Turun Palloseuran historiaa Jääkiekko tuli Turun Palloseuran valikoimaan vasta 1930-luvulla. – Selitys voi olla se, että Turussa pelattiin jääpalloa. Itse asiassa harva tietää, että ensimmäinen virallinen TPS:n peliasussa pelattu ottelu oli nimenomaan jääpalloa. Talvella 1923 ÅIFK:ta vastaan, Markku Jokisipilä kertoo knoppitietona. Lue alta koko 100-vuotiaan TPS:n tarina YLEn sivuilta.
Haastava kausi päättyi positiiviseen fiilikseen Edustusjoukkueen valmennuksen uusi kokoonpano saatiin sovittua vasta myöhään keväällä. Vastuun valmennuksesta ottivat Teemu Laitinen, Toni Saukkonen ja Juuso Pyysing. Uudella valmennustriolla oli vaikea työ edessä, sillä joukkue menetti useita runkopelaajia – Joonas Peuhkuri siirtyi Lappeenrannan Veiterään, Richard Laibert Porvoon Akillekseen ja Santeri Laitinen palasi Mikkelin Kamppareihin. Lisäksi Jaakko Liukkonen, Tuomas Jalkanen, Pyry Kilpiö ja Josua Eronen lopettivat peliuransa. Katse kohti tulevaisuutta Edustusjoukkueella on katseet tulevaisuudessa. Vaikka kausi päättyi pettymykseen, jäi joukkueelle kaudesta positiivinen tunne. Tämän päälle on hyvä rakentaa – ja työt ensi kautta varten ovat jo aloitettu. Lue alla olevasta linkistä koko uutinen HIFK-Bandyn sivuilta
Jääpallo KemPa, Keminmaan Pallo on perustettu 7.9.1977. Perustettu seura liittyi heti Suomen Palloliittoon, ja Suomen Jääpalloliittoon. Toiminta käynnistyi heti… Jääpallo toiminta käynnistyi myös kaudella 1978, piirisarjoihin ilmoitettiin miesjoukkue ja 3 juniorijoukkuetta. Joukkueiden käyttäessä peliasujen väreinä oranssia ja mustaa. v.1979-80Jäsenmäärän kasvaessa jalkapallo ja jääpallo toiminta erotettiin omiksi jaostoiksi. C,-D,-E,- ja F-juniorit piirisarjaan Jääpallossa ilmoitettiin ensikerran SM-sarjaan D-juniorit valmentajanaan Risto Alakuijalasijoitus sarjassa 5. Piirisarjassa joukkue voitti mestaruuden. v.1981-82Jääpallossa KemPa varmisti nousun pääsarjaan 28.2.1982. 4 juniorijoukkuetta. D-juniorit saavutti SM-pronssimitalin valmentajana Jouni Karjalainen. SM-tekniikkamestaruuden voitti B-junioreissa Tommi Lepojärvi, D-junioreissa hopeaa saavutti Markku Hilden. KemPa sai järjestettäväkseen 17-vuotiaiden poikien pohjoismaiden mestaruuskilpailuiden ottelun Ruotsi-Norja. v.1982-1983Jääpallossa miesjoukkue pelasi pääsarjassa, menestys ei ollut toivotun mukainen: putoaminen takaisin I-divisioonaan, 18 peliä 1voitto 17 tappiota. Ensimmäinen pääsarjan kotiottelu Keminmaassa KemPa – Veitsiluodon Vastus 4.12.1982. Maajoukkueessa Pohjois-Suomi-Pohjois-Ruotsi pelasivat KemPasta Ari Mustonen ja Jorma Kolehmainen Kaikki 4 Juniorijoukkuetta pääsivät SM-loppusarjaan. Nuorten maajoukkueleirille: Tommi Lepojärvi, Kari Ohtonen, Pekka Kilpeläinen ja Pauli Miettunen. Jääpallokoulu järjestettiin alle kouluikäisille, mukana n 50 uutta jääpallojunioria. KemPa sai järjestettäväksi E-junioreiden SM-lopputurnauksen joka pelattiin kevättalvella-83. Jääpallo junioreita n. 250kpl. v.1983-84Jääpallossa miestenjoukkue I-divisioonassa. Junioreissa piirisarjoihin ilmoitettiin 5 joukkuetta. SM-karsintasarjaan B-,C-,D-, ja E- joukkueet sekä kalottisarjaan 1 