BandyLiigaUutiset

Oulunkylän tekojääradan kattaminen nousi jälleen esiin

Keskustelussa tarvitaan avoimuutta ja oikeita mittasuhteita Helsingin Sanomat uutisoi tänään Oulunkylän tekojääradan kattamishankkeesta uutena avauksena. Jääurheilun näkökulmasta asia on tärkeä ja kannatettava, mutta keskustelussa olisi syytä tuoda esiin myös se, että kyseinen vaihtoehto ei ole uusi. Oulunkylän tekojääradan kattaminen on ollut esillä jo vuosien ajan, mutta Helsingin kaupungin suunnitelmissa se ei ole tähän mennessä edennyt hyväksyttynä ratkaisuna. Helsingin Oulunkylän tekojäärata haluttaisiin kattaa, jotta jääpalloilijat, pikaluistelijat, luisteluseurat, koululaiset ja tavalliset kaupunkilaiset saisivat nykyistä säävarmemman harjoittelu- ja liikuntapaikan. Helsingin Sanomien mukaan hankkeen taustalla ovat muun muassa jääpalloseurat HIFK ja Vesta, Jääpalloliitto, Luisteluliitto, Jääkiekkoliitto ja Olympiakomitea. Kattamisen kustannusarvioksi on esitetty noin 10–15 miljoonaa euroa, kun viereiselle alueelle suunnitellun uuden jäähallin hinnaksi on arvioitu noin 40 miljoonaa euroa (vanha ollaan purkamassa). Ajatus on sinänsä hyvä ja jääurheilun näkökulmasta erittäin perusteltu. Katettu tekojäärata pidentäisi jääkautta, parantaisi harjoitteluolosuhteita ja loisi Helsinkiin tilan, joka palvelisi jääpallon lisäksi pikaluistelua, kaukalolajeja, koululaisluistelua ja yleisöluistelua. Kyse ei ole uudesta ideasta Oulunkylän tekojääradan kattamista ei voida pitää varsinaisesti uutena hankkeena. Se on ollut esillä jo pitkään erilaisissa keskusteluissa ja selvityksissä. Kun Oulunkylä ei ole edennyt kaupungin puolelta jääurheilun halliratkaisuna, luisteluväki on vuosien varrella joutunut esittämään myös muita mahdollisia sijainteja, kuten Mustikkamaata, Käpylän Velodromia, Pirkkolaa, Kivikkoa, Vuosaarta, Malmia, Myllypuroa ja Roihupeltoa. Nyt keskustelu on palannut jälleen Oulunkylään. Tässä ei ole mitään väärää. Oulunkylä on historiallisesti tärkeä jääpallon ja luistelun paikka. Tekojääradalla on pelattu jääpalloa vuosikymmeniä, ja alueella on valmis jääurheilun perinne. Mutta samalla olisi reilua sanoa ääneen, että kyse on vanhasta vaihtoehdosta, joka on ollut pitkään tiedossa, ei täysin uudesta avauksesta. Myös Bandyliiga.fi on aiemmin nostanut esiin, että Oulunkylän kaavaluonnos voi tehdä tekojään kattamisesta erittäin vaikeaa, jos alueelle suunnitellaan samanaikaisesti stadionia, asuntoja ja muita toimintoja. Oulunkylää ei kehitetä tyhjiössä Oulunkylän urheilupuiston tulevaisuus on laajempi kysymys kuin pelkkä tekojääradan kattaminen. Alueelle on kaavailtu myös Gnistanin jalkapallostadionia, asuntoja ja muuta kaupunkirakennetta. Siksi on ymmärrettävä, että päätöksenteko ei tapahdu vain yhden lajin tai yhden hankkeen näkökulmasta. Tärkeä kysymys on, miten Helsingin kaupunki haluaa kehittää Oulunkylän urheilupuistoa yhdessä alueen asukkaiden, seurojen ja muiden käyttäjien kanssa. Aiemmissa asukastilaisuuksissa jääpallon ääni ei ole ollut erityisen vahva. Paikalla on ollut jääpallon puolustajia, mutta kokonaisuutena asukkaiden kiinnostus on näyttänyt kohdistuvan muihin asioihin. Tämä on jääpalloväen kannalta karu mutta tärkeä havainto. Jos jääurheilun olosuhteita halutaan puolustaa, asia pitää pystyä perustelemaan myös niille kaupunkilaisille, jotka eivät itse seuraa jääpalloa tai pikaluistelua. Tenniskeskustelu kertoo mittasuhteista Helsingin Sanomien jutun jälkeen ensimmäisessä lukijakommentissa oltiin huolissaan Oulunkylän tenniskentistä. Kommentissa annettiin ymmärtää, että Helsingissä tenniskenttiä olisi vähän ja että niitä oltaisiin viemässä pois. Tässä kohtaa mittasuhteet on hyvä palauttaa keskusteluun. Helsingissä on julkisen kartta-aineiston mukaan noin 118 tenniskenttää, kun mukaan lasketaan sekä sisä- että ulkokentät. Helsingin kaupungin omilla sivuilla todetaan, että kaupungilla on noin 80 tenniskenttää eri liikuntapuistoissa. Lisäksi kaupungin mukaan kesäkaudella 2026 yli 20 ulkotenniskenttää on varattavissa Varaamo-palvelussa. Kun mukaan otetaan koko pääkaupunkiseutu, tenniskenttien määrä nousee noin kahteensataan. Vertailu jääurheiluun on pysäyttävä. Jääpallolle tai pikaluistelulle ei löydy koko Suomesta yhtään hallia. Helsingissä ulkotekojääkenttiä on käytännössä vain muutama, ja nekin ovat yhtä aikaa käytössä vain lyhyen talvikauden ajan, arviolta noin joulukuun puolivälistä helmikuun loppuun, jos sääolosuhteet sen sallivat. Kyse ei ole siitä, että tennis olisi jääpallon vastustaja. Ei tietenkään ole. Tennis on hieno laji ja tarvitsee omat olosuhteensa. Mutta jos Helsingissä on yli sata tenniskenttää ja koko pääkaupunkiseudulla lähes kaksisataa, samalla kun jääpallolla ja pikaluistelulla ei ole yhtään hallia koko Suomessa, keskustelussa olisi hyvä säilyttää oikeat mittasuhteet. Jääurheilun ongelma on säävarmuus Oulunkylän kattamisen ydin ei ole vain jääpallon kilpailutoiminta. Kyse on myös lasten ja nuorten luistelutaidosta, koululaisluistelusta, yleisöluistelusta, pikaluistelusta, harrasteliikunnasta ja siitä, säilyykö Helsingissä aito mahdollisuus harrastaa perinteisiä jääurheilulajeja. Ilmastonmuutos tekee Etelä-Suomen talvista entistä epävarmempia. Ulkotekojäiden kaudet lyhenevät, jäädytys vaikeutuu ja sääolosuhteet vaihtelevat. Jos jääurheilulle ei rakenneta säävarmoja olosuhteita, kyse ei ole vain yksittäisten seurojen ongelmasta, vaan koko luistelukulttuurin kaventumisesta. Tässä mielessä katettu tekojäärata voisi olla Helsingille enemmän kuin urheilupaikka. Se voisi olla jääurheilun “uimahalli” — matalan kynnyksen paikka, jossa kaupunkilaiset pääsevät jäälle säästä riippumatta. Kaupungilta tarvitaan selkeä linja Helsingin kaupungin näkökulmasta kysymys on vaikea. Oulunkylässä on monta päällekkäistä intressiä: jalkapallo, jääurheilu, asuminen, liikenne, asukkaiden arki, maisema, turvallisuus ja rakentamismääräykset. Siksi keskustelussa ei pidä tyytyä vastakkainasetteluun. Ei riitä, että sanotaan kattamisen olevan mahdotonta valaisinpylväiden, tilanpuutteen tai maisemavaikutusten vuoksi. Mutta ei myöskään riitä, että todetaan kattamisen olevan hyvä idea ja oletetaan sen ratkaisevan kaiken. Tarvitaan avoin vertailu: Mitä Oulunkylään oikeasti mahtuu?Miten asuminen, stadion, tekojäärata ja muut liikuntapalvelut sovitetaan yhteen?Mitä palomääräykset, huoltoyhteydet ja rakennustekniikka tarkoittavat käytännössä?Mikä olisi kattamisen todellinen kustannus?Kuka sen maksaisi?Miten käyttövuorot jaettaisiin?Miten tavalliset kaupunkilaiset, koulut ja seurat hyötyisivät? Näihin kysymyksiin tarvitaan selkeät vastaukset. Suoraa puhetta tarvitaan enemmän Jääurheilun kannalta Oulunkylän tekojääradan kattaminen olisi merkittävä parannus. Se voisi olla kustannuksiltaan järkevämpi ratkaisu kuin uuden jäähallin rakentaminen, ja se palvelisi useita käyttäjäryhmiä yhtä aikaa. Mutta samalla on tärkeää puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Kyse ei ole uudesta ideasta. Kyse on pitkään esillä olleesta vaihtoehdosta, jota Helsingin kaupunki ei ole tähän mennessä vienyt eteenpäin hyväksyttynä ratkaisuna. Kyse ei myöskään ole vain jääpallosta. Kyse on koko Helsingin jääurheilun tulevaisuudesta. Jos Oulunkylä halutaan rakentaa uudella tavalla, päätös pitää tehdä avoimesti ja kokonaisuutta katsoen. Jos tekojääradan kattaminen ei kaupungin mielestä ole mahdollista, se pitää perustella uskottavasti. Jos se taas on mahdollista, se pitää ottaa vakavasti mukaan suunnitteluun ennen kuin alueen muut ratkaisut tekevät sen mahdottomaksi. Jääpallo ei tarvitse erivapauksia. Se tarvitsee reilun käsittelyn. Ja ennen kaikkea se tarvitsee sen, että keskustelussa puhutaan totta, katsotaan kokonaisuutta ja muistetaan mittasuhteet. Mitkä asiat ovat Oulunkylässä haasteena? Oulunkylän luisteluareenan kannalta keskeisimmät avoimet kysymykset liittyvät kaavaan, asuinrakentamisen läheisyyteen, palo- ja pelastusturvallisuuteen, meluun, huoltoliikenteeseen sekä siihen, miten alueen eri käyttäjät sovitetaan yhteen. Mikään näistä ei välttämättä ole ylitsepääsemätön este, mutta ne ovat asioita, joita ei voi ohittaa pelkillä yleisillä tavoitteilla tai hyvällä tahdolla. Jos Oulunkylään suunnitellaan samanaikaisesti asuntoja, jalkapallostadionia, tekojääradan kattamista ja muuta liikuntarakentamista, kokonaisuus täytyy ratkaista kaavallisesti, teknisesti ja taloudellisesti uskottavalla tavalla. Luisteluareenan toteutuminen riippuu lopulta siitä, löytyykö hankkeelle selkeä kaupungin hyväksyntä ja sellainen suunnitelma, joka täyttää rakentamisen, turvallisuuden, ympäristön ja alueen asukkaiden kannalta välttämättömät ehdot. Jos nämä kysymykset pystytään ratkaisemaan avoimesti ja uskottavasti, Oulunkylän kattaminen voi olla realistinen ja erittäin tarpeellinen hanke. Huom! Uutista Päivitetty 21:00 muutamalla paikalla (Mustikkamaata, Käpylän Velodromia, Pirkkolaa, Kivikkoa, Vuosaarta), johon luisteluareenaa…

