BandyLiigaUutisetNarukeräUutiset

Ylihuomenna mennään!

Vielä 2 yötä Suomen Cupin ensimmäisen ottelun alkuun… Porissa perjantaina 8. marraskuuta, käynnistyy historiallinen Suomen Cup. Turnaus pelataan Finaaliin saakka perjantain, ja sunnuntain välisenä aikana. Koskaan aikaisemmin ei koko turnausta kaikkine joukkueineen ole samalla tavalla viety lävitse. Toinen hyvin mielenkiintoinen asia on perjantaina kello 21.45 käytävä yöjääpallo-ottelu Narukerän ja Veiterän välillä. Mallia on haettu Ruotsista. Siellä Ljusdals BK:n valmentaja esitti vuonna 1974, että jääpallolla oli oltava suunnistuskilpailu Tiomilan kaltainen kauden aloittava suurtapahtuma. Kilpailulla on pitkät perinteet. Jääpallon Suomen cup pelattiin ensimmäisen kerran kaudella 1959–60. Sitä ennen Suomessa oli cup-mestaruudesta pelattu vain yhdessä lajissa: jalkapallo aloitti suomalaisen cup-perinteen vuonna 1955. Jääpallon Suomen cup on jo pitkään pelattu turnausmuotoisesti ja ennen liigakauden alkua. Tänä vuonna cup-turnaus pelataan historian ensimmäistä kertaa tosiaan Porissa. Satakunnan Kansa näyttää kaikki jääpallon Suomen cupin ottelut selostettuna. Selostajina Jussi Valli & Joonas Hietala.  Alla vielä Radio Porin juttu Suomen Cupista – Kuuntele Narukerän mietteet, haastateltavina Jani Raukko, Aleksi Vihtilä, ja Niko-Valtteri Koivula. Suomen Cup jää vahvistuu, ja sitä hoidetaan vielä paremmaksi seuraavat 2 päivää Suomen Cup – Ohjelma BandyliigaToimitus julkaisee oman Suomen Cup Magazinen huomenna torstaina! – Malttakaa siis vielä hetki, ja seuratkaa sivustoamme koko Suomen Cupin ajan!

BandyLiigaUutisetNarukeräUutiset

Vielä kolme yötä Suomen Cupin alkuun

Porissa työt etenevät Kuten kuvasta alta näkyy (kuva on otettu maanantaina), Porissa hommat etenevät kohti perjantain ensimmäistä ottelua – Kenttä on viimeistelyä vaille valmis. Vielä lisää paksutta, niin hyvä tulee! Lämpöennusteet Poriin eivät aivan otolliset ole, mutta eiköhän henkilökunta saa asian niin hyvään kuntoon kun mahdollista. Sääennusteet ovat seuraavat: Seurat vielä hiljaisia… Seurat vetävät vielä viimeistelyharjoituksia, osa on jo päässyt isolle jäälle, ja useamman kohtalona on vielä kaukaloharjoittelu. Kuitenkin sellainen hyräily, odotus, ja into on ollut meille BandyliigaToimitukseen saakka tullut tunnelma usealta paikkakunnalta. Meille seuraajille odotus on kuin lapsena Joulun odotus – Alkaisi jo!

BandyLiigaUutisetNarukeräUutiset

Suomen Cup alkaa perjantaina

Nyt se on jo lähellä! Jää jo hyvässä vauhdissa… Porissa on painettu pitkää päivää Suomen Cup valmisteluissa. Jään tekoa kommentoi paikallislehdelle Porin kaupungin hallimestari Jani Rantanen. Tekojääradalla aloitettiin jäädytystyöt jo toissa viikolla, jotta kenttä saataisiin Suomen cup -viikonlopuksi kuntoon. ”Ikinä ennen jäädytystä ei ole aloitettu yhtä aikaisin. Tai ei ainakaan omana aikanani. Olen ollut näissä hommissa kohta 30 vuotta”, Rantanen kertoo. ”Pohjaa jäähän on saatu tehtyä ja olemme saaneet jäätä ylös. Nyt se on valkaistukin jo kerran”, hän paljastaa. Jäädään odottamaan positiivisia uutisia Porista, me myös julkaisemme keskiviikkona oman Suomen Cup Magazinen, joten seuratkaa sivustoamme!

