BandyLiigaUutiset

BandyliigaToimitus pohtii…

Mihin suuntaan viemme lajia – ja mitä pitäisi tehdä heti? Ennen kauden alkua pysähdyimme kysymään, missä suomalainen jääpallo on nyt, mihin sen tulisi mennä, ja mitä konkreettista voimme tehdä jo tänään. Tämä on kutsu avoimeen keskusteluun – ja tekoihin. Mikä vaivaa, mikä kantaa? Jääpallon vahvuudet ovat ainutlaatuiset: nopeus, tila, pelin älykkyys ja yhteisöllisyys. Samalla kamppailemme tutun kolmion kanssa: olosuhteet, näkyvyys ja jatkuvuus. Kun yksi sakkaa, kaksi muuta kärsii. Kausi 2025–26 on tilaisuus katkaista kierre – jos päätämme toimia yhdessä. BandyliigaMagazine Special Tästä voit kuunnella BandyliigaToimituksen Bandyliigan kappaleen Miten mittaamme edistystä? Kenen vastuulla? Kaikilla – mutta ei kaikesta. Kutsu keskusteluun Tämä on BandyliigaToimituksen avaus – ei lopullinen totuus. Missä olemme oikeilla jäljillä? Mitä puuttuu? Mikä on teidän seuranne, joukkueenne tai katsomonne tärkein, heti tehtävä teko? Kirjoita meille, haasta meidät ja toisesi. Tehdään tästä kaudesta käännekohta, ei välivuosi – kuten usein on käynyt…

BandyLiigaUutiset

HIFK nostaa nuoret valokeilaan

Neljä juniorisopimusta ja 19 pelaajaa koossa HIFK vahvistaa tulevaisuuttaan neljällä juniori-ikäisellä sopimuspelaajalla. Viime kaudelta edustuksesta tutut Arttu Väkiparta ja Arttu Kärnä jatkavat kilpipaidoissa, ja juniorikoulun kasvatti Otto Vainikka nousee edustusjoukkueeseen. Nelikon täydentää Porista Helsinkiin siirtyvä Vilho Willman. Hedelmä pitkäjänteisestä juniorityöstäHelsingissä satsataan tulevaan: omista junioreista kolme pelaajaa ottaa seuraavan askeleen edustukseen, ja ulkopuolelta tuleva vahvistus tuo tervettä kilpailua arkeen. HIFK:n juniorikoulu on tuottanut laadukkaita pelaajia jo usealle kaudelle, ja Kärnä, Vainikka sekä Väkiparta jatkavat hienoa jatkumoa – Willman täydentää kokonaisuuden. Pelaajat lyhyesti Katse eteenpäinUusien sopimusten myötä HIFK:lla on kasassa 19 sopimuspelaajaa. Nuorten energian, liigakokemuksen ja maajoukkuekoulun yhdistelmä tuo harjoitteluun tempoa ja leveämpää kilpailua pelipaikoista – juuri sitä, mitä helsinkiläisryhmä haluaa tulevalle kaudelle.