Toimitus

110
0
BandyLiigaUutiset

Teemu Laitinen jatkaa HIFK-Bandyn päävalmentajana

HIFK:n kehitys Laitisen aikana on ollut selvästi nousujohteista. Bandyliigassa neljänneksi toista kertaa peräkkäin sijoittunut HIFK-Bandy jatkaa tutun päävalmentajan johdolla myös kaudella 2026–2027. Teemu Laitinen on toiminut joukkueen päävalmentajana nyt kolme kautta, ja tuleva kausi on hänelle neljäs HIFK-Bandyn peräsimessä. HIFK:n kehitys Laitisen aikana on ollut selvästi nousujohteista. Joukkue on pelannut kahtena edellisenä kautena ylemmässä jatkosarjassa, ja runkosarjasijoitus on parantunut Laitisen jokaisella päävalmentajakaudella. Päättyneellä kaudella HIFK-Bandy voitti runkosarjan, mutta mitalipeleissä aivan kirkkaimpaan menestykseen asti joukkue ei vielä yltänyt. – Prosessia viedään vielä eteenpäin. Me haluamme Bandyliigan huippujoukkueeksi, Laitinen toteaa. Helsingissä menestystä janotaan, sillä HIFK-Bandyn edellisestä mitalista on ehtinyt kulua jo kymmenisen vuotta. Kahdella viime kaudella mitali on ollut lähellä, ja päättyneen kauden Suomen Cupin finaalipaikka vahvisti uskoa siihen, että seura on jälleen lähellä paluuta mitalikantaan myös Bandyliigassa. – Tavoitteena on ollut palauttaa HIFK mitali- ja mestaruuskantaan. Tavoitteet ovat olleet selkeät jo useamman kauden ajan, Laitinen sanoo. Laitisen mukaan joukkueen kehitystyössä olennaista on säilyttää vahva perusta ja rakentaa sen päälle entistä parempaa kokonaisuutta. – Muuttuvia tekijöitä on aina paljon. Tietyt perusasiat halutaan pitää ennallaan ja niiden ympärille parantaa kaikkia osa-alueita. Sitä kautta tulos tulee, kun joka päivä tekee sen parhaan työn. Kokonaisvaltaisesti parannetaan kaikkea, riippuen tietysti siitä, millainen joukkue on kasassa, Laitinen kertoo. Laitinen korostaa myös HIFK:n oman junioripolun merkitystä. – Parhaat pelaajat ovat niitä, jotka ovat käyneet meidän oman junioripolkumme läpi. Tavoitteellisia ja urheilullisia urheilijoita. Sitten varmasti kaikkia joukkueita kiinnostavat laatupelaajat, jotka pystyvät auttamaan joukkuetta ja nuoria pelaajia eteenpäin, Laitinen pohtii. HIFK-Bandy tiedottaa joukkueen rakentamisesta sekä Laitisen valmennusryhmästä lisää lähiviikkojen aikana.

