BandyLiigaUutiset

Jääpallosta Leijonien kultajuhliin

Jesse Puljujärven luistelun juuret löytyvät Tornion ulkojäiltä Jesse Puljujärven tarina muistuttaa, ettei suomalainen huippukiekko kasva vain kaukalossa. Tuore maailmanmestari ehti ennen NHL-uraa ja Leijonia tehdä kovaa jälkeä myös jääpallossa. Suomen jääkiekkomaajoukkueen maailmanmestaruusjuhliin saadaan hieno jääpallokulma: Leijonien kultajoukkueessa pelanneen Jesse Puljujärven urheilulliset juuret ovat vahvasti myös jääpallossa. Leijonat.fi:n kertoo, että Leijonien maailmanmestaruutta juhlitaan maanantaina 1.6.2026 Helsingissä, ja samalla sivulla Puljujärvi mainitaan myös Suomen kolmen parhaan pelaajan joukossa MM-kisoissa. Puljujärvi muutti lapsena Ruotsista Tornioon ja aloitti jääkiekon Tornion IHC:n F-pojissa. Ylen henkilöjutun mukaan jääkiekon rinnalla kulki myös jääpallo: isä Jari Puljujärvi vei Jesseä jääpalloharjoituksiin ja aurasi ulkokentän jäätä lumikolalla, jotta pojat pääsivät pelaamaan. Jääpallokentillä Puljujärvi oli poikkeuksellinen jo pikkupoikana. Yle nosti esiin ToPV:n vuoden 2009 E-juniorien SM-turnauksen raportin, jossa Tornion Palloveikot voitti Suomen mestaruuden. Finaalissa ToPV kaatoi Botnian 8–7, ja Puljujärvi teki joukkueensa kaikki kahdeksan maalia. Puljujärven tausta on hyvä muistutus jääpallon merkityksestä suomalaiselle luistelukulttuurille. Jääpallossa korostuvat pitkä liuku, vauhdin ylläpito, pelin lukeminen isolla kentällä ja tasapaino – juuri ne ominaisuudet, jotka näkyvät parhaimmillaan myös modernissa jääkiekossa. Muita huippukiekkoilijoita, joilla on jääpallotausta Jääpallo ei ole ollut Puljujärvelle yksittäinen kuriositeetti, vaan osa laajempaa suomalaista kiekkoperinnettä. MTV Uutiset kirjoitti Otto Salinin jutussa, että monet huippukiekkoilijat ovat pelanneet juniorina jääpalloa; esimerkkeinä mainittiin Teemu Selänne, Juha Lind, Jesse Puljujärvi, Eeli Tolvanen ja Teemu Ramstedt. Teemu Ramstedt on ehkä yksi parhaiten dokumentoiduista esimerkeistä. Hän kertoi omassa kirjoituksessaan voittaneensa jääpallon puolella E-junioreiden ja C-nuorten Suomen mestaruudet ja arvioi, että jääpallo loi vahvan pohjan luistelulle sekä tuki jääkiekkoa erinomaisesti. Me kaikki muistamme myös Ramstedtin palanneen kaudella 2017-18 Bandyliigaan HIFK:n paidassa kaksi ottelua ja tehneen maalin Oulunkylässä (Botnia vs HIFK) – paikassa, jossa hän oli viimeksi pelannut jääpalloa HIFK:n C-juniorina. Otto Salin on tuoreempi esimerkki jääpallosta ponnistaneesta kiekkoilijasta. MTV:n mukaan HIFK:n liigapuolustaja “oppi kunnolla luistelemaan jääpallon parissa” kun hän juniorina