BandyLiigaUutiset

BandyliigaToimitus tutkii…

Bandyliigan pelaajarakenteessa vahva prime-ikäluokka – nuorissa yhä kasvun varaa Bandyliigan pelaajalistat kaudelle 2025–26 on julkaistu, ja mukana on yhteensä 152 pelaajaa (muutamat vahvistukset varmasti vielä puuttuvat / listaukseen mukaan ei ole laskettu Akilleksen kaksoisedustuspelaajia). Vaikka seurat ovat viimeisen parin vuoden aikana uutisoineet useista rajuistakin nuorennusleikkauksista, tuore selvitys Bandyliigan pelaajarakenteesta kaudelle 2025–26 kertoo hieman toisenlaisen tarinan. Pelaajarakenteen tarkastelu paljastaa mielenkiintoisen kuvan lajin nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Esim. Yli 30-vuotiaiden osuus on selvästi pienempi, mutta joukossa on edelleen muutamia avainpelaajia, jotka kantavat isoja rooleja. Tämä kertoo siitä, että lajin fyysisyys ja vaativuus rajaa usein uran pituutta – toisin kuin esimerkiksi jääkiekossa, jossa yli 35-vuotiaita on enemmän. Kokenut osasto on silti tärkeä etenkin nuorten pelaajien mentoroinnissa. Joissain seuroissa nuorennusleikkaus on aidosti tehty, ja rosterit nojaavat alle 25-vuotiaisiin. Toisilla taas runko koostuu kokeneista pelaajista, jotka ovat olleet mukana jo vuosia. Tämä tekee sarjasta monipuolisen: yleisölle tarjoutuu sekä nuorten nousutarinoita että konkareiden osaamisen näyttöjä. BandyliigaToimitus julkaisee marraskuun ensimmäisellä viikolla kausiennakon joka voi sitten täydentää nykyistä kuvaa: ovatko viime hetken hankinnat ja rosterimuutokset muuttaneet ikäjakaumaa, vai vahvistuuko nyt nähty trendi entisestään? Nykyinen tilanne ja yhteenveto alla: Ikäryhmät Yhteensä 152 Bandyliigan pelaajaa. Prosenttijakauma (pyöristettynä) Hyvät puolet Huonot puolet Yhteenveto Suomalaisen jääpallon pelaajarakennetta voi pitää terveenä ja kilpailukykyisenä lyhyellä aikavälillä: paljon parhaassa iässä olevia pelaajia, ja mukana nuoria, joille on annettu mahdollisuus. Haasteena on kuitenkin jatkuvuus ja laajuus – jos juniorimylly ei tuota riittävästi uusia 15–20-vuotiaita joka vuosi, iso osa nykyisistä 20–30-vuotiaista vanhenee samaan aikaan, ja silloin sarja voi kohdata pelaajapulan. Käytännössä tämä rakenne kertoo, että 2025–2030 välillä sarja on hyvässä iskussa, mutta seuraavan sukupolven kasvattamiseen on kiinnitettävä huomiota, jotta kehitystä ei katkaise isompi “ikäluokkakuoppa”.

BandyLiigaUutiset

Syysliittokokous kokoaa jääpalloväen Poriin!

Porissa lauantaina 18.10.2025 klo 12.00 Suomen Jääpalloliiton syysliittokokous järjestetään tänä vuonna Porissa lauantaina 18.10.2025 klo 12.00 alkaen. Kokouspaikkana toimii Asiantuntijakeskus BEPOP (Isolinnankatu 21 E, 5. krs). Porista tulee syksyllä todellinen jääpallon keskus, sillä kaupungissa valmistaudutaan jo tammikuussa pelattaviin miesten ja naisten MM-kisoihin. Nyt on loistava tilaisuus kokoontua yhteen, vaihtaa kuulumisia ja suunnata katseet kohti tulevaa kisatalvea! Syysliittokokouksessa käsitellään liiton sääntöjen §18 mukaiset sääntömääräiset asiat sekä valitaan uusia jäseniä kurinpitovaliokuntaan. Lopullinen ohjelma ja aikataulu julkaistaan viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 2.10.2025 sähköpostitse toiminnanjohtaja Tobias Karlssonille: tobias.karlsson@finbandy.fi.Lisätiedot: +358 400 278 069 Tule mukaan vaikuttamaan ja rakentamaan suomalaisen jääpallon tulevaisuutta – Pori odottaa!

BandyLiigaUutiset

Hallihankkeet & olosuhteet

Miksi jääpallohallia ei ole saatu alkuun Suomessa? USA:ssa kunta ja osavaltio näkevät John Rose Ovalin kaltaisen kentän paikallisena ja alueellisena vetovoimatekijänä, eivät vain yhtenä urheilupaikkana muiden joukossa. Siksi sen korjaamiseen investoidaan miljoonia. Suomessa tilanne on valitettavasti erilainen – ja syyt juontuvat sekä päätöksenteon rakenteista että lajipolitiikasta. Miksi jääpallohallia ei ole saatu alkuun Suomessa? Mikä voisi olla ratkaisu? Ratkaisevaa on poliittisen tahdon herättäminen.Kun kaupunkipäättäjille ja ministeriölle näytetään, että halli ei ole pelkkä “pienen lajin luksusprojekti”, vaan koko alueen vetovoima- ja hyvinvointihanke, ovet toivoisi avautuvat. Suomen vanhimman joukkuelajin – jääpallon, jonka viralliset ottelut alkoivat jo 1907 – arvoa ei ehkä aina osata tuoda esille potentiaalisille kumppaneille. Sen voi kuitenkin kehystää ainutlaatuisena kulttuurihistoriallisena ja yhteiskunnallisena mahdollisuutena. Tässä muutamia näkökulmia, joilla herättää kiinnostus: 1. Perinteen ja historian arvo 2. Nykyajan mahdollisuudet 3. Arvot ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus 4. Näkyvyys ja brändi 5. Konkreettiset kumppanuuden muodot Eli paras tapa herättää mahdolliset kumppanit on rakentaa tarina, joka yhdistää perinteen ja tulevaisuuden:

