käsillä, ja Helsingin yhdistetty joukkue astuu kentälle kotijoukkueena. Helsingin matka finaaliin alkoi runkosarjan voittajana, ja tämän johdosta joukkue sai suoran paikan välieriin. Välierissä Helsinki kohtasi Narukerän ja voitti tiukan kamppailun jatkoajalla, jolloin matka finaaliin oli varmistettu. Kauden aikaisemmissa kohtaamisissa Helsinki on ollut selkeästi parempi, voittaen kummatkin ottelut, mutta finaali on aina oma pelinsä. Odotamme mielenkiintoista taistelua, jossa Kampparit Mikkelistä tulevat varmasti antamaan kaikkensa mestaruuden eteen. Lisäjännitystä tuo se, että Botnian pelaajat ovat liittyneet Helsingin joukkueeseen tämän tärkeän finaalin alla. Se tuo lisää syvyyttä ja voimaa kotijoukkueelle, mutta Kampparit ei varmasti jää sen varaan, vaan tulee taistelemaan kiivaasti. Kamppareiden tie Finaaliin Kamppareiden tie Nuorten Bandyliigan Finaaliin oli vakuuttava. Runkosarjassa joukkue sijoittui toiseksi, mikä varmisti suoran paikan välieriin. Välierässä Kampparit kohtasi Jyväskylän JPS:n ja antoi selkeän näytön voimastaan, voittaen ottelun vakuuttavasti 9-2 lukemin. Näin Kampparit eteni kirkastamaan mestaruushaaveitaan finaaliin. Kampparit on ollut kauden aikana erittäin vahva joukkue, ja finaalissa vastaan asettuu Helsingin yhdistetty joukkue, joka on voittanut molemmat kauden aikaisemmat kohtaamiset. Kampparit ei kuitenkaan pelkää haastetta, ja finaali tuo varmasti jännittäviä hetkiä, kun molemmat joukkueet taistelevat kauden huipennuksesta. Kamppareiden vahva puolustus ja tehokas hyökkäys tulevat olemaan avainasemassa, kun mestaruus ratkaistaan. Finaaliin on varmasti tulossa tiukka ja mielenkiintoinen taistelu – kaikki katseet kiinnittyvät nyt kentälle! Ottelun Kokoonpanot Helsinki Kampparit Lihavoidut pelaajat ovat pelaneet tällä kaudella myös Miesten Bandyliigassa! Finaaliin on varmasti tulossa tiukka ja mielenkiintoinen taistelu – kaikki katseet kiinnittyvät nyt kentälle! Nyt kaikki katsomoon, tai seuraamaan ottelun striimiä ja kannustamaan sitä kautta!