BandyLiigaUutiset

Lukijan kynästä…

Sisäänpäinkäänteisyys resepti nopeaan katoamiseen? Saimme palautetta toimituksen uutiseen lajimme pohdinnasta. Pidimme palautetta niin hyvänä, että nostimme sen omaksi uutiseksi – Näin siis voitte lukea Lukijan Kynästä seuraavaa: Jääpallo on hyvätasoista, tasaista, ja viihdyttävää! Jääpallon aktiiviseksi seuraajaksi aikanaan täysin lajin ulkopuolelta päätyneenä voin ehkä tuoda asiaan hieman erilaista perspektiiviä. Olen jääpallo-otteluissa ja kannustusmatkoilla jutellut monien ihmisten kanssa ja kuunnellut vielä useampia. Oikeastaan kaikkia heitä yhdistää yhteys lajiin jollain tasolla. On entisiä pelaajia, seura-aktiiveja, pelaajien sukulaisia, nykyisiä pelaajia ja pelaajien kavereita. Lajin ulkopuolelta katsomoon päätyneet ovat olleet tapaamisissa hyvin, hyvin pienessä vähemmistössä. Monessa keskustelussa minultakin on heti aluksi kysytty olenko pelaaja, valmentaja tai entinen sellainen. Katsojien ja seuraajien houkuttelu pelkästään lajin piiristä ei välttämättä olisi mahdoton tilanne lajin menestykselle, jos piirit olisivat suuret, kuten jääkiekossa ja jalkapallossa. Jääpallon kohdalla sisäänpäinkääntyvyys on resepti nopeaan katoamiseen. Pitää uskaltaa katsoa jääpalloa “laatikon” ulkopuolelta! Mistä siis saada lisää seuraajia, varsinkin lajin ulkopuolelta? Siinä onkin jääpallon tulevaisuutta määrittelevä kysymys. Peli itsessään on ainakin vielä hyvätasoista, tasaista ja viihdyttävää. Se ei ole ongelma. Olosuhteet ovat ainakin lähitulevaisuuden mitä ovat ja medianäkyvyys ei ehkä edes nykyisellä tasolla. Siksi onkin innovoitava. Katsottava laatikon ulkopuolelle. Tuntuu että seuroissa ja liitossa ollaan pysähdytty toimintamalleissa sinne hyville vuosille ja uskotaan, että se toimii edelleen. Ei esimerkiksi Jyväskylässä monikaan satunnainen katsoja eksy Viitaniemen monttuun keskiviikkoiltana kymmenen asteen pakkasessa katsomaan jääpalloa ja maksamaan siitä kymmentä euroa. Ei vaikka seura laittaisi pienen mainoksen Keskisuomalaisen urheilusivuille ja maininnan Instaan. Rohkeus – se uupuu toiminnastamme, useiden mielestä – Miksi? Rahojen puuttuessa suosittelen pienen rahan riskinottoa. Unohdetaan vanhat mallit ja haetaan kokeiluun jotain uutta. Otetaan yhteyttä paikallisiin opinahjoihin ja tarjotaan esimerkiksi markkinoinnin opiskelijoille mahdollisuus pienillä porkkanoilla rakentaa seuran imago, näkyvyys ja brändi uudelleen. Vanhat gubbet kyllä löytävät tiensä katsomoihin vaikka jostain vanhasta luovuttaisiin. Tukijoille pitää myös tarjota enemmän. Nyt seuraa sponsoroidaan lajirakkaudesta, eikä siitä edes kuvitella saatavan hyötyä. Jyväskylässä sponsorien nimet ovat päätyverkossa ja ne luetellaan kahdesti ottelun aikana. Mitä lisäarvoa tämä tuo yhdellekään yritykselle? Kummipelaajat ja yrityksen palkitsema ottelun paras pelaaja ovat ihan kivoja juttuja, mutta nekin ovat vain sitä totuttua. Minulla ei ole valitettavasti antaa näin nopeasti tämän enempää ratkaisuja tai edes ehdotuksia, mutta toivoisin, että seurat ja liitto hyödyntäisivät pienetkin resurssit paremmin ja ennen kaikkea rohkeammin! BandyliigaToimitus kiittää kirjoittajaa hyvistä ajatuksista & ehdotuksista!

BandyLiigaUutiset

Tue seuraa – Kannusta väriäsi!