Toimitus

126
0
BandyLiigaUutiset

Tomi Hauska päätti upean uransa

Tomi Hauska päätti upean uransa Bandyliigan pronssiotteluun Bandyliigassa nähtiin yhden hienon pelaajauran päätös, kun Tomi Hauska pelasi viimeisen ottelunsa pronssiottelussa. Samalla päättyi poikkeuksellisen pitkä ja arvostettu ura suomalaisen jääpallon huipulla. Hauskan ura hakee vertaistaan. Hän pelasi peräti 21 kautta Bandyliigassa, joissa kertyi huimat 479 ottelua ja 763 pistettä. Lisäksi tilastoihin jäivät yli 28 kulmalyöntimaalia sekä 345 jäähyminuuttia. Numerot kertovat paljon, mutta eivät kaikkea. Ne kertovat menestyksestä, laadusta ja pitkästä urasta, mutta ennen kaikkea ne kertovat pelaajasta, joka on antanut valtavan panoksen suomalaiselle jääpallolle vuodesta toiseen. Erityisen hienoa oli, että Hauska sai pelata jäähyväiskautensa HIFK:n paidassa. Kaudesta jäi varmasti paljon arvokkaita muistoja, ja Tomi myös itse kiitti niitä ihmisiä, jotka olivat vaikuttamassa siihen, että HIFK-sopimus toteutui. Se kertoo paljon yhteisöllisyydestä ja arvostuksesta, jota hän on uransa aikana ympärilleen rakentanut. Tomin kaltaiset pelaajat jättävät jäljen, joka näkyy paljon pidempään kuin vain tilastoissa. Pitkä ura huipulla vaatii taitoa, työtä, kestävyyttä, intohimoa ja kykyä antaa joukkueelle aina kaikki. Hauska on ollut vuosien ajan pelaaja, jota on arvostettu niin omissa riveissä kuin vastustajienkin puolella. Kiitos Tomi Hauska hienosta kaudesta, upeasta urasta ja kaikesta siitä, mitä olet antanut suomalaiselle jääpallolle. Samalla on aika toivottaa lämpimästi kaikkea hyvää jatkoon uusiin vaiheisiin. Pelaajaura päättyy, mutta hienon uran jättämä arvostus säilyy.

Toimitus

281
0
BandyLiigaUutiset

Bandyliigakauden 2025–26 viimeiset merkkipaalut

Kahdelle pelurille merkkipaalut Bandyliigakauden 2025–26 ratkaisuhetkillä nähtiin vielä hienoja henkilökohtaisia merkkipaaluja, jotka jäivät elämään tämän kauden tarinaan. HIFK:n Otto Vainikka kirjautti nimensä kevään viimeisiin kohokohtiin pronssiottelussa 13.3. HIFK vs Botnia. Ottelu oli Vainikan ensimmäinen playoff-ottelu. Finaalissa puolestaan nähtiin upea hetki, kun Veiterän Aleksi Seppänen iski uransa 200. Bandyliigamaalin. Osuma syntyi näyttävästi kulmalyönnistä finaalin 2–2-tasoitusmaalina, ja maalin syötti Eetu Peuhkuri. Seppäsen lukemat kertovat poikkeuksellisen kovasta urasta: 167 runkosarjamaalia ja 33 playoff-maalia nostavat kokonaissaldon 200 osumaan. Nämä olivat kauden viimeiset merkkipaalut Kauden 2025–26 viimeiset merkkipaalut jäivät hienolla tavalla osaksi kevään ratkaisuhetkiä ja muistuttivat jälleen siitä, kuinka paljon tunnetta, historiaa ja yhdessä koettuja hetkiä Bandyliiga tarjoaa. Otto Vainikan ja Aleksi Seppäsen onnistumiset toivat kauden päätökseen arvokasta sisältöä – hetkiä, jotka jäävät elämään niin pelaajien, joukkueiden kuin kannattajienkin muistoissa. Samalla nämä saavutukset sulkevat yhden luvun tämän kauden tarinassa. Seuraavan kerran uusia merkkipaaluja tavoitellaan ja saavutetaan, kun Bandyliigassa käynnistyy kausi 2026–27. Siihen asti nämä hetket saavat kantaa omaa arvoaan osana päättynyttä kautta ja sen hienoja muistoja.

Toimitus

170
0
BandyLiigaUutiset

Botnia nousi pronssille

HIFK:n vahva alku ei kantanut loppuun asti, Lopputulos: 2-4 HIFK sai otteluun juuri sellaisen alun, jota se varmasti toivoi. Kotijoukkue otti tapahtumat heti haltuunsa, loi painetta ja meni johtoon jo 4. minuutilla, kun Patrik Huber viimeisteli tilanteeksi 1–0. Maaliin syötön antoi Tomi Hauska. HIFK hallitsi avausjaksoa laajasti myös tilastojen valossa, ja vaikka Botnia sai muutamia kulmia sekä laukauksia, pelin kuva oli pitkään selvä. Ottelun mahdollinen “naulaaminen” oli mahdollista 12. minuutilla, kun HIFK:lle avautui rankkaripaikka, mutta Santeri Laitinen ei onnistunut viemään palloa maaliin asti, pallo lensi vauhdilla yli maalin. Botnia selvisi säikähdyksellä ja jatkoi omaa taisteluaan. Isännät hakivat lisää osumia laukauksilla ja kulmilla, ja 27. minuutilla palkinto tuli, kun Santeri Laitinen vei HIFK:n jo 2–0-johtoon Iiro Väkiparran syötöstä. Avausjakso oli pitkälti HIFK:n kontrollissa. Botnia pysyi kuitenkin mukana pelissä, eikä kahden maalin takamatka vielä ratkaissut mitään. Botnia kirii kiinni, ja pyyhältää ohitse Toiselle jaksolle vieraat tulivat entistä terävämpinä, ja 48. minuutilla Pekka Niska kavensi tilanteeksi 2–1 Eetu Pulkkisen syötöstä. Vaikka HIFK loi tämänkin jälkeen runsaasti painetta, laukauksia ja kulmia, ei se saanut tehtyä ratkaisevaa kolmatta maalia. Sen sijaan Botnia osoitti armotonta tehokkuuttaan erikoistilanteissa. 64. minuutilla Pekka Niska iski kulmalyönnistä tasoituksen 2–2, syöttäjänä Juri Schreck. Tästä alkoikin vierasjoukkueen hurja jakso. 73. minuutilla Aapo Pulkkinen vei Botnian 2–3 johtoon jälleen kulmasta, ja 79. minuutilla Kaarlo Lappi viimeisteli kulmatilanteesta jo 2–4, syötön kirjautuessa jälleen Juri Schreckille. HIFK hallitsi ottelun tilastoja monella osa-alueella ja sai luotua huomattavasti tilanteita, mutta tehokkuus puuttui ratkaisuhetkillä. Botnia puolestaan käytti vahvuutensa täydellisesti hyödykseen ja rankaisi armotta kulmalyönneistä. Kolme maalia kulmista kertoi kaiken oleellisen vieraiden kliinisyydestä ja toisaalta HIFK:n puolustuspelaamisen ongelmista juuri niissä hetkissä, joissa ottelu lopulta ratkesi. Ottelu kuvasti HIFK:n kautta karulla tavalla. Runkosarjassa nähty rohkea ja laadukas tekeminen muuttui ratkaisupeleissä varovaisemmaksi, pelokkaammaksi ja ajoittain liikaa yksilösuoritusten varaan jääväksi pelaamiseksi. Kun vielä erikoistilanteiden hyödyntäminen ja rankkarit eivät tuottaneet tulosta, jäi hyvä runkosarja lopulta vaisuksi muistoksi. Seitsemästä viime ottelusta kuusi päättyi tappioon, eikä pudotuspelivaiheessa taso enää riittänyt. Botnia puolestaan otti lähes maksimaalisen tuloksen omista lähtökohdistaan. Kapealla mutta yhtenäisellä ryhmällä pelannut joukkue osoitti sitkeyttä, kurinalaisuutta ja ennen kaikkea kykyä käyttää omat vahvuutensa maksimaalisesti hyödyksi. Se riitti tällä kertaa pronssiin asti. Botnialle isot onnittelut pronssimitaleista.. Maalit:1–0 Patrik Huber (4.)2–0 Santeri Laitinen (27.)2–1 Pekka Niska (48.)2–2 Pekka Niska, kulma (64.)2–3 Aapo Pulkkinen, kulma (73.)2–4 Kaarlo Lappi, kulma (79.) Loppumietteet HIFK:lla on puolestaan paljon mietittävää kesän aikana. Runkosarjassa nähty hyvä tekeminen ei lopulta merkitse paljoakaan, jos ratkaisuhetkillä joukkue ei löydä parasta tasoaan. Ennen kautta tavoite oli selkeä: mestaruus. Nyt se jäi lopulta kauas. Materiaaliltaan HIFK:lla oli yksi Bandyliigan laajimmista ja kilpailukykyisimmistä joukkueista (ainakin Veiterän & JPS:n jälkeen), joten kysymyksiä jää väistämättä ilmaan. Oliko pelitapa oikea juuri tälle ryhmälle? Pystyikö joukkue toteuttamaan sitä riittävän hyvin kevään kovimmissa paikoissa? Ja missä vaiheessa kurssi alkoi kääntyä väärään suuntaan? Seuran sisällä lopputulosta on pakko pitää suurena pettymyksenä. Sijoitus ei parantunut kaudesta 2024–25, vaikka juuri sitä lähdettiin hakemaan. Vielä helmikuun alkuun asti HIFK:n peli näytti vahvalta, mutta sen jälkeen suunta muuttui, ja helmikuun sekä maaliskuun ottelut olivat lähes poikkeuksetta mollivoittoisia. Kaikesta huolimatta HIFK:lta löytyy varmasti edellytykset nousta takaisin aivan kirkkaimpaan kärkeen. Se vaatii kuitenkin rehellistä analyysiä, oikeita johtopäätöksiä ja ennen kaikkea sitä, että ensi kaudella parhaat otteet näkyvät juuri silloin, kun panokset ovat suurimmillaan.