joukkue. Poikien maajoukkueeseen valittiin Pekka Kilpeläinen, Pauli Miettunen ja Ari Pihlajamaa. Joukkue voitti Suomelle pohjoismaiden mestaruuden. Jalkapallossa piirisarjoihin miestenjoukkue ja 5 juniorijoukkuetta. v.1984-85Jääpallossa miestenjoukkue nousee pääsarjaan 18 ottelua 5 voittoa 2 tasapeliä 11 tappiota. KemPa pysyy pääsarjassa. Junioreissa Jalkapallossa miestenjoukkue piirisarjaan, junioritilanne näyttää huolestuttavalta. v.1985-86Jääpallossa miestenjoukkue taistelee pääsarjassa säilyttäen sarjapaikkansa pääsarjassa. 18 ottelua 5 voittoa 1 tasapeli 12 tappiota. Runkosarjan parhaitten pistemiesten joukossa KemPan Esa Moisanen sijoittuu sijalle 10, tehden kaudessa huimat 22maalia. v.1986-87Jääpallossa miestenjoukkue tippuu I-divisioonaan 18 ottelua 1voitto 17 tappiota. Ylimääräinen johtokunnan kokous 18.6.1986 koskien miestenjääpallo joukkueen kohtaloa ja seuran rahatilannetta. v.1987-89Jääpallossa miestenjoukkue I-divisioonassa joukkue nousee pääsarjaan mutta luopuu sarjanoususta. Miestenjoukkue lopettaa toiminnan kauden jälkeen taloudellisien vaikeuksien vuoksi. Pruikkosen Arska – viralliselta nimeltään Aarne Puikkonen Pruikkosen Kempalaisuus lähti liikkeelle seuran perustamisesta alkaen (1977). Pruikkonen on nimetty Keminmaan Pallon seuralegendaksi muutama vuosi sitten. Pruikkonen kertoo seuran alkuajoista seuraavaa: Kamppisen Ossi ehdotti, että pistetään seura pystyyn. Palloiluun liittyvälle erikoisseuralle oli kysyntään. Aluksi valmensin seuran jalkapallo junioreita ja sen jälkeen B-poikia. B-pojissa meillä oli hyvä ryhmä. Miesten valmentajana olin yli kymmenen vuotta eli liian kauan, Arska naurahtaa. Arska Pruikkonen osallistui jääpalloiluun lähinnä kuuluttajan tehtävissä. Pruikkonen on edelleen tyytyväinen jääpallon mukaan ottamisesta seuran toimintaan, Yksi Jääpallon ansioista Pruikkosen mielestä oli se, että jääpallon ansiosta saimme Keminmaan keskuskentälle hyvät valot. Jalkapallokenttähän meillä on Lapin paras, Arska Pruikkonen muistuttaa. Jääpallon edustusjoukkueen kasaaminen helpottui, kun Kemin Palloseuran jääpallon edustusjoukkue siirtyi KemPan lipun alle. Aarne Pruikkonen antoi pelaajille ennen ottelua lyhyet, mutta jämäkät ohjeet. “Pallo omille ja pallo maaliin” oli valmentajan perusohje. Pruikkonen pohtii valmennustaan seuraavasti: Suurin osa pelaajista oli tyytyväisiä valmennustapaani. Ainahan joukkoon mahtuu muutama änkyrä pelaaja. Se harmitti, että kaikki pelaajat eivät sitoutuneet tosissaan toimintaamme. Joku lähti ennemmin hillasuolle kuin pelaamaan ja jollekin uudella autolla ajelu oli harjoittelua ja pelaamista tärkeämpää, ex-valmentaja sanoo virnistellen. 89-vuotias Pruikkonen on säilyttänyt tyylinsä aktiivisista valmennusajoista nykypäivään. Mies sanoo edelleen tiukalla äänensävyllä sanottavansa, vaikka kyseessä olisi vain puolituttu. BandyliigaToimitus toivottaa Pruikkoselle terveyttä, ja kiittää urheilun eteen tehdystä työstä! Toivomme myös jääpallon palaamista seuran yhdeksi lajiksi piakkoin… KemPa Edustus, Jääpallossa Jääpalloliittoon 1978 Pääsarjassa Kaudet: 1983, 1985, 1986, 1987 Ottelut: 72 Voitot: 12 Tasurit: 3 Häviöt: 57 Maaliero: 199 – 473 Seuran legendaarisin kokoonpano MIKKOLA Kimmo TERVO Mauri VALIKAINEN Timo PRUSILA Ari MUSTONEN Ari MOISANEN Esa KOLEHMAINEN Jorma MUSTONEN Timo SJÖROOS Martti ALA-AHO Matti VÄÄRÄLÄ Esa HEINONEN Olavi JUVONEN Kari KAMUNEN Raimo TOPPINEN Matti