Suomen Cup – Bandyliiga – odotettu yli 6 kuukautta.. Seuroilla ja meillä lajia seuraavilla odotus nousee, kun on enää reilu viikko kun Suomen Cupissa nähdään mitkä seurojen erot ovat juuri ennen Bandyliigan käynnistymistä. Tunnelma nousee, ja seurat näyttävät parastaan! Joten ei muuta kun ympäri Suomea ostamaan oman joukkueen värisiä tuotteita, tai saa sitä ostaa muitakin… Alla ohjeistusta jokaisen seuran myynteihin, huom nämä eivät ole BandyliigaToimituksen linkkejä – myynneistä vastaavat 100% seurat itse. Osta kausikortti tai kannatusatuotteita Olemme keränneet alle eri Bandyliigaseurojen myyntisivuja, joten nyt ennen Isänpäivää tai jo Pukinkonttiin voi hankkia mukavia yllätyksiä – ja samalla tuette suomalaista jääpalloa – ja Teisän väriä! Jääpallon vahvuudet: Miksi jääpallo on niin erityinen laji? Jääpallo on kiehtova urheilulaji, jolla on useita ainutlaatuisia vahvuuksia. Tässä muutamia syitä, miksi jääpallo on niin erityinen: 1. Talvinen kauneus ja vauhti: 2. Tekninen taituruus: 3. Taktiikka ja pelinlukutaito: 4. Fyysinen kunto: 5. Yhteisöllisyys: 6. Perinteet ja historia: Yhteenvetona voidaan todeta, että jääpallo on ainutlaatuinen yhdistelmä fyysisiä ja henkisiä haasteita, joka tarjoaa sekä pelaajille että katsojille unohtumattomia elämyksiä.

BandyLiigaUutiset

Kauden avaukseen reilu 2 viikkoa

Kaikki Seurat eivät vielä ole julkaiseet rostereitaan Olemme listanneet alla pelaajia, joiden jatko seurassa kaudella 2024-2025 ei ole vielä varmistunut tietojemme mukaan. Seuraamme tilannetta tarkasti ja päivitämme tietoja heti, kun seurat julkaisevat lopulliset joukkueensa. Uskomme tämänkin siis selviävän viimeistään Suomen Cupin kynnyksellä…

BandyLiigaUutiset

Kuukausi sarjojen alkuun

Kokosimme tähän mennessä ilmoittautuneet sarjoittain Emme enää jaksa “saarnata” tästä asiasta, mutta kokosimme tämän päivän tiedon ilmoittautuneista. Ne löytyvät alta, ja vielä muutaman kommentin heitämme uutisen loppuun… Nyt on siis kuukausi sarjojen alkuun, ja uutinen esim. Lappeenrannasta ei näytä junioreiden puolelta hyvältä: Veiterä ei valitettavasti saanut muodostettua joukkueita ensi talven U16- ja U18- sarjoihin pelaajapulan takia. Ilmoittautuneet 18.10.2024 mennessä Junioreiden puute voi johtaa moniin eri seurauksiin, jotka vaikuttavat niin urheiluseuroihin, lajeihin kuin koko yhteiskuntaan. Tässä muutamia keskeisiä vaikutuksia: Urheiluseuroissa: Jääpallolle: Yhteiskunnassa: Miksi junioreiden määrä voi vähentyä? Syitä junioreiden määrän vähenemiseen voi olla monia, kuten: Mitä voidaan tehdä? Junioreiden määrän vähentymisen ehkäisemiseksi voidaan tehdä monia asioita, kuten:

BandyLiigaUutiset

Vielä hetki odotettavana…

Kauden alun odotukseen pientä luettavaa.. BandyliigaToimitus keräsi tietoa tulleista ja lähteneistä, nämä julkisesti jo ilmoitettuja – joten pieniä muutoksia varmasti vielä listoihin tulee, mutta hahmotatte kuitenkin missä juuri nyt mennään… Katsomme BandyliigaToimituksessa jos vielä ennen Suomen Cuppia tulisi speciaali liittyen Suomen Cupin tietoihin. Mutta nyt lukekaa tuosta alta viimeisin teoksemme. Hyviä lukuhetkiä!