Toimitus

474
2
BandyLiigaUutiset

Pronssi ratkotaan poikkeusolosuhteissa

HIFK ja Botnia kohtaavat Oulunkylässä Bandyliigan pronssiottelussa nähdään tänään kello 19.00 helsinkiläisten välinen kova kamppailu, kun HIFK ja Botnia kohtaavat toisensa. Ottelu oli tarkoitus pelata Kalliossa, mutta jään huono kunto pakotti siirtämään pronssitaiston Oulunkylään. Kyseessä on virallisesti HIFK:n kotiottelu, vaikka ottelu pelataankin käytännössä Botnian kotikentällä. Asetelma on poikkeuksellinen, sillä panoksena ei ole mikä tahansa sarjaottelu, vaan SM-pronssi. HIFK joutuu luopumaan kotikenttäedustaan juuri kauden ratkaisuhetkellä, mikä tekee tilanteesta urheilullisesti ja taloudellisesti hankalan. Kotiedun menettäminen vaikuttaa paitsi peliolosuhteisiin myös tapahtumajärjestelyihin, yleisöön ja ottelun tuotto-odotuksiin. Siksi on aiheellista toivoa, että Helsingin kaupunki korvaisi HIFK:lle tilanteesta aiheutuneet taloudelliset menetykset. Vertailukohta löytyy Lappeenrannasta, jossa kaupunki korvasi Veiterälle aiheutuneita menetyksiä tilanteessa, jossa seuran kotikenttä ei ollut kahdessa ottelussa pelikelpoinen. Olisi kohtuullista, että Helsingissä toimittaisiin samalla vastuullisella tavalla, kun seura menettää oman kotikenttänsä kauden tärkeimpiin kuuluvassa ottelussa, ja taloudelliset tuotot. Itse ottelussa latausta ei varmasti puutu. Paikallisvastustaja vastassa, mitali pelissä ja poikkeukselliset olosuhteet takaavat, että kentällä nähdään varmasti tunnetta, taistelua ja suurta halua päättää kausi voittoon. Botnialle Oulunkylän kenttä on tuttu ympäristö, mutta HIFK lähtee siitä huolimatta otteluun hakemaan pronssia omiin nimiinsä. Illan ottelussa ei ratkaista vain mitalin väriä, vaan myös sitä, kumpi helsinkiläisjoukkueista päättää kautensa voitokkaasti. Pronssiottelu tuo aina mukanaan oman erityisen tunnelmansa — nyt siihen yhdistyvät vielä poikkeukselliset olosuhteet, jotka tekevät illasta entistäkin puhuttelevamman. Pronssiottelu, kello 19.00: HIFK – Botnia, Oulunkylä. Kotijoukkueen leristä saatiin ottelun alla seuraavia tunnelmia irti: Vaikka HIFK:n tavoitteet olivat finaalissa asti, ei pronssiottelun merkitystä tarvitse vähätellä. Mitaleita ei ole liikaa tullut, joten joukkueella on varmasti kova motivaatio hakea perjantaina pronssit kotiin. Kausi saadaan päätökseen hienolla tavalla Brakulla (haastattelun jälkeen ottelu siirrettiin Oulunkylään), vieläpä paikallisvastustaja Botniaa vastaan. Asetelma tuo peliin oman lisälatauksensa, eikä ottelusta varmasti tunnetta puutu. Kun panoksena on mitali ja vastassa tuttu paikallisvastustaja, on selvää, että perjantaina jätetään kentälle kaikki. HIFK lähtee otteluun näyttämään, että pettymys välieristä on käännetty uudeksi energiaksi. Vaikka finaalipaikka jäi haaveeksi, on pronssi yhä tavoite, jonka eteen joukkue haluaa taistella loppuun asti. Kevään viimeinen peli tarjoaa mahdollisuuden päättää kausi voittoon ja jättää hyvä fiilis mukaan kesään. Perjantaina HIFK:lla on vielä yksi mahdollisuus päättää kausi oikealla tavalla. Tavoite on selvä: pronssimitalit jäävät kotijoukkueelle. HIFK julkaisi ottelun digiohjelman, ja tarjoamme sen myös alla ottelun seuraajille luettavaksi. Ei muuta kuin ohjelma auki, tunnelmaan mukaan ja ilta käyntiin pronssiottelun merkeissä. Otteluseuranta avautuu yllä olevasta linkistä klo 18.55, joten pysy mukana aivan ensi hetkistä lähtien. Nautitaan yhdessä kauden toiseksi viimeisestä ison jään illasta ja kannustetaan toinen joukkue pronssiin – tsemppiä kaikille!