Toimitus

185
0
BandyLiigaUutiset

5 yötä Finaaliin

Katsotaan mitä juniorimenestys on seuroissa ollut? Junioreiden sarjat on saatu pelattua, ja sieltähän ne tulevaisuuden Bandyliigapelaajat ovat tulossa. Alta voi katsoa miten seurat sijoittuivat (top 4) eri ikäluokissa. Sinänsä sillä ei ole merkitystä kuka voittaa, ja kuka on viimeinen – tärkeintä on pitää hauskaa, olla mukana, ja olla jääpalloilija! Kuitenkin kun kysymys on kilpaurheilusta, on joukkueilla sijoitukset ja niitä voidaan hiukan tässä pohtia. Kauden 2023-24 seura junioripuolella on Mikkelin Kampparit 3 mestaruudella, ja yhdellä hopea sijalla. Seuraavaksi Veiterä, ja pitkään juniorityötään nostanut HIFK. Tähän kohtaan voidaan sanoa, että HIFK:n juniorit on ainoa seura jonka juniorit ovat mukana jokaisen ikäluokan top 4 ryhmässä. Mitalien ulkopuolelle kauden jälkeen jäi Akilles, mikä tuntuu oudolta – Myös se huomio, että parhaiten heillä menestynyt Nuorten Bandyliigajoukkue – oli pullollaan WP 35:n ja HIFK:n junioreja. Sinänsä tällainen yhteistyö on hienoa, mutta pitkässä juoksussa seurojen tulisi saada omat joukkueet – sen eteen meidän kaikkien tulee tehdä töitä ystävä piirissämme! – No se menestys ei ole edelleen tärkeintä, mutta BandyliigaToimitus tuo vain huolen esille. Botnia & Vesta eivät myöskään puhtaasti omalla joukkueilla päässyt kaudella top 4 joukkoon missään juniorisarjassa. tämä on myös viime vuosiin uutta – ehkä jopa hiukan ihmeellistä?. Helsingissä kuitenkin kolmen seuran yhteistyö toi joukkue “Helsingille” sijoitukset kaikissa sarjoissa joihin he osallistuivat. Tämäkin huomion arvoista, tosin huolestuttavaa on ettei seurat saa omia joukkueita kasaan. Nyt kuitenkin kaikille hyvää harjoituskautta, ja tulevaa…. Alla ikäluokkien top 4 sijoitukset (Helsinki on Botnian, HIFK:n, ja Vestan yhteisjoukkue) Seura Nuorten Bandyliiga U18 U16 U14 U12 Akilles 3 4 4 Botnia Helsinki 4 4 3 HIFK 2 Mestari JPS 2 3 4 Kampparit Mestari Mestari Mestari 2 Narukerä 2 OLS 3 Veiterä Mestari 2 Vesta WP 35 3 Nuorten Bandyliigan Mestarit Mikkelin Kampparit Kultajoukkueessa pelasivat: U18 Mestarit Mikkelin Kampparit Kultajoukkueessa pelasivat: U16 Mestarit Mikkelin Kampparit Kultajoukkueessa pelasivat: U14 Mestarit Lappeenrannan Veiterä Kultajoukkueessa pelasivat: U12 Mestarit Helsingin IFK Kultajoukkueessa pelasivat: BandyliigaToimitus vielä toivottaa Onnea kaikille joukkueille & Talvella taas tavataan!