pelasi Botniassa. BandyliigaToimitus muistuttaa jääpallon suomalaisen urheilun monilajisista juurista Puljujärven ja yllä mainittujen pelureiden jääpallotausta ei ole poikkeus suomalaisessa urheiluhistoriassa – päinvastoin. Varsinkin 1910-luvun alusta aina 1960-luvulle saakka oli tavallista, että huippu-urheilijat liikkuivat lajista toiseen kausien mukaan. Sama urheilija saattoi pelata kesällä jalkapalloa ja talvella jääpalloa tai jääkiekkoa. Monissa seuroissa eri palloilulajit elivät samassa urheilukulttuurissa, eivät toistensa kilpailijoina. Tämä näkyy jo suomalaisen palloilun alkuvaiheissa. Suomen Palloliitto perustettiin vuonna 1907, ja varhaiset palloiluseurat rakentuivat usein useamman lajin ympärille. Esimerkiksi HIFK:n jääpallotoiminta käynnistyi vuonna 1907, ja Tampereen Ilveksen alkuvaiheissa harjoitusohjelmaan kuuluivat jalkapallo, jääpallo ja pesäpallo – jääkiekko tuli mukaan seuraavana talvena. Vanhan urheilukulttuurin monilajisuudesta löytyy vahvoja esimerkkejä. Aatos Lehtonen oli suomalaisen jalkapallon suuria nimiä, mutta hän voitti HJK:ssa myös jääpallon Suomen mestaruuden vuonna 1937 ja harrasti lisäksi muita palloilulajeja. Käsipalloliiton historiakoosteessa nostetaan esiin Knud Heinrichsén, joka pelasi SM-sarjatasolla jalkapalloa, jääpalloa, jääkiekkoa ja käsipalloa 1940-luvulla. Myös TPS:n jalkapallohistoriassa muistutetaan, että vielä myöhemminkin osa pelaajista pelasi talven jääkiekkoa ja siirtyi vasta sen jälkeen jalkapalloharjoituksiin. Siksi Jesse Puljujärven tarina ei ole vain hauska yksityiskohta, vaan jatkoa pitkälle suomalaiselle perinteelle. Jääpallo on kehittänyt luistelua, pelikäsitystä, rytminvaihtoja ja ison kentän hahmottamista – ominaisuuksia, joista on hyötyä myös jääkiekossa. Valitettavasti myöhempinä vuosikymmeninä suomalaiseen valmennusajatteluun on pesiytynyt liian usein ajatus, että vain oman lajin ympärivuotinen harjoittelu vie huipulle. Puljujärven, Teemu Ramstedtin, Otto Salinin ja monien muiden esimerkit kertovat toista. Huippu ei synny aina kaventamalla lapsen urheilumaailmaa liian aikaisin, vaan rakentamalla laaja liikunnallinen pohja, jossa eri lajit tukevat toisiaan. Jääpallo ei ole jääkiekon vastustaja. Se voi olla yksi suomalaisen jääkiekkotaidon kasvualustoista. Onnea Leijonat – Onnea Jesse! Lämpimät onnittelut Leijonille maailmanmestaruudesta! Suomen 1–0 jatkoaikavoitto Sveitsistä toi Leijonille viidennen maailmanmestaruuden, ja Konsta Heleniuksen kultamaali jäi suomalaisen kiekkohistorian yhdeksi suurista hetkistä.

Toimitus

398
4
BandyLiigaUutiset

Onko yhteistyö mahdollista?