BandyLiigaUutiset

BandyliigaMagazine – Luettavissa!

Seurojen tunnelmat, rosterit ja sopimustilanteet nyt koottuna! BandyliigaToimitus on jälleen tehnyt sen, mitä jokainen lajin ystävä odottaa ennen kauden alkua – koonnut yhteen joukkueiden tuoreimmat tunnelmat, julkaistut kokoonpanot sekä pelaajat, joiden sopimukset vielä odottavat varmistusta. Tämä paketti tarjoaa täydellisen yleiskatsauksen siihen, missä mennään juuri nyt perjantaina 22.8.2025: BandyliigaMagazine kokoaa kaiken yhteen – yhdellä silmäyksellä näet tilanteen jokaisessa seurassa. Tämä on loistava tilaisuus virittäytyä jo nyt siihen, mitä tuleva kausi tuo tullessaan. Käy lukemassa koko magazine ja pysy aallonharjalla, sillä Bandyliiga-kauden startti lähestyy vauhdilla! BandyliigaToimitus toivottaa mukavia lukuhetkiä…

BandyLiigaUutiset

Aku Ojanen ja Iiro Väkiparta jatkavat punanutussa

Ojanen ei enää aseta tarkkoja henkilökohtaisia tavoitteita HIFK saa tärkeitä jatkosopimusuutisia, kun joukkueen pitkäaikainen maalintekijä ja kapteenistoon kuuluva Aku Ojanen sekä seuran tulevaisuuden nimiin lukeutuva Iiro Väkiparta jatkavat seurassa myös kaudella 2025–2026. Ojaselle tuleva kausi on jo 16:s HIFK:n riveissä. Hän siirtyi helsinkiläisseuraan Mikkelin Kamppareista kaudelle 2010–2011 ja on vuosien varrella noussut yhdeksi joukkueen kantavista voimista.– Jatko IFK:ssa oli luonnollinen ja itsestäänselvä valinta minulle. Suullisesti asiat olivat selvillä jo keväästä asti, Ojanen kertoo. HIFK pelasi viime kaudella pitkän tauon jälkeen neljän parhaan joukossa, mutta tie finaaliin katkesi niukasti. Pronssiottelussa Narukerä vei mitalin jatkoajalla. Nyt tavoitteet ovat entistä korkeammalla.– Viime kaudesta jäi sopivasti hampaankoloon. Tänä vuonna voimme olla vielä parempia. Nuori ja kovakuntoinen joukkue motivoi erityisesti, Ojanen sanoo. Väkiparta hakee seuraavaa askelta 19-vuotias Iiro Väkiparta on kuulunut edustusjoukkueen runkoon jo kaudesta 2022–2023. Tuleva kausi on hänen neljänsä punapaidassa.– Lähden kauteen positiivisessa mielentilassa. Joukkueessa on paljon potentiaalia, joka pitää realisoida, Väkiparta pohtii. Nuorukaisen viime kausi Bandyliigassa oli hänen uransa paras: 26 ottelussa hän kirjautti kahdeksan maalia ja seitsemän syöttöä, yhteensä 15 tehopistettä. Kesän valmistautumista on hieman häirinnyt leikkauksesta toipuminen, mutta tavoitteet ovat selvät.– Haluan päästä pelikuntoon mahdollisimman nopeasti ja olla parempi kuin viime kaudella. Kentällä yritän auttaa joukkuetta ja tehdä muista parempia, hän toteaa. Kokemus ja nuoruus rinnakkain Ojanen ei enää aseta tarkkoja henkilökohtaisia tavoitteita, vaan keskittyy ennen kaikkea joukkueen auttamiseen. Silti nälkää riittää edelleen.– Aina yritän olla parempi kuin aiemmin, ja on tärkeää välttää turhat loukkaantumiset, konkari sanoo. HIFK lähtee kauteen yhdistäen kokeneen Ojasen johtajuuden ja Väkiparran kaltaisen nuoren potentiaalin – päämääränä kirkas mitali keväällä 2026.

