Kampparit & HIFK voittoihin heikoissa olosuhteissa Tämä jääpallokierros tarjosi taas koko sää- ja tunneskaalan.Lappeenrannassa vesi muutti kentän appelsiinin karheaksi, Mikkelissä lumi peitti pallon lähes näkyvistä – mutta yksi asia ei muuttunut: taistelutahto. Veiterä ja HIFK tarjosivat todellisen trillerin rankkaritorjuntoineen ja loppuhetkien draamoineen, kun taas Kampparit ja WP 35 joutuivat taistelemaan paitsi toisiaan, myös lumimyrskyä vastaan. Seuraavaksi sukellamme illan otteluihin… Kampparit lumimyräkän isäntänä – WP 35 kaatui hankien keskellä lukemin 4–2 Mikkelissä pelattu Kampparit – WP 35 -ottelu muistetaan ennen kaikkea säästä – ei niinkään hienoista kombinaatioista. Lunta tuli käytännössä vaakatasossa, kenttä peittyi koko ajan uuteen kerrokseen ja pallon kuljettaminen oli monin paikoin mahdotonta. Lopputulos kirjattiin Kamppareille 4–2, mutta kyse oli enemmän selviytymistaistelusta kuin varsinaisesta bandyjuhlasta. WP 35 iskee ensin, Kampparit vastaa nopeasti Ottelun alku oli sekavaa lumisotaa. Molemmat joukkueet kokeilivat laukauksia heti alusta lähtien, kun vielä jotenkuten näki pallon ja rajat. Ajassa 7’ WP 35 iski ensimmäisen osuman, kun Niko Nissinen vei vieraat 0–1-johtoon. Kamppareiden ilta näytti hetken vaikealta, kun WP 35 sai lisää happea hyökkäyspäähän. Kampparit kuitenkin kampesi itsensä nopeasti tasoihin. 15. minuutilla kulman jälkeen pallo pelattiin boksiin, ja Joonatan Alho tasoitti tilanteeksi 1–1. Vain muutamaa minuuttia myöhemmin Karo Liimatainen ohjasi isännät 2–1-johtoon – tässä vaiheessa kentällä näkyi jo selvästi, että joka ikinen irtopallo ja lipsahtanut nosto saattoi kääntää pelin suunnan, kun pallo jämähti lumeen tai pomppasi sattumanvaraisesti. Ensimmäisen jakson loppua kohti jäähyt pätkivät peliä entisestään. WP:n Vertti Torvinen sai kympin 32. minuutilla, ja tilanteesta Kampparit sai rankkarin. Severi Noponen piti päänsä kylmänä ja niittasi pallon maaliin – numerot 3–1 Kamppareille lumisateen keskellä. WP 35:n turhautumista lisäsi vielä Niko Nissisen oma 10 minuutin jäähy 34. kohdalla, eikä joukkue päässyt kunnolla haastamaan ennen taukoa, vaikka laukauksia merkattiin tilastoihin. Toinen jakso on selviytymistä – Huotelin sinetöi voiton Toisen jakson alussa WP 35 sai kuin tilauksesta kavennuksen. Heti tauon jälkeen, ajassa 46’, Juho Holopainen toi vieraat 3–2:een ja sytytti pienen kipinän kirille. Pelaaminen ei kuitenkaan helpottunut – päinvastoin. Lunta tuli edelleen niin paljon, että jokainen hyökkäys oli lähinnä suoraviivainen yritys kohti maalia: nostoja, pitkiä palloja ja toivoa, että joku osuu niihin oikeassa kohdassa. Kampparit hallitsi kuitenkin kenttätapahtumia paremmin lumimyrskyssä (Oudosti WP lopetti pelaamisen?). Kampparit sai kulmia ja sai pidettyä pelin enemmän WP 35:n päädyssä. Vieraat hakivat hanakasti vastaiskuja ja saivat muutamia laukauksia merkinnöille, mutta todelliset tekopaikat jäivät vähiin raskaassa kelissä. Lopullinen niitti nähtiin ajassa 75’, kun Simo Huotelin iski 4–2-osuman. Se oli kuin lumivalli WP 35:n toiveiden edessä – vaikeissa olosuhteissa kahden maalin ero tuntui melkein ylivoimaiselta kurottavaksi, sillä jo pallon siirtäminen hyökkäysalueelle vaati valtavan työn. Ottelun viimeiset minuutit olivat pitkälti selviytymistä, lumiauroja ja yksinkertaisia ratkaisuja. Kampparit puolusti tiiviisti ja otti lumisesta illasta täyden pistepotin. Lumisateen varjoissa myös paljon hyvää Vaikka olosuhteet veivät mahdollisuuden laadukkaaseen, vauhdikkaaseen bandyyn, molemmat joukkueet ansaitsevat kiitoksen taistelutahdostaan. Tämä ilta ei pääse highlight-koosteisiin hienojen syöttökuvioiden takia, mutta se jää mieleen esimerkkinä siitä, miten bandy pelataan loppuun asti – satoi tai paistoi, tai tässä tapauksessa: kunnon pelaamisesta huolimatta ei