Puljujärven jääpallotausta selittää luistelutyyliä – selostajat hämmästyivät huimista maalimääristä SportsNet Pittsburghin televisiolähetyksessä ihmeteltiin taannoin Jesse Puljujärven omalaatuista luistelutyyliä, jossa hän liitää eteenpäin poikkeuksellisen pitkillä potkuilla. Toimittaja Hailey Hunter kertoi lähetyksessä keskustelleensa Puljujärven kanssa asiasta, ja suomalainen NHL-tähti paljasti, että pitkän liu’un taustalla on hänen jääpallotaustansa. Puljujärvi kasvoi Torniossa, jossa jääpallo oli tärkeä osa paikallista urheilukulttuuria. Puljujärvi kertoi, että Torniossa oli tavallista pelata sekä jääpalloa että jääkiekkoa, ja tämä monipuolinen urheiluympäristö on muovannut hänen liikkumistaan jäällä. Puljujärven jääpallotaituruus nousi esiin myös lähetyksessä, jossa kerrottiin hänen merkittävästä roolistaan lajissa. Puljujärvi ei ollut pelkästään jääpallon harrastaja, vaan hän dominoi lajia saavuttaen huikean maalimäärän: viimeisellä jääpallokaudellaan hän teki 54 maalia joukkueensa 56:sta maalista, kun Tornion Palloveikot voitti SM-kultaa. Tämä fakta sai selostajat ihmettelemään: “54 maalia 56:sta?!” toinen heistä totesi hämmästyneenä. Lähetyksessä kerrottu maalimäärä viittaa todennäköisesti Puljujärven aikaisempaan saavutukseen, joka liittyy hänen E-juniorikauteensa. Tuolloin hän oli avainasemassa, kun Tornion Palloveikot voitti jääpallon SM-mestaruuden. Finaalissa Puljujärvi teki peräti kahdeksan maalia Botniaa vastaan, ja ottelu päättyi 8–7. Puljujärven monipuolinen urheilutausta on siis ollut keskeinen osa hänen kehitystään huipputason jääkiekkoilijaksi. BandyliigaToimitus pohtii voisiko jääkiekko hyötyä jääpallosta? Kyllä, jääkiekko voisi ehdottomasti hyötyä jääpallon ja jääkiekon välistä yhteistyötä, erityisesti junioreiden tasolla. Jääpallon ja jääkiekon taitovaatimukset eivät ole täysin samat, mutta niillä on monia yhtäläisyyksiä, ja molemmat lajit tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia toistensa täydentämiseen. Tässä muutamia syitä, miksi yhteistyö voisi olla hyödyllistä: 1. Monipuolinen liikkuminen ja kestävyys Jääpallon kenttä on huomattavasti suurempi kuin jääkiekon, ja se vaatii pelaajilta hyvää kestävyyskuntoa ja pitkiä luistelupotkuja. Tämä voi kehittää jääkiekkoilijoiden liikkumistaitoja ja kestävyysominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä myös jääkiekossa, erityisesti nopeiden vaihdosten ja pitkien luistelupyrähdysten aikana. Pitkät luisteluliu’ut, joita jääpallo kehittää, voivat tuoda lisää voimaa ja tehokkuutta jääkiekkoilijoiden liikkumiseen. 2. Parantunut tasapaino ja koordinaatio Jääpallon kentällä pelaajat liikkuvat enemmän tasaisilla ja pitkillä liu’uilla, jotka vaativat hyvää tasapainoa ja koordinaatiota. Tämä parantaa pelaajien kykyä hallita liikkeitään jääkiekossa, missä tasapaino on tärkeä osa kiekonhallintaa, taklaamista ja nopeita suunnanmuutoksia. 3. Kiekonhallinta ja syöttötaito Jääpallon pelissä käytettävä maila on hieman erilainen kuin jääkiekkomaila, mutta se kehittää silti pelaajien käsitaitoja, erityisesti kiekon käsittelyä ja syöttöjen tarkkuutta. Jääpallon pelaajat tottuvat käsittelemään kiekkoa tai palloa avoimilla kentillä, mikä saattaa parantaa heidän pelinäkemyksensä ja kyvyn syöttää tarkasti ja oikeaan paikkaan jääkiekossa. 4. Nopea reagointi ja päätöksentekokyky Jääpallon nopea pelitempo ja suurempi kenttä voivat kehittää pelaajien kykyä tehdä nopeita pelipäätöksiä. Tämä on tärkeä taito myös jääkiekossa, jossa pelaajien täytyy reagoida nopeasti muuttuviin pelitilanteisiin ja tehdä nopeita valintoja. 5. Kehittyneet voimantuotto- ja nopeustaidot Jääpallon peli vaatii pelaajilta vahvoja räjähtäviä liikkeitä, kuten nopeita luistelupyrähdyksiä ja pitkien luistelulinjojen hyödyntämistä. Tämä voi kehittää jääkiekkoilijoiden voimaa, erityisesti luistelunopeutta ja suoritusten räjähtävyyttä, mikä on olennainen osa kiekkoilijan pelityyliä. 