BandyLiigaUutiset

Kurkistus tulevaan kauteen 2024-25

Haasteita on edessä – normaalia enemmän? Normaalien ongelmien lisäksi ensi kautta varjostaa mieliä Helsingissä Oulunkylän tekojään koko kauden kestävä remontti. Porissa sinänsä tulossa hieno tapahtuma missä on kirjoitusten mukaan otettu myös Narukerä huomioon. Pelkomme kuitenkin on ettei Helsingissä, ja Porissa kaikki mene kuten on suunniteltu, tähän vielä Oulun, ja Varkauden jäiden ongelmat – on meillä käsissä todella haastava kausi 2024-25 olosuhteiden osalta. Toivottavasti näihin kaikkiin mietitään ratkaisut, jotta emme ole sitten ihmeissämme keskellä kautta…. Oulunkylän tekojään ja jäähallin kylmätekniikan uusiminen tarkoittaa sitä, että jääpalloilijat- ja pikaluistelijat joutuvat hakeutumaan muualle. Koska tekojää jää koko kauden ajaksi pois käytöstä, esimerkiksi jääpalloilijat- ja pikaluistelijat joutuvat evakkoon. ”Kyllä kaupunki joutuu tilan järjestämään. Kun edellisen kerran Oulunkylä oli remontissa, olimme Brahen kentällä. Muuta kenttää ei oikein ole. Käpyläkin on enemmän yleisöluisteluun tarkoitettu”, kertoo Helsingin työväen luistelijat (HTL) ry:n sihteeri Lasse Joutsen. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että Helsingissä pitää siirtää 120.000 kävijää muille liikuntapaikoille. Kuten jo tuossa yllä Luistelijoiden edustaja toteaa, oikeastaan ainoa paikka mihin voidaan turvallisesti jääpalloilijat ja pikaluistelijat siirtää on Kallion kenttä. Tämä taas tulee hankaloittamaan meidän jääpalloilijoiden olosuhteita, koska Kalliossa pelataan jo nyt HIFK:n Bandyliigajoukkueen otteluiden lisäksi harrastesarja-, juniori-, ja naisjääpalloa. Kun Oulunkylästä yritetään siirtää vielä vähintään yhtä monta jääpallo-ottelua, ja sitten vielä pikaluistelu – ei kyllä yleisöluistelulle jää minuuttiakaan aikaa jäljelle Kallion kentällä. Näis siis myös lähes 100.000 yleisöluistelijaa pitää siirtää Kontulan, Käpylän, ja Jätkäsaaren tekojäille, joissa nyt jo kentät ovat täynnä yleisöluistelijoita. Tilanne tulee olemaan siis todella haasteellinen! Kallion kenttä 2024-25 Kun mietimme painetta Kallion kentälle tulevalle kaudella tutustumme nyt ensin Oulunkylän varattuihin vuoroihin (Jääpallo/Pikaluistelu, huom. listassa ei siis yleisöluistelua mukana), ne tässä suuntaa antamassa: Kello Ma Ti Ke To Pe La Su 08-09 x x 09-10 x x 10-11 11-12 12-13 13-14 x 14-15 x 15-16 x x x x x 16-17 x x x x x 17-18 x x x x x x 18-19 x x x x x x 19-20 x x x x x x 20-21 x x x x x x 21-22 x x x x x x Kallion vastaava varaustaulukko on seuraava (Jääpallo/Pikaluistelu, huom. listassa ei siis yleisöluistelua mukana): Kello Ma Ti Ke To Pe La Su 08-09 x x 09-10 10-11 11-12 x 12-13 x 13-14 x x 14-15 x x 15-16 x x x x 16-17 x x x 17-18 x x x 18-19 x x x x x x 19-20 x x x x x x 20-21 x x x 21-22 x x x Listat yhdistettynä – Näyttää miten Kallio täyttyy: Kello Ma Ti Ke To Pe La Su 08-09 xx xx 09-10 x x 10-11 11-12 x 12-13 x 13-14 xx x 14-15 xx x 15-16 xx x xx xx xx 16-17 xx x xx xx x 17-18 xx x x xx xx x 18-19 x xx xx xx xx xx x 19-20 xx xx xx xx xx x x 20-21 xx x xx xx x x 21-22 xx x xx xx x x Mitä tämä kaikki tarkoittaa? Lähes 30 vuoroa on päällekkäin mikä tarkoittaa, että kenttä pitäisi jakaa 2:lle Bandyliiga joukkueelle, ja 2:lle juniorijoukkueelle, tai Jääpalloilijoille & pilaluistelijoille yhtä aikaa – Tämä on mahdotonta, koska tilaa jää vähemmän kuin jääkiekkokaukalossa. Vaikka kaikki vuorot yritettäisi jakaa tasaisemmin, tarkoittaa se että Kalliossa ei ole yleisöluistelua kun arkisin 8-14, koska jään kunnostukselle ennen illan vakiovuoroja tulee olla kunnossa. Tämän lisäksi kaikki Bandyliiga, Nuorten Bandyliiga, ja Naisten Bandyliigaottelut tulisi pelata Kalliossa, koska muut kentät ei täytä kilpailukriteerejä. Sivuasiana on myös mielenkiintoista nähdä miten Helsingin kaupunki kompensoi Botnialle menetetyt kioskitulot Oulunkylästä, tai miten HIFK:n menetetyt kioskitulot kallion kentällä?? Viimeksi kun Kallion kenttä oli remontissa, HIFK:n kioskiyhtiö ei saanut muuta kompensaatiota kuin vuokra-alennukset (epävirallinen tietomme) – Tappio oli kuitenkin tietojemme mukaan pari kymmentä tuhatta euroa. Tällaisia menetyksiä ei kestä kenenkään jääpalloseuran kassa, varsinkin jos se ei mitenkään johdu itse seuran toimista. Tämä kaikki ylläoleva vain muistutukseksi tulevista YLIMÄÄRÄISISTÄ haasteista, jo näkyvyyden yms rinnalle…. Porissa järjestetään tammikuussa Satakunnan Talviklassikko Aluksi mainittakoon heti, että BandyliigaToimituksessa emme vastusta kyseistä tapahtumaa, mutta ilmaisemme huolemme kentän kunnosta tapahtuman aikana, ja sen jälkeen. Haasteita tulee varmasti, koska Narukerän ottelut tammi/helmi-kuulta, tulevat olemaan vierasotteluja. Nämä toivottavasti saadaan hoidettua, koska pelipäiviä on talvessa liian vähän – siirroille. Järjestäjät ovat listanneet mm alla olevaa: Kaukalon ympärille rakennetaan katsomot, käsityksemme mukaan tekojään päälle – toivottavasti jää, putkisto yms kestää tämän “epänormaalin” painon/käytön yms asiaan liittyvät vaarat. Jos jotakin sattuu, kuten valitettavasti usein on eri puolella Suomea käynyt – ei tuo “pari” viikkoa tule riittämään. Tässä tapauksessa meiltä on Suomesta varmuudella 2 kenttää poissa käytöltä. Tätä pitää jo nyt alkaa miettimään kun suunnitellaan kauden 2024-25 ottelu-ohjelmaa. Tämä on huolemme, ja viestimme BandyliigaToimitukselta – sekä jääpalloliitolle, että seuroille! Itse tapahtuma – Hienoa yhteistyötä! Ässät ja Lukko kohtaavat toisensa Satakunnan talviklassikossa ensi tammikuussa kahdesti Porin tekojääradalla. Tapahtumaan rakennetaan katsomot lähes 9 000 henkilölle. Porin tekojään Projektin massiivisuudesta kertoo jotain myös se, että puitteiden rakentaminen, itse tapahtuma ja purkutyöt tarkoittavat sitä, että Porin tekojäärata on jopa pari viikkoa pois normaalista käytöstä. Mikael Lehtinen antaakin erityiskiitoksen Porin kaupungin lisäksi myös Narukerälle. – Minulle on ollut tosi tärkeää, ettei Narukerää kohdella kaltoin. He joutuvat väistymään tekojääradalta, mutta olemme pyrkineet rakentavasti löytämään kompensaatiot niin, että hekin ovat osaltaan mukana tapahtumassa. Narukerän valmius yhteistyöhön on hieno osoitus siitä, mitä täällä voidaan tehdä yhdessä koko kaupungin ja koko maakunnan eteen. Hienoa yhteistyötä, mutta BandyliigaToimituksessa pelkäämme jään kestoa, ja ajanjakson kaikkiaan vievän pidemmän ajan kuin 2 viikkoa. No toivotaan että olemme väärässä, mutta jääpalloliitossa nämä pitäisi nyt ennakkoon miettiä tarkkaan – ettei olla sitten “kakki pöksyssä” kun asiat ei mene suunnitellusti… Tulee taas mieleen, kun meillä olisi 2-3 jääpallohallia Suomessa – Kaikki olisi niin paljon helpompaa….