BandyLiigaUutiset

Bandyliiga 2025–26

Nuori kaarti, uudet valmentajat ja kasvava näkyvyys luovat odotuksia – JPS ennakkosuosikki Bandyliigan uusi kausi käynnistyy 3kk päästä, ja seurojen tunnelmat kertovat ennen kaikkea uudistumisesta. Pelaajaryhmät ovat nuorentuneet, ja moni seura lähtee kauteen rohkeasti kapeilla kokoonpanoilla, mutta samalla usko siihen, että omista junioreista kasvaa uusia vastuunkantajia, on vahva. Tämä lupaa tuleville vuosille paljon… Läpimurtoja odotetaan useammassakin seurassa: Valmentajarintamalla nähdään paljon uusia tuulia: Nämä seurat lähtevät kauteen uusien luotsien johdolla. Seurat eivät vielä halunneet paljastaa tarkemmin pelitapansa suuntaa, mutta rivien välistä oli luettavissa, että jokainen haluaa kehittää omaa pelityyliään modernimpaan suuntaan. Kasvua lasten ja nuorten kautta Pitkän aikavälin strategioista puhuttaessa moni seura myönsi, että niiden kirjaaminen on vielä kesken. Toisaalta jokainen seura painotti panostavansa lasten ja nuorten pariin: jääpallokoulut ja yhteistyö lähikoulujen kanssa ovat nyt vahvassa roolissa. Tämä kertoo siitä, että seurat katsovat tulevaisuuteen ja haluavat turvata lajin kasvun. Vaikka uusia hallihankkeita ei lähivuosina ole luvassa, intoa ja tahtoa kehittää toimintaa löytyy. Ulkojäät ja talkootyö ovat edelleen seurojen vahvuuksia, ja juuri niiden kautta suomalainen jääpallo on aina elänyt. Seurojen näkyvyys kasvaa Sosiaalinen media on noussut lähes kaikkien seurojen tärkeimmäksi näkyvyyskanavaksi. Samalla panostetaan enemmän tapahtumiin ja fanimatkoihin, joiden avulla halutaan tuoda yleisöä lähemmäs lajin pariin. Katsojille halutaan tarjota elämyksiä niin paikallisotteluissa, Tapaninpäivän perinteisellä kierroksella kuin jatkosarjassakin. Talous on edelleen tiukka, mutta toisaalta seurojen keskuudessa on opittu toimimaan niukoilla resursseilla ja luomaan paljon pienelläkin. Tämä käytännönläheisyys ja yhteisöllisyys ovat osa suomalaisen jääpallon viehätystä. Mestaruushaaveet elävät monessa seurassa Tavoitteet ovat linjassa: pudotuspelipaikka, mitali ja miksei jopa mestaruuskin. Viisi seuraa nosti JPS:n mestarisuosikiksi, mutta kauden alla moni joukkue uskoo pystyvänsä haastamaan jyväskyläläiset. Nuoret pelaajat, uudet valmentajat ja kasvava näkyvyys tekevät alkavasta kaudesta kiinnostavan. Kun pallo lentää ensimmäisen kerran, nähdään, kuka ottaa tilaisuudesta kaiken irti – ja millaisia uusia tarinoita Bandyliiga 2025–26 kirjoittaa suomalaisen jääpallon historiaan. Jääpalloseurojen talous – miksi ongelma ei ratkea ja mitä pitäisi tehdä? Seurojen talouskuva on tuttu: lähes kaikki rahat kuluvat kauden aikana toiminnan pyörittämiseen. Jäävuoroihin, matkakuluihin ja kalustoon menee jokainen euro. Pitkän aikavälin varallisuutta ei jää, ja kauden jälkeen kassaan jää korkeintaan tyhjä kahvikuppi. Tätä ongelmaa on tunnistettu jo yli vuosikymmenen. Miksi ratkaisut eivät etene? Yksi syy on rakenteellinen: lajin koko on pieni, sponsoriraha niukkaa ja hallihankkeet etenevät hitaasti. Lisäksi moni seura on kiinni arjen pyörittämisessä, jolloin isompi strateginen suunnittelu jää taka-alalle. Tuloksena on kierre, jossa selviydytään kausi kerrallaan, mutta tulevaisuuden turvaamiseen ei riitä aikaa eikä energiaa. Mitä ratkaisuksi? Talous ei parane yksittäisten seurojen pienillä tempuilla – tarvitaan yhteisiä, isompia ratkaisuja. Kun resurssit ovat rajalliset, ainoa keino on yhdistää voimat ja luoda lajin ympärille ammattimaisempi kaupallinen rakenne. Samalla täytyy muistaa, että jääpallon vahvuus on yhteisöllisyydessä: jos sitä osataan hyödyntää modernilla tavalla, myös raha seuraa mukana. Yhteinen live-lähetyspalvelu – jääpallon seuraava iso askel? Bandyliigan seurat ovat kauden kynnyksellä monesta asiasta eri mieltä, mutta yksi kysymys yhdistää lähes kaikkia: tarve yhteiselle live-lähetyspalvelulle. Käytännössä kaikki seurat kannattavat yhteistä ratkaisua – yhtä lukuun ottamatta. Akilles on ainoa, joka ei ole vielä liittynyt kannattajien joukkoon. On syytä kysyä: miksi emme hyödynnä mahdollisuutta, joka on jo monissa muissa lajeissa osoittautunut toimivaksi? Salibandy, koripallo, lentopallo ja