BandyLiigaUutiset

Uutinen Helsingin Kallion jääpallovuoroista

Oulunkylän tekojään remontin takia Jääpallo jälleen se joka kärsii… Helsingin kaupunki on yksipuolisesti määrännyt Botnian ja HIFK:n harjoittelemaan heidän antamilla kellon ajoilla. Lisäksi arkiottelut ovat kielletty, asiaa sen enempää perustelematta. Kyseinen asia on jo hankaloittanut Bandyliigan otteluohjelman rakentamista, koska Helsingissä ei voi pelata kuin lauantaisin, ja sunnuntaisin. Viekö tämä seuroilta myös esim. perjantai-illoilta yleisötuloja? Harjoitusolosuhteiden: Miten jalkapallojoukkueet, kuten HJK, Gnistan ovat pystyneet turvaamaan harjoitusolosuhteensa? Miksi tämä sama ei talvisin onnistu jääpallolta? Seuraukset jääpalloilijoille ja seuroille Mitä tästä voimme oppia? Yksipuolista toimintaa… Helsingin kaupungin seuroille antama viesti on BandyliigaToimituksen tietojen mukaan seuraava: Jääpallo on osa suomalaista identiteettiä ja kulttuuria Kysymyksiä pohdittavaksi: Jääpallo on Helsingissä pitkät perinteet omaava talvilaji, jolla on ollut ja on yhä merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Se on paljon muutakin kuin vain urheilulaji, se on osa suomalaista identiteettiä ja kulttuuria. Kun katsomme tarkempaa kaupungin antamaa Kallion kentän ohjelmaa, näyttää se tältä: Bandyliigaseurat ovat tuoneet ohjelmasta esille seuraavat ongelmat heidän näkökulmastaan: Kaupunki haluton mihinkään jääpalloilijoiden toivomiin muutoksiin? Alla Botnian ja HIFK:n ehdotus kauden vuoroista, tämän Helsingin kaupunki on tyrmännyt. Jääpallon tuntimäärä pysyisi täysin samana, mutta seurat pystyisivät sentään ongelmatilanteessa niin hyvään harjoitteluun, kun se nyt olisi mahdollista – Miksi kaupunki ei tasapuolisuudessa koske Kallion kentän yleisöluisteluun, joilla kuitenkin on Helsingissä samaan aikaan 7 muuta kenttää käytössä luisteluunsa – BandyliigaToimitus ihmettelee asiaa… Helsingin kaupungin päätös Kallion kentän vuoroista on BandyliigaToimituksen mielestä täysin kohtuuton ja uhkaa vakavasti jääpallon toimimista Helsingissä. Helsingin kaupungin ilmoitus Kallion kentän käytöstä (Avataan 18.11.2024, ja suljetaan 9.3.2025) on täysin käsittämätön. On uskomatonta, että kumpikaan Helsingin Bandyliigajoukkue, Botnia eikä HIFK, pääse harjoittelemaan tuntiakaan tulevalla kotikentällään ennen kauden alkua. Kun Botnia matkustaa Ouluun 17.11. ja HIFK Lappeenrantaan 16.11. ensimmäisiin otteluihinsa, on selvää, että valmistautuminen näihin otteluihin, ja kauteen on erittäin haastavaa. Nyt luistellaan jo Itävallassa, Unkarissa, Norjassa, Ruotsissa – mutta meillä pohjoisemmassa (Helsingissä) on Helsingin kaupungin päätöksellä mahdotonta luistella Kallion kentällä. He avaavat sen 18.11.2024 – ja sillä siisti. Helsingissä jää taitaa tulla viimeisenä kaikista Bandyliigapaikkakunnista… Ensimmäiset kotiottelut pelataan Kalliossa jo 24.11. (HIFK) ja 30.11. (Botnia), mutta Helsingin kaupungin taholta kunnolliset harjoitusolosuhteet puuttuvat. Tämä on täysin ristiriidassa siihen tilanteeeseen mikä oli vielä noin kymmenen vuotta sitten, kun jääpalloseurat pääsivät harjoittelemaan tekojäällä jo 1.11. alkaen. Bandyliigan Pronssiottelu pelataan 14.3.2025 ja Finaali 15.3.2025, mutta Helsingin kaupungin ilmoituksen perusteella ei ole selvää, onko Kallion kenttä edes käytössä silloin. Miten on mahdollista, että Suomen jääpallon pääkaupungissa ei ole turvattu kunnolliset olosuhteet edes kauden huipentumaan? Vaikka kaupungin painotukset ovat muuttuneet, on jääpallo merkittävä osa Helsingin urheilukulttuuria. On todella paha arvioida miten kaupungin päätökset vaikeuttavat koko lajin toimimista. Helsinki oli jääpallokaupunki yli sata vuotta (1907-2011) Mitä on tapahtunut kaupungilla tämän jälkeen? Jääpallolla on ollut ja on yhä merkittävä rooli Helsingin kaupungin urheilukulttuurissa ja identiteetissä. Tässä muutamia syitä, miksi BandyliigaToimituksen mielestä jääpallo on tärkeä Helsingille: Tavoittelimme Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Tarja Loikkasta kommentoimaan asiaa, valitettavasti hän ei tähänkään tavoitteluun vastannut…

BandyLiigaUutiset

Helsingin kaupunki tappaa alueen jääpallon?