6. Sosiaalinen ja kulttuurinen etu Jääpallo ja jääkiekko jakavat monia samoja arvoja ja kulttuureja, erityisesti pohjoisessa ja Venäjän läheisyydessä, missä molemmat lajit ovat suosittuja. Tämä voisi tuoda lisäarvoa junioreille, jotka oppivat sekä kilpailemaan että kunnioittamaan eri lajien perinteitä. Tämä voisi myös tuoda uusia pelaajia jääkiekkoon jääpallon kautta ja päinvastoin. 7. Riski loukkaantumisille vähenee Jääpallon ja jääkiekon yhteistyö voisi vähentää riskiä, että nuoret pelaajat jumiutuvat liikaa yhteen lajiin ja tekevät samalla liikkeitä, jotka kuormittavat samoja lihaksia ja niveliä. Monipuolinen harjoittelu eri lajeissa voi auttaa nuoria urheilijoita kehittämään koko kehon voimaa ja liikkuvuutta, mikä voi vähentää loukkaantumisriskiä myöhemmällä iällä. 8. Taitojen siirtäminen lajeista toiseen Nuoret pelaajat, jotka aloittavat jääpallon pelaamisen ja siirtyvät jääkiekkoon, voivat tuoda mukanaan tärkeitä taitoja, kuten nopean liikkeen, hyvän pelinäkemisen ja mailan hallinnan. Samoin jääkiekon pelaaminen voi tuoda hyötyjä jääpallon kentällä, sillä jääkiekossa opitaan pelaamaan ahtaammissa ja intensiivisemmissä tilanteissa, mikä voi kehittää pelinlukutaitoa myös jääpallossa. Toteutettavuus junioreissa Jääkiekon ja jääpallon yhdistäminen junioreiden tasolla ei vaadi suuria muutoksia, vaan se voisi olla esimerkiksi harrastuksena tai yhteistyöprojektina, jossa molemmat lajit voivat jakaa resursseja ja harjoitusmahdollisuuksia. Jääpallon kenttä on suuri, joten jääkiekkojoukkueet voisivat harjoitella jääpallon kentällä, jos olosuhteet sen sallivat. Molemmat lajiryhmät voisivat myös järjestää yhteisiä leirejä, joissa nuoret oppisivat molempien pelien perusteet ja taitoja. Monen unelma, joka ei toteudu kun ajatellaan vain omaa lajia… Kokonaisuudessaan yhteistyö jääkiekon ja jääpallon välillä junioreiden tasolla voisi tarjota monia etuja. Monipuolinen liikunta ja eri lajeissa kehittyminen voivat edistää nuorten urheilijoiden kokonaisvaltaista kehitystä, ja molemmat lajit voivat hyötyä toistensa taidoista. Tämä voisi johtaa parempiin pelitaitoihin ja vähemmän yksipuolisiin kehitysmalleihin, ja samalla lisätä urheilijoiden kiinnostusta eri talvilajeihin. BandyliigaToimitus pohtii… Jääpallo on kamppaillut löytääkseen hedelmällistä yhteistyötä esim. jääkiekon kanssa, sillä aiemmat yhteystyöyritykset ovat usein jääneet hedelmättömiksi. Lajit ovat pyrkineet luomaan yhteisiä pelillisiä ja taloudellisia etuja, mutta toistaiseksi yhteistyö on lähes aina päätynyt jääpallon kannalta epäedulliseksi. Kysymys siitä, voiko jääpallo saada kilpailuetua yhteistyöstä jääkiekon kanssa, on edelleen ajankohtainen. Haasteena on, että molempien osapuolien on pystyttävä näkemään yhteistyön tuovan molemmille osapuolille hyötyä. Tämä ei ole ollut helppoa, sillä lajien erot niin pelillisesti kuin taloudellisesti ovat suuria. Vaikka jääpallo on perinteinen ja rakastettu laji monilla alueilla, sen suosio ja taloudellinen asema eivät ole nousseet yhtä vahvoiksi kuin jääkiekolla. Tämä on asettanut lajin haasteeseen, jossa yhteistyön edut eivät aina ole selviä. Toistaiseksi jääpallo on jäänyt ilman merkittävää taloudellista tai organisatorista apua muilta lajeilta. Keskustelu yhteistyön mahdollisuuksista kuitenkin jatkuu, sillä yhteisymmärryksen löytyminen voisi avata uusia ovia niin jääpallon kuin jääkiekon kehittymiselle. On selvää, että ilman molempien osapuolten aitoa etua ja sitoutumista yhteistyöhön, jääpallon tulevaisuuden näkymät voivat jäädä epävarmoiksi. Tulevaisuudessa jääpallon rooli voi olla erilainen, jos yhteisiä pelisääntöjä ja tukevia rakenteita saadaan kehitettyä. Toistaiseksi kuitenkin näyttää siltä, että jääpallo jää vielä pitkään yksin oman kehityksensä kanssa – Valitettavasti, ja BandyliigaToimituksen mielestä tämä on todella surullista, ja edustaa todella liian lyhyttä näkökulmaa.