Toimitus

311
0
BandyLiigaUutiset

JPS finaaliin, Veiterä & Botnia jatkavat

HIFK vs JPS Lopputulos: 2-3, ja Veiterä vs Botnia Lopputulos: 2-3 Ennen mahdollista ratkaisevaa kolmatta välierää asetelma oli juuri sellainen, josta pudotuspelit tehdään: panos valtava, marginaalit pienet ja jokainen kosketus merkityksellinen. Veiterä lähti otteluun hakemaan sarjalleen ratkaisua – kotona, omalla rytmillä ja vahvuuksiensa kautta. Botnia taas tuli jäälle selkä suorana viestillä, että se ei suostu taipumaan: peliä lähdettiin venyttämään, iskemään omiin hetkiin ja pakottamaan vastustaja tekemään työnsä loppuun asti. Jäällä näkyi heti alusta, että luvassa ei ollut helppo iltapuhde kenellekään. Veiterä otti pallon kanssa aloitteita ja haki laukauksilla otetta, Botnia vastasi omalla kurinalaisuudellaan ja erikoistilanneuhallaan. Tunnelma oli latautunut – ei pelkästään siksi, että kyse oli välierästä, vaan siksi, että ilmassa oli se tuttu “nyt ratkaistaan” -tunne. Tästä lähdettiin: kaksi joukkuetta, yksi tavoite, ja 90 minuuttia (tai enemmän) aikaa näyttää, kummalla kantti kestää. Helsingissä HIFK uskoo sarjan kääntyvän.. Ennen HIFK:n ja JPS:n mahdollista ratkaisevaa välieräottelua asetelma oli selkeä ja samalla armoton. JPS tuli peliin sarjan komennossa ja tiesi, että seuraava askel kohti finaalia oli otettavissa omalla tutulla reseptillä: kurinalaisella joukkuepelillä, kovalla työnteolla ja jatkuvalla paineella. HIFK:n lähtökohta oli yhtä lailla kirkas – nyt piti löytyä se ilme, jolla sarja saadaan vielä elämään: rohkeutta pallolliseen peliin, joukkueen yhtenäisyyttä ja ennen kaikkea kykyä voittaa ne pienet hetket, joista pudotuspelit ratkaistaan. Odotusarvo oli, että HIFK yrittää alussa sytyttää kannattajansa ja itsensä: terävällä karvauksella, vahvalla kaksinkamppailupelaamisella ja nopeilla hyökkäyksiin lähdöillä. JPS:ltä taas odotettiin sitä, mitä se on koko sarjan tehnyt: ei hötkyilyä, vaan peliä, jossa jokainen tilanne rakennetaan kunnolla ja vastustaja pidetään pitkiä jaksoja puolustuskannalla. Ratkaisun avaimet nähtiin jo ennakkoon erikoistilanteissa ja tunnetasossa – pysyykö HIFK kärsivällisenä ja yhtenäisenä, ja pystyykö JPS pitämään oman rakenteensa kasassa myös silloin, kun HIFK saa yleisön ja pelin hetkeksi puolelleen. Ja juuri tämän takia otteluun lähdettiin isolla latauksella: JPS:llä mahdollisuus sinetöidä finaalipaikka, HIFK:lla mahdollisuus näyttää, että se pystyy pakottamaan sarjan vielä jatkoon. Pudotuspeleissä se on usein kiinni yhdestä onnistumisesta, yhdestä katkaisusta, yhdestä kulmasta – ja siksi jokainen aloitus, jokainen liike ja jokainen valinta tuntui jo etukäteen tavallista painavammalta. HIFK vs JPS 2-3 Taistelua, tunnetta ja JPS:n ansaittu finaalipaikka (0–3 otteluvoitoin) HIFK löysi tänään väliereen parasta ilmettään – peli oli energisempi, kaksinkamppailuissa oltiin hereillä ja ote pysyi pitkään uskottavana. Silti kokonaisuus jäi vähän vajaaksi: kun ilta eteni, JPS:n joukkuepelaaminen, toistuvat laadukkaat hyökkäysjaksot ja kärsivällinen tekeminen käänsivät vaakaa. JPS nappasi ottelun luvuin 2-3 ja samalla koko välieräsarjan suoraan 3–0 ja varasi paikkansa finaalissa täysin ansaitusti. Kotijoukkueen hyvä alku ja johto Ottelu lähti liikkeelle JPS:n rytmillä. Vieraat saivat nopeasti useita laukauksia ja prässäsivät HIFK:n puolustusta pitkissä jaksoissa. HIFK kuitenkin kesti ja iski, kun tilaisuus tuli:10. minuutilla Iiro Väkiparta viimeisteli 1–0, syöttäjänä Santeri Laitinen ja kotiyleisö sai juuri sitä, mitä se toivoi – tunnetta ja uskoa siihen, että tästä tehdään vielä iso ilta. JPS vastasi nopeasti – ja piti pelin hallinnan JPS ei hätkähtänyt. Se jatkoi suoraviivaista, mutta kurinalaista peliä: paljon laukauksia, painetta ja tilanteiden uusimista. Palkinto tuli 25. minuutilla, kun Jarno Eronen tasoitti 1–1, Aki Manninen syötti. Tasoitus oli kuin tiivistelmä JPS:n illasta: joukkueena sisään peliin, ei yksittäinen soolo. Sokolovilta tärkeä maali ennen taukoa Ensimmäisen jakson lopussa JPS sai hetken rauhassa rakennella peliään, mutta juuri silloin HIFK iski uudelleen. 42. minuutilla Ilia Sokolov vei HIFK:n 2–1-johtoon, Tomi Hauska syöttäjänä. Maali juuri ennen taukoa oli iso – se antoi HIFK:lle henkisen etulyöntiaseman ja pakotti JPS:n toisen jakson alusta lähtien jahtaamaan. Toisella jaksolla peli aaltoili – JPS iski tehokkaammin Toisella jaksolla HIFK:llä oli omat hetkensä, mutta JPS:n jatkuva painostus näkyi laukausmäärissä ja kulmissa, HIFK puolusti paljon. JPS tuli tasoihin, 2–2 rangaistuslyönti 61’ Riku Hämäläinen, ja se oli se hetki, jolloin monella kävi mielessä ajatus: “nytkö tämä kääntyy?” JPS reagoi kuten vahva joukkue reagoi. Ei hermoilua, ei hätäisiä ratkaisuja – vain seuraava laadukas hyökkäys ja ratkaisu. 66. minuutilla Tarmo Ässämäki viimeisteli 2–3, ja siitä eteenpäin JPS kontrolloi ottelun loppua kypsästi. HIFK haki vielä rytmiä aikalisälläkin, mutta JPS piti rakenteensa, pelasi ajan ja tilanteet viisaasti ja ansaitsi voiton. Loppuun vielä Pyry-Peetri Piironen, HIFK hölmöili punaisen kortin, ja perästä kuuluu tuleeko lisää penaltyä (Pronssiottelussa 13.3 perjantaina hän ei nyt ainakaan esiinny). Miksi HIFK:n joukkuepelaaminen jäi “piippuun”, vaikka ilme oli paras? Hyvä kysymys – ja tässä ottelussa se näkyi pieninä mutta ratkaisevina asioina: JPS näyttää juuri nyt joukkueelta, joka tietää tarkalleen mitä tekee JPS:n pelistä ja finaaliin menosta voi sanoa aika suoraan tämän: se näyttää joukkueelta, joka tietää tarkalleen mitä tekee – ja pystyy voittamaan eri tavoilla. Välieräsarja 3–0 ei synny sattumalta, varsinkaan kun HIFK pystyi tässä pelissä hetkittäin lähes parhaaseensa. Mitä JPS:n pelissä näkyy juuri nyt? Veiterä vs Botnia 2-3, jatkoajan jälkeen Botnia osoitti sitkeyttä – välieräsarja elää, otteluvoitot nyt 2–1. Botnia näytti jälleen, miksi se on kevään peleissä aina vaikea kaadettava. Vaikka Veiterä sai pitkiä jaksoja hallintaa ja ottelu kääntyi moneen kertaan, Botnia pysyi mukana, jaksoi uskoa omaan tekemiseensä ja venytti pelin jatkoajalle – ja se kertoo joukkueen luonteesta paljon. Avausjakso niukasti Veiterän Veiterä vei avausjakson lopulla johtoaseman kulmasta 1-0 kun Aleksi Seppänen viimeisteli, Eetu Peuhkurin kulmasta. Botnia tuli toisella jaksolla määrätietoisesti tasoihin, kun Patrik Parkkonen tasoitti 64. minuutilla 1–1. Veiterä kuittasi nopeasti 65. minuutilla Ere Verhelän osumalla 2-1 maalilla, syöttäjänä vanha herra Janne Hauska. Ottelu alkoi näyttää siltä, että pienet marginaalit kääntyvät kotijoukkueelle. Botnia ei kuitenkaan taipunut. Mainita kyllä täytyy että Veiterällä oli mahdollisuus naulata ottelu, mutta Eetu Peuhkuri ei saanut rankkaria sisään, ja kuten monesti käy – kun ei toiselle ottelun “tappaminen” onnistu, vastustaja saa momentumin… Botnian tavaramerkki kaudelta, periksi ei anneta Loppuhetkillä nähtiin illan iso kuva: kun kello käy vähiin ja paine kasvaa, Botnia pystyy edelleen pelaamaan rohkeasti ja iskemään. 90+1 minuutilla Pekka Niska toi Botnian tasoihin 2–2 kulmasta, ja ottelu venyi jatkoajalle. Yllätys? Onko? Botnia vie ottelun jatkoajalla… Jatkoajalla Botnia lopulta ratkaisi 2-3 voiton kun maalin viimeisteli Kaarlo Lapin esityöstä, Heikki Pesonen. Botnian viesti oli silti selvä: tämä sarja ei ole vielä läheskään ohi. Veiterälle tästä jäi käteen suuri harmitus. Välieräsarja jatkuu – vähintään perjantaina 6.3. pelattavalla välieräottelu 4:llä. Botnia lähtee siihen otteluun selkeä resepti taskussaan: samanlainen usko, sama yhtenäisyys ja sama taisteluilme. Kun joukkue pystyy nousemaan tasoihin lisäajalla, se pystyy myös kääntämään koko sarjan. Katsotaan miten Veiterä kerää rivinsä Oulunkylän…