Cityn Aamu sporttaa osa 8 – Jääpallomaalivahti Radio Cityn aamujuontajat Jere Jääskeläinen ja Samuel Nyman ovat julkaisseet sosiaalisessa mediassa Cityn Aamu sporttaa -nimistä ohjelmaa, jossa kaksikko kokeilee erilaisia urheilulajeja. Tällä kertaa vuorossa oli jääpallomaalivahdin pesti. Juontavat yrittivät ottaa kiinni, kun Botnia Bandyn pelaaja Pekka Niska laukoi palloja maalivahteja kohti jopa 170 km/h nopeudella. – Otetaan rangaistuslaukauksia yhdestätoista metristä. Viisi vetoa ja niin kauan ammutaan, että edes toinen saa yhden kiinni, Jääskeläinen pohjustaa videolla, joka on julkaistu Radio Cityn Facebook-sivulla. Kuinka aamujuontajat sitten oikein onnistuivat tehtävässään? Kivulta ei ainakaan vältytty, sillä Niskan laukaus osui ikävästi Samuel Nymania kylkeen. Teksti: Radio Voicen sivuilta: https://www.voice.fi/viihde/a-214248 Kiitokset BandyliigaToimituksen puolesta hauskasta “Torjuntojen opetusvideosta” 🙂
Bandyliigan finaali päättyi 2 tuntia sitten Lappeenrannan Kisapuistossa loistavassa kevätsäässä. Pääosan esittäjät, kotijoukkue Veiterä ja Porvoon Akilles. Suomen mestaruuden vei tällä kertaa Veiterä, joka loppuottelussa oli parempi lukemin 5-1 (3-1). – Tunnelma on eeppinen – aivan huikea fiilis. Näin äkkiseltään on vaikea analysoida itse peliä sen kummemmin. On vaan niin uskomattoman tyytyväinen olo, sanoo Veiterän kapteeni Tero Liimatainen Veiterän Tuukka Loikkanen livahti Akilleen puolustuksen keskeltä karkuun ja siirsi kotijoukkueen 1-0 johtoon. Puolen tunnin kohdalla nähtiin puolestaan ottelun komein maali. Tuomas Liukkosen kuti 30 metristä suuntautui ylänurkkaan ja Veiterä johti jo 2-0. Kotijoukkueen kapteeni Tero Liimatainen näytti loistavasti johtajan esimerkkiä ottelussa. Christian Laibertin pitkän syötön jälkeen Liimatainen pääsi nokikkain Akilleen maalivahti Iikka Lempisen kanssa, eikä erehtynyt. Taukolukemat 3-1 viimeisteli Juuso Johansson kulman jälkitilanteesta. Ensimmäisen puoliajan maalipaikat menivät aika tasan, mutta Veiterä oli vaan huomattavasti tehokkaampi maalin edessä. Ja toisaalta maalissa hääri Topi Peuhkuri, joka loppuottelussa venyi muutaman aivan uskomattomaan torjuntaan. – Topi Peuhkurilta nähtiin tänään tolppien välissä aivan maaginen suoritus, kehuu Liimatainen omaa veräjänvartijaansa. Toisen puoliajan alussa Akilleella oli oma etsikkoaikansa kun Veiterä otti kolme jäähyä lyhyen ajan sisään. Mutta miten kävi? Akilles hukkasi tilaisuutensa ja sen sijaan Tero Liimatainen iski taululle 4-1. – Kyllä minä näkisin että tuo osuma ratkaisi tämän kamppailun. Akilleen valmentaja Jari Hyttinen on samoilla linjoilla. – Se oli yllättäen kyllä meidän ehkä heikoin jakso tässä ottelussa. Muuten teimme mielestäni ehjän esityksen ja tuotimme riittävästi maalipaikkoja. Viimeistelyssä emme olleet riittävän teräviä. Olemme pelanneet