Toimitus

329
8
BandyLiigaUutiset

Jenkkitoimittaja innostui Jääpallosta

Jenkkitoimittaja innostui perinteisestä pohjoiseurooppalaisesta pelistä – ”Jokaisen kiekkofanin pitäisi nähdä” Michiganissa syntynyt ja kasvanut Kyle Knopp aloitti jääkiekon pelaamisen 3-vuotiaana. Knopp on pelannut, valmentanut tai työskennellyt kaikilla jääkiekon tasoilla – mukaan lukien kolme kautta Ontario Hockey Leaguessa ja kaksi kautta Detroit Red Wingsissä, jossa hän kuului Stanley Cup Championship -joukkueeseen vuonna 2008. Hän toimii Washington Capitalsin ja Detroit Red Wingsin the Hockey Writersille ja on THW:n Morning Skate -uutiskirjeen päätoimittaja. Voit seurata häntä Twitterissä @THW_Knopp. Bandy: Toinen jääkiekko? Helmikuu 2, 2022 by Kyle Knopp (vapaasti käännetty Suomeksi) Terien ääni, joka jauhaa pelaajien alla jäätä suurilla nopeuksilla, yli 160 km/h laukaukset, kauniit päästä päähän hyökkäykset, lavasta lapaan syötöt ja maalivahtien näyttävät jalkatorjunnat ovat merkittävä osa jääpalloa. Useimmat ihmiset sanovat tässä kohtaa: “Odota mitä? Tarkoitat siis jääkiekkoa.” Ei, tarkoitan jääpalloa. Bandy on uskomattoman taitava ja nopeatempoinen peli Lajia pelataan erittäin suurissa jäähalleissa pääasiassa Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä. Jääpalloa vähän tunteva voi helposti luulla sitä jääkiekoksi. Laji tunnetaan jopa jääkiekona, joillakin syrjäisillä alueilla Suomessa ja Ruotsissa. Jääpalloa on myös kutsuttu Venäläiseksi jääkiekoksi. Pelin varhaisia versioita pelattiin Venäjän pohjoisilla alueilla. Vaikka jääpallo on erittäin suosittu ulkomailla, monet pohjoisamerikkalaiset urheiluharrastajat jättävät usein huomiotta tai eivät koskaan edes kuule siitä, koska jääkiekkoa pelataan laajemmin. Jokaisen jääkiekkofanin ja pelaajan tulisi kuitenkin tutustua tähän lajiin vähintään kerran elämässään. Minun tehtävälistani sisältää nyt jääpallon kokeilemisen, katsottuani ammattilaispeliä suorana Ruotsin matkani aikana. Jääpallolla ja jääkiekolla on yhteinen historiallinen syntyperä. Nämä kaksi peliä erosivat kahteen erilliseen lajiin 1800-luvun aikana. Jääkiekko kehittyi Kanadassa ja Jääpallo virallistettiin Englannissa. 1800-luvun lopulla englantilaisen jalkapallon suosio kasvoi nopeasti Britanniassa, ja uusia seuroja muodostettiin joka vuosi. Monet näistä seuroista päättivät aloittaa jääpallon rennon talviurheilun pelaamisen pysyäkseen kunnossa, ja pitääkseen vähän hauskaa. Kun yhä useammat joukkueet alkoivat kilpailla keskenään, yleisten sääntöjen tarve tuli ilmeiseksi. Koska suurin osa jääpallojoukkueista oli pääasiassa englantilaisia jalkapalloseuroja, englantilaisen jalkapallon säännöt vaikuttivat voimakkaasti virallisiin jääpallon sääntöihin. Kaukalon koko, joka tunnetaan myös nimellä kenttä, vastaa noin 100m jalkapallokentän kokoa – leveyden ollessa noin 50 metriä leveä. Kaukalon ympärillä on lyhennettyjä lautoja, mutta ne ylittävät rajojen ulkopuolisen linjan, joten