Toimitus

534
2
BandyLiigaUutiset

Tänään mahdollisuus rakennella tarinoita

Veiterä vs Botnia & HIFK vs JPS Välierät part 3 Sarjat ovat katkolla, ja nyt HIFK:n ja Botnian on kaivettava esiin viimeisetkin taisteluilmeet. Ei riitä hyvä jakso tai yksittäinen väläys: pitää näyttää 90 minuuttia kylmää osaamista, kuria ja rohkeutta – juuri sitä, mitä välieräilta vaatii. Jos HIFK tai Botnia jättää yhtään löysää, Veiterä ja JPS eivät epäröi. Ne haistavat hetken, ottavat sen ja matkaavat 14.3 pelattavaan finaalia. Tänään mitataan: Nyt on kaikki tai ei mitään! Kallio 19.00: HIFK – JPS Otteluvoitot: 0-2 On taas se ilta, kun Kallion kenttä tuntuu ahtaalta ja ilma sähköiseltä jo ennen avausvihellystä. Välierä ottelussa nro: 3 ei enää mitata vain luistelunopeutta tai erikoistilanteita – nyt mitataan hermoja, luonnetta ja kykyä tehdä oikeita valintoja, kun jalat painavat ja yleisö vaatii. HIFK lähtee iltaan kotikentän suojassa, mutta samalla myös paineen kanssa: Kalliossa odotetaan aina, että HIFK on se, joka määrää rytmin. JPS tulee kuitenkin vahvalla jalalla, ja juuri siinä on sen vaarallisuus. Tässä parissa peli voi ratketa pieniin hetkiin: yhteen onnistuneeseen karvaukseen, yhteen läpisyöttöön, yhteen torjuntaan, joka sytyttää joukkueen ja hiljentää katsomon – tai päinvastoin. Välierä on usein enemmän tarina kuin ottelu: kumpi uskaltaa pelata omaa peliään silloinkin, kun ensimmäinen takaisku tulee? Katse tähän: Kisapuisto 19.00: Veiterä – Botnia Otteluvoitot: 2-0 Kisapuistossa välierä tuntuu aina vähän erilaiselta. Siellä on perinne, mutta myös se tietty raaka rehellisyys: jos et ole valmis kamppailuun, se näkyy heti. Veiterä tuo usein peliin rytmin ja terän, joka on vaikea peittää – se on joukkue, joka haluaa tehdä pelistä “oman näköisensä” ja pakottaa vastustajan reagoimaan. Botnia taas on vaarallinen juuri siksi, että se osaa sietää kaaosta. Se osaa elää ottelun sisällä, pelata huonon jakson ja silti nousta takaisin – ja välierä ottelu 3:sa se ominaisuus on kullanarvoinen. Kun kyseessä on välierä kolme, jokainen kaksinkamppailu tuntuu vähän painavammalta, jokainen irtopallo vähän arvokkaammalta. Tässä parissa voi olla mukana myös vanha tuttu elementti: “kumpi uskaltaa voittaa”. Välierät eivät aina kaadu siihen, kumpi on parempi – vaan siihen, kumpi pystyy olemaan rohkea silloin, kun järki käskee varmistamaan. Ja juuri siksi Kisapuiston ilta voi muuttua hetkessä: yksi onnistuminen voi kääntää koko tarinan. Katse tähän: Loppumietteet, vielä ennen ottelujen alkua… HIFK ja Botnia ovat nyt selkä seinää vasten. Kaikki se, mitä on harjoiteltu kuukausia, kaikki ne ohjeet ja pelisuunnitelmat… ne ovat tänään vain taustaa. Nyt ratkaisee se, löytyykö vielä yksi vaihde lisää – se pakkotilanteen vaihde, jolla kaivetaan irtopallot, tullaan kaksinkamppailuihin kuin viimeiseen, ja pelataan jokainen metri niin kuin se olisi kauden tärkein. Kysymys on yksinkertainen ja armoton: pystyvätkö HIFK ja Botnia kaatamaan vastustajan ja kaventamaan sarjan 2–1-voittoihin – antamaan itselleen vielä uuden elämän ja seuraavan mahdollisuuden? Vai marssivatko Veiterä ja JPS suoraan 3–0-voitoin finaaliin, jättäen taakseen vain hiljenevän katsomon ja sen tunteen, että tämä ilta oli lopullinen? Nyt katsotaan, Nyt jännitetään, Ja pian tiedämme miten kävi…