Veiterän kanssa monta tasaista ottelua ja tällä kertaa oli heidän vuoronsa voittaa. Sellaista urheilu on, sanoo Hyttinen. Jos miettii ottelua kokonaisuutena niin Veiterä oli ehkä vähän kollektiivisempi yksikkö. Lappeenrantalaiset ovat läpi kauden olleet sarjan kärkipaikalla, ja nyt saatiin kultamitalit Lappeenrantaan neljän vuoden tauon jälkeen. – Nyt juhlitaan. Ja ISOSTI, sanoo Tero Liimatainen joka viimeisteli hattutemppunsa iskemällä loppulukemat 5-1 noin viisi minuuttia ennen loppua. Hieno kansanjuhla Kisapuistoon oli tullut paikalle yli 2900 katsojaa. Porvoolaiset kannustivat hienosti omiaan aivan pelin loppuun saakka. Aurinkoinen lauantai sopi hyvin Veiterän voitolle – kovasti uurastanut talkooväki nautti joukkueen ja yleisön kanssa hienosta kansanjuhlasta. Peli välitettiin Yle Areenan kautta katsottavaksi ja ottelun on nähtävillä Areenan sivulla. Veiterän ratkaisi liki yksin joukkueen 25-vuotias maalivahti Topi Peuhkuri. – Sattui liki paras tai kenties jopa kaikkien aikojen paras pelini, hehkutti maalivahti Peuhkuri. – Jokainen, joka oli peliä katsomassa, näki, että Topi oli ihan maaginen, mutta myös koko joukkue oli erinomainen, ihan niin kuin on ollut koko kauden ajan, iloitsi valmentaja Tero Nieminen. Toisen puoliajan alussa Akilleksella oli oiva mahdollisuus kääntää ottelu itselleen, kun pahimmillaan jopa kolme Veiterän pelaajaa istui samaan aikaan jäähyllä. – Aikalisällä käytiin läpi, että pysytään ihan kilpikonnana, ja jos kestämme sen kymmenen minuuttia, niin viedään finaali melkoisella varmuudella. Tehtiin siinä vielä yksi maali lisää jopa kolmen vajaalla, hehkutti Veiterä-luotsi Tero Liimataisen vapauttavasta 4–1-maalista 55. minuutilla. Kapteeni-Liimatainen viimeisteli lopulta kolme viimeistä maalia nousten suurimpien sankarien joukkoon. – Olen aika tyytyväinen pelaamiseemme. Saimme luotua aivan tarpeeksi maalintekopaikkoja, mutta Peuhkuri pelasi vastustajan maalilla loistavan ottelun, kommentoi Jari Hyttinen. Huomiotava oli myös ottelussa se, että Manu Puumalainen palasi kentille useamman välivuoden jälkeen ja voitti ensimmäisen SM-kultansa 42-vuotiaana. Näin on Bandyliigakausi 2021-2022 saatu pakettiin ja mestari on vaihtunut. Onnittelut kaikille mitalijoukkueille ja kiitos kaikille pelaajille, joukkueilla ja taustahenkilöille kuluneesta kaudesta Loppukirjoitus BandyliigaFinaalin jälkeen Viimeisen viikon aikana Bandyliigasta ja jääpallosta on kirjoitettu mediassa enemmän kuin koko kaudella muuten yhteensä. On ollut mielenkiintoista seurata erilaisia uutisia, ja niiden johdosta käytyjä keskusteluja… Palaamme varmasti näiden uutisten asiasisältöön, kunhan vedämme toimituksessakin hiukan happea. Seuraavan 2 viikon aikana Toimitukselta tulee vähemmän uutisia, koska myös meillä alkoi kesäloma! Jos yhteydet pelaavat, niin en usko että täysin hiljaa olisimme! Onnittelemme Mestareita, ja kaikkia laji parissa toimivia tahoja, Kausi 2021-22 on nyt pelien osalta ohitse. Kuitenkin kirjoitettavaa varmasti riittää vielä ennen kauden 2022-23 pelaaja/valmentaja siirtojen kilpavarustelua – KIITOS kumarrus ja palaamme asiaan…..