jopa pienemmät lajit ovat rakentaneet keskitetyt striimauspalvelut, joiden kautta ottelut ovat helposti seurattavissa yhdestä paikasta. Tulokset ovat olleet hyviä: näkyvyys on kasvanut, katsojamäärät ovat nousseet ja sponsorimyynti on saanut uusia väyliä. Jääpallo tarvitsee kipeästi lisää silmäpareja. Kun hallihankkeet etenevät hitaasti ja seurojen resurssit ovat rajallisia, digitaalinen näkyvyys voisi olla se askel, jolla lajin tunnettuus kasvaisi valtavasti ilman suuria lisäkustannuksia. Yhteinen palvelu toisi sarjalle selkeän ja ammattimaisen kuvan, ja samalla katsojien olisi helpompi sitoutua seuraamaan kokonaisuutta, ei vain yksittäisiä pelejä. Ymmärrettävää on, että yksittäinen seura voi pohtia, onko oma ratkaisu parempi – mutta jääpallossa resurssit ovat niin rajalliset, että erilliset polut pirstaloivat kenttää entisestään. Yhteinen alusta ei tarkoittaisi yksilöllisyyden katoamista, vaan sitä, että kaikilla olisi tasavertainen mahdollisuus näkyä ja tuoda omaa identiteettiään esille. Jos muut lajit ovat jo ottaneet tämän askeleen ja ovat tyytyväisiä tuloksiin, miksi jääpallon pitäisi jäädä sivuun? Juuri nyt tarvittaisiin rohkeutta katsoa pidemmälle ja tehdä päätös, joka hyödyttäisi koko lajia. Yhteinen live-lähetyspalvelu voisi olla suomalaisen jääpallon seuraava iso askel – ja mahdollisesti tärkein ratkaisu lajin näkyvyyden ja tulevaisuuden kannalta. Lopuksi BandyliigaToimitus pohtii Jääpallon kokonaiskuvaa – mahdollisuudet ja velvollisuudet historiallista lajia kohtaan Jääpallo on yksi Suomen vanhimmista palloilulajeista. Sen historia kulkee rinnakkain talviurheilun suurten perinteiden kanssa, ja vielä 1970–80-luvuilla se veti tuhansia ihmisiä kenttien laidoille. Nyt lajia pelataan Suomessa pienemmillä resursseilla, mutta yhä intohimoisesti. Tämä asettaa koko yhteisölle kaksi tehtävää: nähdä mahdollisuudet ja tunnistaa velvollisuudet, joita historiallisen lajin ylläpito tuo mukanaan. Mahdollisuudet – digitaalisuus ja yhteisöllisyys Jääpallon vahvuus on sen perinteisyydessä, mutta tulevaisuus voi rakentua aivan uusien kanavien kautta. Digitaaliset lähetyspalvelut, sosiaalisen median tarinankerronta ja joukkueiden aktiivinen viestintä avaavat reittejä, joilla lajista voi kiinnostua myös sellainen yleisö, joka ei ole aiemmin ollut kentän laidalla. Samalla jääpallon yhteisöllisyys on valttikortti: seuroissa tehdään valtavasti talkootyötä ja lapset saavat harrastaa kohtuullisin kustannuksin. Tämä luo lajin ympärille lämpimän, ihmisläheisen ilmapiirin, joka voi erottua edukseen kaupallistuneessa urheilumaailmassa. Velvollisuudet – historia ja tulevat sukupolvet Kun puhutaan jääpallosta, puhutaan aina myös sen historiasta. Laji on osa suomalaista kulttuuriperintöä: se on ollut olympialaji, se on synnyttänyt suuria urheilutarinoita ja sen ympärille on rakennettu paikallista identiteettiä usealla paikkakunnalla. Tätä historiaa ei saa unohtaa – eikä sitä saa hukata. Meillä on velvollisuus vaalia lajia myös tuleville sukupolville. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien turvaamista, koulujen ja seurojen yhteistyön vahvistamista sekä ympärivuotisten harjoitusolosuhteiden kehittämistä. Jos jääpallo jää vain talven sääolojen varaan, sen tulevaisuus kapenee väistämättä. Tie eteenpäin – yhdessä vai erikseen? Jääpallon suurin haaste on sen pieni koko. Tämä tarkoittaa, että yhteistyö on ainoa realistinen tie eteenpäin. Se koskee niin olosuhteita, junioritoimintaa kuin näkyvyyttäkin. Kun muut lajit ovat rakentaneet keskitettyjä palveluita ja yhteisiä strategioita, jääpallon on vaikea perustella erillisiä polkuja. Yhteinen live-lähetyspalvelu on hyvä esimerkki mahdollisuudesta, joka on lähes kaikkien saavutettavissa, jos tahtoa löytyy. Se ei ratkaise kaikkea, mutta se voisi avata ovia uusille seuraajille, sponsoreille ja medialle. Loppumietteet Jääpallon kokonaiskuva on kaksijakoinen: resurssit ovat rajalliset ja talous tiukka, mutta samaan aikaan lajin arvopohja on vahva ja sen perintö on arvokas. Mahdollisuuksia on enemmän kuin usein muistamme – mutta ne on lunastettava yhdessä. Historiallisena lajina jääpallolla on erityinen velvollisuus:…