Toimitus

153
0
BandyLiigaUutiset

Veiterä & JPS Välierävoittoihin

Tilanne kummassakin sarjassa 2-0 Hyvää bandypäivää – ja mitä peleihin tulee, tänään saatiin taas kunnon annos Bandyliigaa. Ottelut on nyt pelattu, ja jäljelle jäi juuri se, minkä takia tätä lajia seurataan: vauhtia, tunnetta, käänteitä ja hetkiä, jotka ratkesivat vasta viimeisillä minuuteilla. Jokainen joukkue jätti jäälle oman jälkensä – joku sai palkinnon tulostaululle, joku ehkä “vain” tärkeän opin seuraavaan peliin. Mutta katsomoiden ja kentän yhteinen fiilis muistutti taas siitä, että bandy elää näissä illoissa: yhdessä koetuissa onnistumisissa, pettymyksissä ja siinä, että uusi mahdollisuus tulee aina seuraavassa ottelussa. Kiitos kaikille mukana olleille… Botnia vs Veiterä 5-6 ja Otteluvoitot: 0-2 Botnia ja Veiterä tarjosivat todellisen trillerin – ottelu eli jatkuvasti, momentum vaihteli useaan kertaan ja lopulta ratkaisua haettiin ihan viimeisillä minuuteilla asti. Veiterä vei pisteet mukaansa lukemin 5–6, mutta Botnian venyminen 1–4-tappioasemasta tasoihin oli juuri sitä, mistä yleisö muistaa hyvät bandyillat. Veiterä painoi, Botnia iski ensin Ottelu käynnistyi Veiterän aktiivisuudella: heti alkuun tuli laukauksia ja kulmapainetta. Botnia kuitenkin sai ensimmäisen kunnon osuman – 9’ Joonatan Irtamo viimeisteli 1–0 (syöttö Juri Schreck) ja kotiyleisö ehti hetken haistaa isoa iltaa. Veiterä ei kuitenkaan hätkähtänyt. 10’ Tero Liimatainen tasoitti nopeasti 1–1 ja peli jatkui vauhdikkaana, molempien rakentaessa paikkoja: Botnialla useita laukauksia ja ohi menneitä yrityksiä, Veiterällä vastaavasti kulmia ja jatkuvaa uhkaa. Veiterän vahva jakso: Liimatainen liekeissä Ensimmäisen jakson loppupuolella Veiterä käänsi ottelun selkeämmin edukseen. 33’ Veiterä siirtyi johtoon 1–2, kun Tero Liimatainen osui kulmasta (syöttäjä Eetu Peuhkuri). Sama kaksikko jatkoi samaa rataa: 45’ vielä ennen taukoa Liimatainen viimeisteli taas – jälleen Peuhkurin tarjoilusta – ja taululle 1–3. Botnian huikea kiri: 1–4 → 4–4 Toisen jakson alku jatkui samansuuntaisena. Veiterä piti painetta ja 60’ Liimatainen iski illan kolmannen/neljännen osumansa ottelutapahtumien perusteella vieden Veiterän jo 1–4-johtoon. Tässä kohtaa vaikutti hetken siltä, että Veiterä karkaa. Sitten alkoi Botnian illan hienoin tarina. Joukkue ei mennyt rikki, vaan nousi askel kerrallaan: Kolme maalia neljään minuuttiin – ja ogelin katsomo varmasti heräsi ihan uudella tavalla. Loppu: johtomaali, tasoitus ja ratkaisun draama Veiterä otti hetken rauhoittamisen kautta uudelleen johtoaskeleen. 74’ Veiterä meni taas edelle 4–5, kun Tero Liimatainen iski illan seuraavan osumansa (syöttö Aleksi Seppänen). Mutta Botnia ei suostunut jäämään tähän: 79’ Patrik Parkkonen tasoitti 5–5, ja syöttöpiste merkittiin Pekka Niskalle – kaksikko oli Botnian kirin ytimessä. Loppuhetket olivat hermopeliä: kulmia, laukauksia ja jäähyjä nähtiin useita, ja peli aaltoili vielä lisäminuuteille. Ratkaisu tuli lopulta todella myöhään Veiterä teki voittomaalin 5–6 jatkoajalla. Päivän nostoja Huolestuttava tieto Jos Markus Kumpuojan käsi todella vaatii operaatiota – asiaa, jota hän ottelun jälkeen kertoi hieman pelkäävänsä – on Botnian lähtökohta keskiviikon Lappeenrannan vierailulle väistämättä haastava. Kumpuoja on Botnialle tärkeä palanen sekä rytmin että kamppailupelin kautta, ja mahdollinen pidempi poissaolo näkyisi erityisesti rotaatiossa ja erikoistilanteiden kuormituksessa. Jos leikkauspäätös tulee nopeasti, Botnia joutuu reissuun käytännössä “uusilla rooleilla”: vastuuta siirtyy väistämättä muille, ja penkin leveys joutuu heti testiin. JPS vs HIFK 8-1 Otteluvoitot: 2-0 JPS otti kotikentällään ison ja näyttävän voiton HIFK:sta, kun tauluun jäi tylyt 8–1 lukemat. Ottelun kuva oli alusta asti selvä: JPS oli terävämpi erikoistilanteissa, liikutti palloa rohkeasti ja rankaisi tehokkaasti aina kun paikat aukesivat. HIFK:lle jäi rooli lähinnä selviytyjäksi – ja jokainen pienikin horjahdus kostautui nopeasti. Erikoistilanteet käänsivät jo alussa Ottelu lähti liikkeelle JPS:n kulmapaineella, ja palkinto tuli heti perään: 6’ Nico Nevalainen viimeisteli kulmasta 1–0, ja syöttöpisteen sai Aki Manninen. HIFK kuittasi kuitenkin nopeasti – 9’ Santeri Laitinen toi vieraat tasoihin rankkarista 1–1. Tasoitus ei JPS:ää hetkauttanut. Kotijoukkue jatkoi määrätietoisesti ja sai jakson lopun hallintaansa: 21’ Riku Hämäläinen vei JPS:n uudelleen johtoon 2–1 (syöttäjä Tarmo Ässämäki). Sen jälkeen peli pysyi JPS:n komennossa, vaikka lisää maaleja ei tauolle saatu. Toisen jakson alku: ratkaisu muutamassa minuutissa Jos ensimmäinen jakso oli vielä “peli”, toinen alkoi JPS:n näkökulmasta täydellisesti – ja HIFK:n kannalta karmeasti. Heti jakson alkuun JPS osui kahdesti peräkkäin: Kun tähän lisättiin vielä 58’ Atte Niirasen 5–1 kulmasta (syöttö Nikke Tuhkanen), ottelu oli käytännössä paketissa. HIFK otti aikalisän samassa minuutissa, mutta JPS:n peli pysyi rauhallisena ja kurinalaisena. JPS jatkoi rehellisesti loppuun asti Vaikka johto oli iso, JPS ei alkanut vain kuluttaa aikaa, vaan jatkoi omalla pelitavallaan. 75’ Saku Hämäläinen teki 6–1 (syöttö Jimi Heinonen), ja loppuhetkillä Heinonen ja Hämäläinen kaunistelivat lukemat vielä murskaaviksi: Illan onnistujat Kokonaisuutena tämä oli JPS:ltä ehjä, lämminhenkisesti “ammattilaismainen” esitys: ensin työ tehtiin erikoistilanteissa ja puolustuspäässä, sitten viimeisteltiin peli kylmän tehokkaasti. HIFK:lle jäi käteen vain yksi onnistuminen – tasoitusrankkari – ja sen jälkeen JPS karkasi askel askeleelta näkymättömiin. Siinä oli taas sellainen pelipäivä, että bandy näytti koko tunneskaalansa. Botnia–Veiterä tarjosi draamaa ja sitkeyttä: vaikka Veiterä nappasi voiton viime hetkillä, Botnian nousu 1–4:stä tasoihin kertoo joukkueen luonteesta ja siitä, ettei siellä luovuteta missään vaiheessa. Ja Veiterälle iso hatunnosto siitä, että se jaksoi tehdä ratkaisun vielä lisäajalla – tuollaiset voitot rakentavat uskoa kevään peleihin. JPS–HIFK puolestaan oli kotijoukkueelta vahva, määrätietoinen ilta: peli pysyi käsissä, erikoistilanteet toimivat ja onnistumisia tuli laajalla rintamalla. HIFK:lle päivä oli raskas, mutta näistäkin peleistä jää käteen materiaalia ja motivaatiota – joskus ottelu opettaa enemmän kuin mikään muu. Kiitos kaikille pelaajille, taustajoukoille, tuomareille ja ennen kaikkea katsomoille – ilman teitä ei synny niitä hetkiä, joista tätä lajia rakastetaan. Huomenna on uusi päivä, mutta tänään saa hetken hengähtää ja todeta: hyvä bandypäivä takana. Keskiviikkona jatketaan…