Toimitus

515
0
BandyLiigaUutiset

23. Marraskuuta – seuraava virstanpylväs

Vihdoinko edetään? YLE uutisoi tänään pitkän jutun Helsingin Luisteluareenasta. Seuraava tärkeä virstanpylväs on Helsingin kaupungin kaavoituskokous 23. marraskuuta. Silloin kuulemme, tarvitseeko uusi sijainti lainkaan uutta kaavoitusta. Tontti sijaitsee 500 metrin päässä Matokalliosta Roihupellon varikkoalueella, aivan pikaraitiolinja 15 kupeessa. Matokallion-aktivistit kannattaa hanketta, ja he ovat luvanneet kannattaa hanketta sekä julkisuuteen, että Helsingin kaupungin suuntaan. Uusi tontti on heidän mielestään erinomainen Tontti on mustalla merkattu alue! Kohteesta on noin 1km matka Itäkeskukseen. Paavo Arhinmäki tyytyväinen yhteiseen hankkeeseen Helsingissä apulaispormestari Paavo Arhinmäen (vas.) on isossa roolissa hankkeen etenemiselle. Arhinmäki on alusta alkaen kannattanut myös sitä, että luisteluareenahankkeet yhdistäisivät voimansa yhden rakennelman pystyttämiseksi, kuten nyt on tapahtumassa. Arhinmäki toteaa YLE:n haastattelussa mm. seuraavaa: “Nyt on saatu luistelu- ja jääpalloväki saman pöydän ääreen. Näin lienee myös talousyhtälö helpompi saada kasaan” BandyliigaToimitus uutisoi 23 tai 24.11 asiasta lisää, kunhan saamme tietoa tuosta kaavoituskokouksesta….