pallo (he eivät käytä kiekkoa) voi mennä rajojen ulkopuolelle aivan kuten jalkapallossa. Myös jalkapallon tavoin peliaika on 90 minuuttia pitkä, ja se on jaettu 45 minuutin puolikkaisiin. Koska bandy perustui englantilaisiin jalkapallosääntöihin, asemat ovat samat kuin jalkapallo, jossa yksi maalivahti ja 10 luistelijaa koostuvat puolustajista, keskikenttäpelaajista ja hyökkääjistä. Yleensä penkillä on kolme tai neljä varapelaajaa, jotka toisin kuin jalkapallossa ja vastaavassa kuin jääkiekko, voivat korvata säännöllisesti koko pelin antaakseen aloittaville pelaajille lepoa.  Kaikki luistelijat käyttävät jääpallomailaa, jotka ovat lyhyempiä kuin jääkiekkomailat sekä mailan korkeudessa (enintään 127 senttimetriä), että lavan pituudessa (enintään 7 senttimetriä). Bandy, walesilainen sana, joka tarkoittaa “kaarevaa keppiä”, ei salli suoraa lapaa, koska mailat ovat käyriä ja niitä tarjotaan viidessä eri kulmassa, ja pienessä kaaressa. Pelin varhaisia versioita pelattiin Venäjän pohjoisilla alueilla. Vaikka jääpallo on erittäin suosittu ulkomailla, monet pohjoisamerikkalaiset urheiluharrastajat jättävät lajin usein huomiotta, tai eivät koskaan edes kuule siitä, koska jääkiekkoa pelataan laajemmin. Yksi suuri ero Pohjois-Amerikan jääkiekkoon on jääpallon painotus nopeuteen eikä fyysisyyteen. taklaukset ja tappelut eivät ole sallittuja, ja molemmat johtavat rangaistusten määräämiseen. Jos pelin fyysisyys on ainoa syy, miksi pidät jääkiekosta, jääpallo ei todennäköisesti ole urheilu sinulle. Pelaajat voivat ottaa rinta rinnan taistellessaan hallussapidosta tai työntääkseen vastustajan pois pallosta, mutta kaikkea muuta kuin kilpailukontakti vihelletään. John Tortorellan tyrmistyksi luistelijat eivät myöskään saa pudota jäälle estämään laukauksia. He voivat kuitenkin tehdä jalkapallon kaltaisen puolustajien muurin maalin edessä “vapaan lyönnin” aikana, jossa vastustajille annetaan vapaalyönti, jonkinlaisen rikkomuksen vuoksi. “Kulmalyönti” myönnetään, jos puolustaja tai maalivahti ohjaa pallon päätyrajan yli. Tämä on melko samanlainen kuin maahockey, jossa hyökkääjä ampuu pallon kaukalon kulmasta pyöreää rangaistusaluetta ympäröiville joukkuetovereilleen, jotka yleensä ampuvat kertaluonteisen maaliin maalintekomahdollisuudella. Toinen merkittävä ero jääkiekkoon on se, että maalivahti ei käytä mailaa, vaan hän käyttää kahta jalkapallomaalivahtikäsineen kaltaista tarttumiskäsineitä, jotta palloa ei lyödä maaliin, joka on melko paljon suurempi kuin jääkiekon 180-senttinen maali. Jääpallomaalivahtien on estettävä laukausten meneminen 3,3m x 2,10m kokoiseen maaliin ja jalkapallon tavoin he ovat vastuussa pallon heittämisestä takaisin peliin, jos he tekevät pelastuksen tai vastustaja hyökkääjä ampuu pallon päätyrajan yli.. Seuraava leike on todella siisti amatöörivideo bandysta, jota pelataan julkisessa ulkokaukalossa. Vaikka et todellakaan voi seurata näytelmää, tämä leike vangitsee jääpallon