Toimitus

526
3
BandyLiigaUutiset

Välierät part 2

Tänään on niitä päiviä, joita varten koko kausi on tehty töitä. Pelaajille välieräpäivä alkaa jo paljon ennen aloitusvihellystä: keho käy kierroksilla, maila tuntuu kädessä vähän erilaiselta ja jokainen tietää, että jokainen liike voi jäädä mieleen pitkäksi aikaa. Ne pienet hetket – ensimmäinen onnistunut purku, ensimmäinen voitettu kaksinkamppailu, ensimmäinen maalipaikka – voivat kääntää koko pelin suunnan. Ja samalla siellä on se hiljainen lupaus: nyt pelataan joukkueelle, seuralle ja kaikille niille, jotka ovat olleet mukana matkassa syksystä asti. Valmentajille tämä on hermopeliä ja sydänpeliä yhtä aikaa. Suunnitelma on kyllä olemassa, mutta välierissä ottelu elää koko ajan: pitää nähdä pienet merkit, rauhoittaa silloin kun pitää, ja sytyttää silloin kun joukkue sitä tarvitsee. Samalla on vastuuta suojella peliä – että omat pysyvät kasassa, keskittyvät olennaiseen ja antavat ratkaisujen syntyä jäällä, eivät tunteen kuplassa. Ja meille kannattajille… välieräpäivä tuntuu vatsanpohjassa. Toivotaan, pelätään, jännitetään, eletään jokainen kulma, jokainen kulmalyönti, jokainen läpiajo niin kuin se olisi viimeinen. Katsomossa tai kentän laidalla syntyy se näkymätön lisävoima: huuto, taputus, kannustus – ja se yhteinen hetki, kun koko porukka pidättää hengitystä samaan aikaan. Tänään on lupa jännittää ja elää mukana täysillä. Tehdään se lämpimästi: kannustetaan omia, kunnioitetaan vastustajaa ja annetaan välieräpäivän olla sitä, mitä sen kuuluu olla – kauden kovinta, kauneinta ja tunteikkainta jääpalloa. Välieräottelu 2: JPS – HIFK (Viitaniemi, Jyväskylä) klo 16:00 Välieräsarja siirtyy tänään Viitaniemeen tilanteessa jossa JPS johtaa 1–0, kun avaus vietiin Helsingistä lukemin 1–3. Nyt panokset nousevat heti: HIFK:lle tämä on “pakko saada” -ilta, JPS:lle taas mahdollisuus lyödä sarjaan kunnolla kiila ja viedä momentum omalle puolelle. Viitaniemen kotietu näkyy usein siinä, että peliin saadaan tunnetta ja tempoa jo ensimmäisistä vaihdoista. HIFK tuskin antaa enää avauspelin kaltaista tilaa – odotettavissa on tiiviimpi puolustaminen, kovempi kaksinkamppailu ja entistä suurempi tarve voittaa erikoistilanteet. JPS:n kannalta resepti on selvä: maltti pallossa, nopeat käännöt ja pysyminen omassa pelisuunnitelmassa jäähyittä, vaikka ottelu varmasti aaltoilee. Tässä pelissä voi olla ilmassa “yksi maali muuttaa kaiken” -fiilis: jos HIFK saa nopean avausosuman, sarja tasoittuu henkisesti saman tien. Jos taas JPS pääsee johtoon, Viitaniemi voi olla vastustajalle raskas paikka tulla takaisin. Toive iltaan: rehtiä, kovaa mutta reilua peliä – ja että ratkaisut tehdään jäällä, eivätkä ne koskaan joudu kulkemaan kabinetin kautta. Välieräottelu 2: Botnia – Veiterä (Oulunkylä, Helsinki) klo 16:00 Oulunkylässä asetelma on yhtä herkullinen, mutta eri sävyinen: Veiterä johtaa 1–0, kun avaus meni Kisapuistossa selvästi 11–3. Nyt Botnialle ei riitä “parempi ilme” – tarvitaan täysin eri tason ehjä 90-minuuttinen, jotta sarja saadaan raiteilleen. Veiterä tulee varmasti samalla identiteetillä: rohkeasti eteenpäin, paljon painetta ja halu pakottaa Botnia virheisiin. Botnian kotikentällä (ja kotiyleisön edessä) nähdään todennäköisesti aggressiivisempi startti: enemmän prässäämistä, nopeampi pallon liikuttaminen ja yritys saada otteluun se ensimmäinen iso käänne. Tämän parin jännite on siinä, että jos Veiterä saa pelin “omaksi rytmikseen”, se voi karata nopeasti. Mutta jos Botnia onnistuu rauhoittamaan, voittamaan kaksinkamppailut ja pitämään pelin tasaisena loppuun asti, ja onnistuen erikoistilanteissa sarja voi kääntyä yhdessä illassa täysin uuteen tarinaan. Toive iltaan: reilu peli, terve tunne ja kunnioitus vastustajaa kohtaan – ja ennen kaikkea, että kaikki oleellinen ratkaistaan jäällä, ei kabineteissa. Ja vielä lopuksi: vaikka välierävaihe on kauden kiihkein hetki ja tunteet käyvät väkisinkin kuumina, pidetään kunnioitus mukana koko matkan – pelaajilta, valmentajilta, taustoilta ja katsomosta. Jos kentältä tai kentänlaidalta kuuluu sopimattomuuksia, ne eivät kuulu lajin parhaaseen näyttämöön. Siksi on ihan perusteltua toivoa, että tuomaristo puuttuisi kautta linjan rohkeammin ja johdonmukaisemmin kaikkeen epäasialliseen käytökseen ja kielenkäyttöön – jo varhaisessa vaiheessa, ennen kuin peli alkaa lipsua väärille raiteille. Kun rajat ovat selkeät ja peli pysyy rehtinä, voittaja tuntuu voittajalta ja häviäjä voi hävitä pää pystyssä. Ratkaisut jäälle, kunnioitus mukaan – ja annetaan välierien olla juuri sitä, mitä niiden kuuluukin: kovaa, hienoa ja reilua urheilua. Hyviä pelejä ja kovaa välieräpäivää!

Toimitus

276
0