”Finlands sak är vår – Suomen asia on meidän” Tänään laskettiin kivi historiallisen jääpallomaaottelun muistoksi Tukholman stadionin jalkakäytävälle Ruotsin ja Suomen välillä pelattiin jääpallomaaottelu talvisodan aikana 11. helmikuuta 1940 Tukholman olympiastadionilla. Kyseessä oli hyväntekeväisyysottelu, jolla ruotsalaiset keräsivät varoja sotaa käyvän naapurimaansa tukemiseksi. Maaottelun tunnuslauseeksi muodostui “Finlands sak är vår” eli “Suomen asia on meidän”. Se radioitiin sekä Suomeen että Ruotsiin ja myös radiokuuntelijoilla oli molemmissa maissa mahdollisuus osallistua keräykseen. Pääsyliput maksoivat viisi kruunua ja kaikkien oli maksettava sisäänpääsymaksu, jopa Ruotsin kuningas Kustaa V, stadionin työntekijät, tiedotusvälineiden edustajat ja ruotsalaiset pelaajat. Ajatuksen ottelun järjestämisestä esitti tammikuun alussa tunnettu ruotsalainen urheilutoimittaja Torsten Tegnér ja sen valmistelut aloitettiin välittömästi. Koska myös Norjassa päätettiin pelata yksi ottelu, valittiin järjestelykomitean johtoon Ruotsin kruununprinssin Gustaf Adolf lisäksi Norjan kruununprinssi Olav. Suomen omat jääpallosarjat oli kaudella 1939–1940 luonnollisesti peruttu sodan vuoksi ja Suomen joukkue koostui pääasiallisesti pelaajista, jotka saapuivat otteluun lähes suoraan rintamalta. Suomen joukot olivat tuolloin vaikeuksissa Karjalan kannaksella, lähinnä Summassa ja Taipaleessa, missä Neuvostoliiton yritti läpimurtoa ja Viipuri oli välittömän uhan alla. Mutta pelaajille myönnettiin silti lomaa ja sanotaan, että marsalkka Mannerheim henkilökohtaisesti allekirjoitti tuon päätöksen! Ottelun poikkeuksellisen luonteen takia mukaan valittiin myös Työväen Urheiluliiton joukkueiden pelaajia, vaikka yleensä tuohon aikaan Suomen maajoukkue koostui pelkästään Suomen Palloliiton pelaajista. SUOMEN MAAJOUKKUE: Joukkueenjohtajina toimivat puheenjohtajat (SPL:n) Erik von Frenckell ja (TUL:n) Urho Rinne. ELLA ERONEN, Maamme-laulu lausuttuna Tapahtuma alkoi kansallislauluilla, jonka jälkeen ruotsalainen näyttelijä/tenori Alf Alfer esitti Ruotsin kansallishymnin ja suomalainen näyttelijä Ella Eronen lausui Maamme-laulun suomeksi ja ruotsiksi. Kaupungissa oli tuona päivänä hyytävä pakkassää. Ennen ottelun alkua Eronen lausui Maamme-runon (”Vårt land”) mikrofoniin Suomeksi ja ruotsiksi. Kun hän lopetti esityksensä suomeksi lausuttuun säkeeseen, täysi stadion oli aivan hiljaa. Eronen luuli, ettei kukaan ollut kuullut häntä, mutta yleisö olikin liikuttunut kyyneliin. Sen jälkeen hän sai raikuvat suosionosoitukset. Maamme – Ella Eronen (Poptori Youtube) Vårt land – Ella Eronen (YLE) Eronen muistelee tuota hetkeä YLE:n haastattelussa (YLE) Esitys teki radion välittämänä syvän vaikutuksen niin ruotsalaisiin kuin sodan ahdingossa eläviin suomalaisiin. Tapauksen jälkimaine saavutti myyttiset mittasuhteet – lehtikirjoituksissa Ella Erosta luonnehdittiin Suomen koko hätääkärsivän kansan ääneksi. Hänelle alkoi tulvia esiintymiskutsuja ympäri Ruotsia, ja Eronen kiersikin ruokapalkalla yli kuudessakymmenessä tilaisuudessa ajamassa Suomen asiaa. Kansallisena symbolina Eronen sai entistäkin enemmän huomiota ja arvonantoa, mikä vaikutti hänen uransa nousuun. ”Se oli minun asepalvelukseni. Olinhan tavallaan samassa asemassa kuin taistelevat sotilaat ja kiertueet olivat minun tapani puolustaa maatani”, Eronen totesi. Ottelu, Kerätyt varat… Itse ottelu päättyi lopulta Ruotsin voittoon maalein 2–1. Suomen maalin laukoi Sakari Salo. Ottelun aikana pakkasta oli 17 astetta, mutta siitä huolimatta stadionille kerääntyi 6 344 katsojaa. Suomen joukkue jatkoi matkaansa Osloon, jossa kaksi päivää myöhemmin pelattiin Norjaa vastaan. Kun Tukholman stadionilla oli ollut kylmässä säässä vain runsaat kuusi tuhatta katsojaa, niin Bisletillä Oslossa oli 11 000 katsojaa. Se on Norjan jääpallon kaikkien aikojen lyömätön yleisöennätys. Radiokuuntelijoilta saadut lahjoitukset mukaan lukien Tukholman ottelutapahtuman tuotto oli 475 000 kruunua eli noin 5,6 miljoonaa markkaa. Yleisradio järjesti samaan aikaan Suomessa keräyksen, jonka tuotto oli 8,2 miljoonaa markkaa. Kun Norjasta saatiin vielä 583 000 markkaa, muodostui koko keräyksen tuotoksi noin 14,5 miljoonaa markkaa, joka nykyrahassa on noin 4,1 miljoonaa euroa. Suomessa ja Ruotsissa kerätyt varat luovutettiin Suomen Punaisen Ristin kautta sotainvalidien hyväksi, Norjasta saadut puolestaan ohjattiin Urheilutoimittajien kerhon kautta puutteeseen joutuneitten urheilijoitten perheille. Ruotsin urheilun edistämisen keskusliitto (Sveriges Centralförening för Idrottens Främjande SCIF) perustettiin vuonna 1897 ja se on maan ensimmäinen keskeinen urheilujärjestö sekä Ruotsin Olympiakomitean ja Riksidrottsförbundetin edeltäjä. Nykyään SCIF pyrkii edistämään urheilua muun muassa raportoimalla urheilun historiasta eri tavoin. Yhdistys nimeää Vuoden Urheiluliiton, jakaa stipendejä liikunnantutkimukseen sekä tukee urheilumuseoita ja -yhdistyksiä. Vuonna 2022 SCIF käynnisti yhdessä Tukholman kaupungin kanssa Walk of Famen kunnioittaakseen Tukholman stadionin tärkeitä tapahtumia asettamalla kiviä jalkakäytävälle stadionin ulkopuolella. Tähän mennessä on laskettu 13 kiveä (katso scif.se tai walkoffamestadion.se) ja tänään kyseiselle jalkakäytävälle laskettiin neljä uutta kiveä. Niistä yhdessä kunnioitetaan”Sotamaaottelua” jääpallossa (Ruotsi-Suomi, 11. helmikuuta 1940). Alla vielä tunteikas video tuosta kyseisestä maaottelusta, tekijänä Stopptid/Jens Lind: https://vimeo.com/943751085/91d1503b39