Otsikko on raflaava, mutta valitettavasti täyttä totta.. Jo vuodesta 2008 lähtien BandyliigaToimitus on ollut mukana seuraamassa suomalaisen jääpallon, ja erityisesti helsinkiläisen jääpallon, kehitystä. Nykyään Helsingin kaupungin jääpallolle osoittama tuki ei ole yhtä vahvaa kuin aiemmin. Tämä on harmi, sillä jääpallo on ollut vuodesta 1907 alkaen tärkeä osa kaupungin urheilukulttuuria. Vielä Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Anssi Rauramon aikana jääpalloa kohdeltiin asiallisesti. Vuonna 2015 järjestetty “yllättävä” Bandyliigan finaali Helsingissä oli suuri menestys. Helsingin kaupunki osoitti sitoutumisensa tapahtuman onnistumiseen rakentamalla lähes tuhannen katsojan lisäkatsomon Kallion kentälle. Rauramon kanssa myös jääpallohalli keskustelut sujuivat erittäin positiivisissa merkeissä – jäi jopa tunne, että Rauramo halusi hankkeen onnistuvan, ja olevan Helsingin kaupungille tärkeää. Helsingin Kaupunki ei pidä jääpallosta? Verrattuna Rauramon aikaan, jolloin jääpallo sai kaupungilta merkittävää tukea, on lajin asema nykyään heikentynyt. Tämä näkyy muun muassa Botnian ja HIFK:n Luisteluhallihankkeessa, ja seurojen kohtelussa jäävuorojen osalta. Kun katsomme menneitä vuosia niin HIFK:n viime vuodet ovat olleet haasteellisia. Seura on joutunut pelaamaan kaksi kokonaista kautta vieraskentällä Oulunkylässä Kallion kentän ongelmien vuoksi. Lisäksi viimeisen kymmenen vuoden aikana Kallion tekojään jäädytys on viivästynyt useaan otteeseen, mikä on vaikeuttanut seuran harjoittelua ja kilpailemista. Helsingin jalkapalloon panostetaan suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin jääpalloon. Miksi jääpallo, joka on pitkään ollut osa kaupungin urheilukulttuuria, kohdataan näin? Kallion kentän ongelmat eivät ole vain HIFK:n ongelma, vaan ne heijastuvat koko helsinkiläiseen jääpalloiluun. Kun seurat eivät pääse harjoittelemaan ja pelaamaan kunnolla, se vaikuttaa juniorityöhön, pelaajien motivaatioon ja lopulta koko lajin suosioon. HIFK:n kotiotteluita on aikoinaan jouduttu siirtämään jopa Porvooseen, koska Helsingin kaupungin jääolosuhteet ovat olleet täysin epäluotettavat. Vuodesta toiseen toistuvat ongelmat jäädytyksessä & kenttien korjauksilla ovat vakava uhka koko Bandyliigan toiminnalle. Botnia Oulunkylässä on myös joutunut kärsimään omalta osaltaan suuresti Helsingin kaupungin jääolosuhteiden puutteista. Joka kerta kun HIFK:n harjoittelu & ottelut on siirretty Oulunkylään, se on aiheuttanut merkittäviä haasteita, vuorojen muutoksia, ja huonoja jääaikoja. Vaikka Oulunkylän pidempi kenttä on mahdollistanut edustusjoukkueen ja juniorien yhteisharjoitukset, on turvallisuus vaarantunut täysin suojaverkottoman kentän vuoksi. Nopeasti lentävät pallot ja suuri kokovertailu pelaajien välillä luovat vakavan riskin vakavista vammoista. Mikä on tilanne kaudella 2024-25 Helsingissä jääpallon pelaaminen kaudella 2024-25 näyttää haasteelliselta Oulunkylän tekojään ja jäähallin remontin vuoksi. Kun tilaa on rajallisesti ja eri lajien vuorot kilpailevat keskenään, on ymmärrettävää, että jääpallon pelaajat kokevat, ettei heidän tarpeitaan huomioida riittävästi. Kallion kenttä on toki vaihtoehto, mutta jos vuorot eivät ole toivottuja