tahtonut tulla mitään, koska lunta tuli ihan koko ajan ja kunnolla. HIFK kesti Veiterän myrskyn ja sadepilvet – Lappeenrannassa nähtiin tunteikas trilleri Lappeenrannassa vettä tuli taivaalta enemmän kuin kenttäväki olisi ikinä toivonut. Kentän pinta oli kaikkea muuta kuin sileä – täysin “appelsiinin karhea”, kaukana hyvästä pelikentästä. Silti Veiterä ja HIFK rakensivat märän illan päätteeksi draaman kaaren, jota paikalla olleet eivät unohda pitkään aikaan. Lopulta pisteet matkasivat Helsinkiin lukemin 4–5 (2–4), mutta tulosta tärkeämpää oli se, miten molemmat joukkueet taistelivat vaikeissa olosuhteissa loppuun asti. Veiterä karkaa, HIFK herää aikalisän jälkeen Ottelun alku oli kotijoukkue Veiterän näytöstä. Lappeenrantalaiset tulivat märälle kentälle terävämmin ja loivat heti alusta lähtien painetta HIFK:n päätyyn. Laukauksia ja kulmia sateli – aivan kuten vettä taivaalta. Painostus palkittiin ajassa 12’, kun Tero Liimatainen vei Veiterän 1–0-johtoon. Vain neljä minuuttia myöhemmin Aleksi Seppänen rokotti jälleen, ja taululla komeilivat jo lukemat 2–0. HIFK reagoi nopeasti ja otti aikalisän 17. minuutilla. Tauko teki hyvää – sen jälkeen kentällä nähtiin selvästi terävämpi ja rohkeampi vierasjoukkue. Ensimmäinen palkinto tuli ajassa 23’, kun Patrik Huber kavensi 2–1:een kulmalyönnistä. HIFK:n ote jatkui vahvana, vaikka Milo Laurent komennettiin kymmeneksi minuutiksi jäähylle 27. minuutilla. Siitä huolimatta vieraat löysivät keinot takaisin peliin: Santeri Laitinen tasoitti lukemiksi 2–2 ajassa 37’. Kun Aku Ojanen viimeisteli vielä kaksi äärimmäisen tärkeää osumaa (40’ ja 45+1’), kääntyi ottelu päälaelleen. Tauolle lähdettiin HIFK:n turvallisen tuntuisessa 2–4-johdossa. Tunteikas toinen jakso – maaleja, jäähyjä, ja jättimäinen torjunta Toisella jaksolla Veiterä ei suostunut antautumaan. HIFK:lla oli omat paikkansa lisäosumiin, mutta loppua kohden kotijoukkue nousi taas vahvaan rooliin. Ajassa 53’ Janne Hauska toi Veiterän maalin päähän 3–4-osumallaan ja sytytti kotiyleisön uudelleen. HIFK vastasi kuitenkin pian: Aaro Kivenjuuri iski 3–5-maalin 62. minuutilla, mutta sekään ei riittänyt katkaisemaan Veiterän selkärankaa. Vain pari minuuttia myöhemmin Christian Laibert kavensi 4–5:een, ja ottelun loppu muuttui siihen saakka märän illan tiukimmaksi jännitysnäytelmäksi. Rangaistukset rytmittivät toista jaksoa: Richard Laibert, Patrik Huber ja Tomi Hauska istuivat kukin kymmenen minuutin jäähyt, ja lisäajalla myös Veiterän Eemeli Metelinen ja Ere Verhelä passitettiin kympille. Molemmat joukkueet joutuivat vuorotellen pelaamaan vajaalla, mikä lisäsi sekunti sekunnilta kasvavaa jännitystä. Illan hetki: Eelis Laitinen nollaa rankkarin Ottelun ehkä ratkaisevin hetki koettiin ajassa 76’. Veiterä sai rangaistuslyönnin tilanteessa 4–5, ja pallon taakse asettui jo kerran osunut Janne Hauska. Lappeenrannan märässä illassa kaikki tuntui pysähtyvän hetkeksi. Tällä kertaa sankariksi nousi kuitenkin HIFK:n maalivahti Eelis Laitinen, joka venyi upeaan torjuntaan ja piti numerot 4–5:ssä. Se torjunta kantoi HIFK:n lopulta voittoon. Veiterä painoi vielä loppuhetkillä päälle, laukoi ja hankki kulmia, mutta HIFK:n puolustus ja maalivahti kestivät loppuvihellykseen asti. Lämmin lopputunnelma sateesta huolimatta Vaikka kentän pinta oli kaikkea muuta kuin ideaali ja sadetta riitti, ottelussa oli paljon sellaista, mistä bandyväki voi olla ylpeä: HIFK jatkaa hienoja esityksiään ja osoittaa kerta toisensa jälkeen, että joukkue uskoo itseensä vaikeissakin oloissa. Veiterä puolestaan näytti, että sydän ja tahto eivät katoa, vaikka kenttä olisi kuinka appelsiinin karhea ja tulos lopulta karvas. Tällaiset illat muistuttavat, miksi jääpalloa rakastetaan: tunteet, tarinat ja pienet hetket – kuten yksi torjuttu rankkari – voivat ratkaista kaiken.