Toimitus

214
1
BandyLiigaUutiset

Helsingissä hölmöläisten hommia?

Helsingin neljästä isosta tekojäästä on avoinna vain yksi! Jääpalloilijat ovat Helsingissä joustaneet jo vuosia, miten tämä on huomioitu? Ei mitenkään? Edelleen esim. Kallion kentän työntekijät painavat pitkää päivää, jotta kenttä saataisiin kuntoon. Ei pakkanen ei ole ongelma, ongelma on että Helsingin jalkapalloilijat valittivat kaupungin suunnitelmista muuttaa Kallion kenttä sellaiseksi remontin yhteydessä – että se olisi optimaalinen jäädytykselle (huomioitavaa että Kallion kentän suurin käyttö on silloin kun se on jäässä). Kontulan tekojää, on remontissa, ja Jätkäsaarta ei ole säästösyistä aloitettu edes jäädyttämään. Palaan Kallion kentän nurmeen jutun lopussa…. Hyvin menee! Voisiko sanoa, että HYVIN MENEE! Tänään viimeksi yhden Helsinkiläisen juniorityötä tekevän seuran puheenjohtaja sanoi hyvin ” Kannattaako edes Helsingissä yrittää lapsille tarjota tätä lajia?” Koomista tässä on vielä se, että BandyliigaToimitus sijaitsee Siuntion perukoilla (lue aivan maalla), jossa tuossa vieressä “kylänmiehet” ovat jäädyttäneet hiekkakentän luonnonjääksi lapsille! Siis oikeasti! Luonnonjää saadaan samoissa olosuhteissa aikaisemmin kuin Helsingin päättäjät saavat tekojäät auki? Vielä 10 vuotta sitten Oulunkylään pääsi loka/marraskuun vaihteessa, ja viikkoa myöhemmin Kallioon. Nykyisin se menee lähes niin, että Oulunkylään pääsee marraskuun viimeisellä viikolla, ja Kallion kentälle Joulun jälkeen. Ei vaan voi käsittää tätä – tasapuolisuutta lajien kesken Helsingissä, voi voi…. Joustonurmi vs jää Futaajat osasivat viedä asian oikeille poliitikoille, jotka jäädyttivät hankkeen (Huom! Ei jäätä). Helsingissä on jalkapallolle optimaalista kenttää tarjolla satoja tuhansia m2. Luisteleville kaupunkilaisille, jääpalloilijoille, ja pikaluistelijoille on Helsingissä tarjolla Oulunkylä. Nyt Kallion kentälle asennettiin “jousto tekonurmi”, mitä ei missään maailmassa ole jäädytetty luistelukäyttöön talvisin! – Jäätyykö? toimiiko? – KUKAAN EI TIEDÄ? Juuri tällähetkellä torstaina klo. 16.30 on täysin epävarmaa pelataanko HIFK:n 125-Juhlaottelu Kalliossa vai ei? Aikaa siis on vielä ruhtinaalliset 45,5 tuntia saada kenttä kuntoon. Kallion henkilökunnalle kiitokset Kaupungin kentänhoitajille Kalliossa, jotka ovat painaneet hommia kentän kuntoon saamiseksi-KIITOS! Valitettavasti nämä ikuiset kentän “ongelmat” johtavat korkeammalle kaupungin päättäjiin… Pidetään peukkuja, pelätään pahinta “Helsinkiläinen jääpalloilija”

Toimitus

392
0