ja kaupungin antamat määräykset ovat huonoja, tilanne on hankala. Luisteluareenan valmistuminen olisi varmasti helpottanut tilannetta ja tarjonnut lisätilaa jääpallolle ja muille talvilajeille. Kaupungin kanssa on ollut keskusteluja & neuvotteluja, jotka voisivat parantaa tilannetta – Valitettavasti Helsingin kaupunki näkee jääpallon täysin erilaisena, kun lajin harrastajat ja seurat. Kaupunki ei näytä ymmärtävän että Helsingissä jääpallon pääsarjaa pelaa 2 joukkuetta. Sekä sitä, että kyseessä on kuitenkin Suomen vanhin joukkuelaji talvisin. Nykyisiä laji-ihmisiä ei enää pidetä minään, ja lajille voi tehdä mitä vaan… Voisiko ehkä vaihtoehtoisia malleja tutkia? Ei on ollut tiukka Helsingin kaupungin vastaus. BandyliigaToimitus tuskailee surullisena tilannetta… Jääpallohalli Helsinkiin mahdoton yhtälö? BandyliigaToimituksen päätoimittajan mukaan Helsingin kaupungille Luisteluarrenahanke on ollut näennäinen jo alusta alkaen. Vaikka hanke on ollut vireillä jo useita vuosia, ei kaupungin toimet ole osoittaneet aitoa halua toteuttaa Luisteluareenaa. Jääpalloyhteisö on aktiivisesti osallistunut hankkeen suunnitteluun ja esittänyt kaupungille lukuisia vaihtoehtoisia ratkaisuja, mutta konkreettisia edistysaskeleita ei ole nähty (alla ehdotuksia). Jääpalloyhteisö on esittänyt Helsingin kaupungille lukuisia, monipuolisia yhteistyömalleja Luisteluareenan rakentamiseksi, mutta kaikki hankkeet on toistuvasti hylätty. Tämä herättää kysymyksen: miksi? Kun tarjolla on ollut niin monia erilaisia rahoitus- ja toteutusmalleja, ei kaupungin viittaaminen taloudellisiin syihin enää vakuuta. On syytä epäillä, että taustalla on muita, syvällisempiä syitä. Jääpalloilijoiden on tunnustettava ettei Helsinkiin haluta jääpallohallia – valitettavasti, tämä on todella surullista… Helsingin nykyinen jäätilanne on seuraava: Jäähallit Tekojäät Helsingin kaupungilla on siis lähes 100% monopoli jäiden suhteen – vaikuttaako tämä kaupungin tahtotilaan? Yritimme saada vastauksia Helsingin kaupungilta… Pyysimme kommentteja Helsingin kaupungin apulaispormestari Paavo Arhinmäeltä, han vastaisi kysymyksiimme näin: “Kysymyksenne ovat viranhaltijoiden päätösvallassa olevia operatiivisia asioita, Suosittelen lähestymään heitä“ Tavoittelimme tämän jälkeen Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Tarja Loikkasta kommentoimaan kysymyksiämme. Hän ei BandyliigaToimitukselle vastannut… Saimme kuitenkin Helsingin kaupungin liikuntalautakunnasta eräältä siellä mukana olevalta lyhyen kommentin liittyen asiaan. “Sinällään olen samaa mieltä siitä, että urheiluhankkeiden edistäminen ei ole sujunut täysin mallikkaasti pääkaupungilta, jossa tulisi olla laajasti mahdollisuuksia harrastaa eri lajeja. Seuraavalla valtuustokaudella prioriteettina täytyy olla se, että pystymme löytämään tasapainon luontoarvojen ja erilaisten harrastusmahdollisuuksien välillä. Tämä liittyy niin pienilmailuun kuin myös jäälajeihin“.  Loppukommentit Toivoisimme hedelmällistä keskustelua, ja selkeitä ohjeita Helsingin kaupungilta pääkaupungin jääpalloihmisille, jolla Luisteluhanke olisi myös Helsingin kaupungin puolelta hyväksyttävissä, ja yhteinen näkemys, rakentaminen, ja tulevaisuus olisivat yhdessä valoisia…