puhtauden minulle, koska ei ole kuuluttajia, jotka puhuvat tai musiikkia pauhaavat pelin luonnollisesta tunnelmasta. Luistimiensa äänien katseleminen ja kuuleminen jäällä tässä viehättävässä ulkoympäristössä osoittaa todella tämän puhtauden. sport.https://8deffcdfff6f1f6802341c0c561cfe84.safeframe.googlesyndication.com/safeframe/1-0-38/html/container.html Jääpallo pelin kasvattaminen Koko 1900-luvun jääpallon laajeneminen vaikeutui osittain jalkapallokentän kokoisen jääpinnan ylläpitämisen teknologisten vaikeuksien vuoksi ja suurelta osin siksi, että jääkiekko on laajentunut nopeasti Eurooppaan vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä. Lukuisat eurooppalaiset tiimit valmistautuivat Vuoden 1920 jääkiekon olympiaturnaus pelaamalla jääpalloa, vain saapuakseen nähdäkseen, että heidän oli pelattava Kanadan jääkiekkosääntöjen mukaisesti, mitä he eivät olleet koskaan ennen nähneet. Tämä muutti nopeasti suurimman osan jääpalloilijoista jääkiekkoilijoiksi, ei siksi, että jääkiekko oli välttämättä parempaa kuin jääpallo. Ainoasta syystä, että jääkiekko oli urheilulaji, jota he tarvitsivat kilpaillakseen olympialaisissa. Tämän muutoksen vuoksi jääpallo siirrettiin paljon pienempään pohjoisen alueen kapeaan urheilulajiin. Itse asiassa monien varhaisten eurooppalaisten jääkiekkoilijoiden jääpallovaikutus ja tausta ovat merkittävä syy siihen, miksi jääkiekkoa pelataan Euroopassa suuremmalla jääpinnalla ja se on yleensä vähemmän fyysistä. Nämä organisaatiot yrittävät kasvattaa Bandyn peliä: World BandyUSA BandyCanada Bandy Kansainvälisen jääpalloliiton (FIB) jäsenet vaativat kovasti lajin sisällyttämistä talviolympialaisiin. Asettamalla tämän pelin kansainväliselle näyttämölle se helpottaa uusien nuorten pelaajien, aikuisten pelaajien ja muiden, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan peliin jollain tavalla (erotuomarit, nuorten valmennus jne.), paljon helpommin eteenpäin. Paljon harvemmat lapset pelaisivat jääkiekkoa ilman NHL:n ja Stanley Cupin viehätystä. Olympialaisten jääpallon kultamitalin unelman luominen voisi auttaa lisäämään tietoisuutta ja mahdollista kiinnostusta osallistua lajiin. Vaikka FIB: llä on 29 jäsenmaata, suurin osa on kuin Yhdysvallat ja Kanada, joilla on hyvin vähän pelaajia mukana pelissä, ja se on edelleen suhteellisen tuntematon useimmille oman maansa ihmisille. Minulla ei ole yhteyksiä näihin organisaatioihin, mutta koska bandy näyttää niin hauskalta, kannustan kaikkia tutustumaan verkkosivustoihinsa ja tutkimaan tätä eksoottista ja kaunista peliä. Kyle Knopp Kyseinen artikkeli herättää jälleen esille ne ajatukset, mitkä mielestäni ovat tulleet viime aikoina enemmän ja enemmän esille. Jääpallo kasvaisi jos tekisimme enemmän töitä lajin levittämiseksi sekä kotimaassa, että ulkomailla. Kuten kirjoittaja jolla on todella tuntumaa syvälle jääkiekkoon, ja antaa artikkelin suitsutusta lajillemme – tulisi meidän kaikkien…

Toimitus

610
0