BandyLiigaUutiset

Hiljaisuus katkeaa – Bandyliigaseurat palaavat kaukaloihin

Yhteisharjoitukset alkaneet/alkavat Bandyliigan ja seurojen viestintä on ollut viime aikoina vähäisempää, mutta valmistautuminen tulevaan kauteen etenee täyttä vauhtia. Suurin osa seuroista on jo palannut tai palaa yhteisharjoituksiin ensi maanantaina. BandyliigaToimitus toimittaa tänään kysymyspatterin kaikille liigaseuroille, ja toivomme saavamme vastaukset sunnuntaihin mennessä. Näin voimme julkaista ensi viikolla kattavan katsauksen seurojen mietteistä, valmistautumisesta ja harjoituskauden tavoitteista. Tämä on jännittävää aikaa niin pelaajille, valmentajille kuin faneillekin, sillä jääpallon ystävät odottavat innolla tulevia otteluita ja jännittäviä hetkiä jäällä. Harjoituskausi Alkaa Harjoituskauden alkaminen on tärkeä vaihe valmistautumisessa tulevaan kauteen. Joukkueet keskittyvät kehittämään sekä yksilö- että joukkuetaitoja, jotta ne voivat kilpailla parhaalla mahdollisella tasolla. Harjoitukset sisältävät usein: Uudet Kasvot ja Vanhat Tähdet Tänä vuonna monissa joukkueissa nähdään sekä uusia kasvoja että vanhoja tähtiä. Uudet pelaajat tuovat mukanaan innostusta ja energiaa, kun taas kokeneet pelaajat tarjoavat arvokasta kokemusta ja johtajuutta. Tämä yhdistelmä voi olla monelle joukkueelle menestyksen avain. Faneille Uusia Mahdollisuuksia Fanit odottavat innoissaan mahdollisuutta nähdä suosikkijoukkueensa ja -pelaajansa toiminnassa. Monet joukkueet tarjoavat myös mahdollisuuksia tavata pelaajia ja osallistua erilaisiin fanitapahtumiin, mikä luo yhteisöllisyyden tunnetta ja lisää innostusta kauden alkuun. Katseet Tulevaisuuteen Vaikka harjoitukset ovat vasta alussa, joukkueet ja fanit miettivät jo tulevaa kautta ja sen mahdollisia menestystarinoita. Jääpallon ystäville tämä on aikaa uneksia voitosta ja jännittävistä peleistä, jotka tarjoavat unohtumattomia elämyksiä niin jäällä kuin katsomossa. Harjoitusten alkaminen on merkki siitä, että uusi bandykausi on aivan nurkan takana. Kaikki odottavat innolla, mitä tuleva kausi tuo tullessaan! BandyliigaToimitus

BandyLiigaUutiset

Muistokirjoitus

Per-Olof “Olle” Lindqvist (21.10.1944–17.7.2025) Tänään suomalainen jääpalloyhteisö hiljentyy suuren surun äärelle. Olemme menettäneet yhden lajin todellisista legendoista, Per-Olof Lindqvistin – tai kuten ystävät häntä kutsuivat: Ollen. Olle syntyi 21. lokakuuta 1944 ja teki hienon uran jääpallon parissa, aloittaen pääsarjatasolla vuonna 1963. KUV:n ja HIFK:n riveissä hän torjui armottoman varmasti peräti 12 kautta, aina vuoteen 1976 saakka. Maalivahtina Olle oli piinkova – kenties jopa pelottavan varma vastustajille, mutta turvaa luova omilleen. Hänen ohittamisensa oli kaikkea muuta kuin helppoa, ja monille hyökkääjille hänen hahmonsa jäi mieleen koko uran ajaksi. Mutta Olle ei jättänyt kenttiä taakseen pelipäivien päättyessä. Hän jatkoi intohimoaan lajiin seuraten lähes kaikki HIFK:n koti- ja vierasottelut vuosikymmenten ajan. Kenties monille uusille katsojille Olle oli tuttu kasvo katsomossa – punainen huivi kaulassa, terävä katse kenttään suunnattuna – meille pidempään jääpallon parissa olleille hän oli tärkeä osa koko jääpalloperhettä. Viime talvi oli ensimmäinen kerta sitten vuoden 1963, kun Ollea ei nähty kentän laidalla. Se oli merkki, jota emme osanneet lukea tarpeeksi tarkasti. Nyt suru-uutinen on saavuttanut BandyliigaToimituksen, ja päätoimittajana kirjoitan näitä rivejä raskaalla sydämellä – hyvästä ystävästä, johon sain kunnian tutustua vuosien varrella. Olle oli tuttu näky kaikilla jääpallopaikkakunnilla. Hänen kanssaan Suomea kiertänyt Antti Helpi kertoi, että ystäviä löytyi joka kaupungista – ja se ei yllätä ketään, joka tunsi Ollen. Hänellä oli ainutlaatuinen kyky yhdistää suorasukainen pelinäkemys lämpimään huumoriin ja herrasmiehen käytökseen. Keskustelumme Ollen kanssa – joita oli varmasti satoja – olivat aina teräviä, analyyttisia ja silti lämminhenkisiä. Hänen kommenttinsa HIFK:n peleistä, vastustajista ja jääpallon kehityksestä jäävät ikuisesti mieleen. Nyt Olle on siirtynyt jääpalloilijoiden taivaalliseen seuraan. Kenties siellä pelataan jälleen kovatasoisia otteluita, ja Olle seisoo maalillaan – tuttu ilme kasvoillaan. Me, jotka saimme tuntea Ollen, yhdymme koko suomalaisen jääpalloväen kanssa läheisten suruun. Yksi hieno jääpallomies on poissa. Lepää rauhassa, ystävä. Pasi Virtanen päätoimittaja, BandyliigaToimitus