Miksi kirjoitamme Olympialaisista? Syynä on se, että kyseisissä kisoissa pelattiin myös jääpalloa. Jääpallo pääsi kisoihin näytöslajiksi, ja tämän lajin pronssimitalit jaettiin suomalaisille. Jääpallo oli siis kisoissa virallisen kisaohjelman ulkopuolinen “näytöslaji”. Turnaukseen osallistui kolme joukkuetta, Suomi, Ruotsi, ja Isäntä Norja. Kilpailu järjestettiin yksinkertaisena sarjana, ja kaikki ottelut pelattiin Oslossa. Avausottelu Suomi–Norja ja Norja–Ruotsi-ottelu pelattiin Daelenengalla. Päätösottelu Ruotsi–Suomi pelattiin Bisletin stadionilla. Yksinkertaisen sarjan jälkeen kaikki joukkueet olivat tasapisteissä, jolloin sijoitukset määräytyivät maalierolla. Ruotsin maaliero oli paras ja se voitti, Norja oli toinen ja Suomi kolmas. Jääpallon näytöslajiluonteesta johtuen jääpalloilussa jaettuja mitaleita ei laskettu mukaan viralliseen mitalitaulukkoon. 20.2.1952 3 – 2 21.2.1952 2 – 1 23.2.1952 4 – 0 Suomen Joukkue: Juhani Halme, Reipas Yrjö Jussila, WP 35 Herbert Lundström, HIFK Heikki Ollikainen, OPS Olof Stolpe, VIFK Pentti Hämäläinen, JMP Kauko Korpela, KUV Kullervo Muurinen, YVPS Arvo Raitavuo, Veiterä Kauko Tukiainen, WP 35 Pentti Immonen, Veiterä Per-Erik Lindqvist, Akilles Martti Nyyssönen, WP 35 Sakari Salo, Sudet Erik Åberg, HIFK Suomi saavutti Oslon talviolympialaisten 1952 virallisissa lajeissa yhdeksän mitalia, joista kolme oli kultaisia, neljä hopeisia ja kaksi pronssisia. Kisojen mitalitilastossa Suomi sijoittui kolmannelle tilalle Norjan ja Yhdysvaltojen jälkeen.
Jenkkitoimittaja innostui perinteisestä pohjoiseurooppalaisesta pelistä – ”Jokaisen kiekkofanin pitäisi nähdä” Michiganissa syntynyt ja kasvanut Kyle Knopp aloitti jääkiekon pelaamisen 3-vuotiaana. Knopp on pelannut, valmentanut tai työskennellyt kaikilla jääkiekon tasoilla – mukaan lukien kolme kautta Ontario Hockey Leaguessa ja kaksi kautta Detroit Red Wingsissä, jossa hän kuului Stanley Cup Championship -joukkueeseen vuonna 2008. Hän toimii Washington Capitalsin ja Detroit Red Wingsin the Hockey Writersille ja on THW:n Morning Skate -uutiskirjeen päätoimittaja. Voit seurata häntä Twitterissä @THW_Knopp. Bandy: Toinen jääkiekko? Helmikuu 2, 2022 by Kyle Knopp (vapaasti käännetty Suomeksi) Terien ääni, joka jauhaa pelaajien alla jäätä suurilla nopeuksilla, yli 160 km/h laukaukset, kauniit päästä päähän hyökkäykset, lavasta lapaan syötöt ja maalivahtien näyttävät jalkatorjunnat ovat merkittävä osa jääpalloa. Useimmat ihmiset sanovat tässä kohtaa: “Odota mitä? Tarkoitat siis jääkiekkoa.” Ei, tarkoitan jääpalloa. Bandy on uskomattoman taitava ja nopeatempoinen peli Lajia pelataan erittäin suurissa jäähalleissa pääasiassa Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä. Jääpalloa vähän tunteva voi helposti luulla sitä jääkiekoksi. Laji tunnetaan jopa jääkiekona, joillakin syrjäisillä alueilla Suomessa ja Ruotsissa. Jääpalloa on myös kutsuttu Venäläiseksi jääkiekoksi. Pelin varhaisia versioita pelattiin Venäjän pohjoisilla alueilla. Vaikka jääpallo on erittäin suosittu ulkomailla, monet pohjoisamerikkalaiset urheiluharrastajat jättävät usein huomiotta tai eivät koskaan edes kuule siitä, koska jääkiekkoa pelataan laajemmin. Jokaisen jääkiekkofanin ja pelaajan tulisi kuitenkin tutustua tähän lajiin vähintään kerran elämässään. Minun tehtävälistani sisältää nyt jääpallon kokeilemisen, katsottuani ammattilaispeliä suorana Ruotsin matkani aikana. Jääpallolla ja jääkiekolla on yhteinen historiallinen syntyperä. Nämä kaksi peliä erosivat kahteen erilliseen lajiin 1800-luvun aikana. Jääkiekko kehittyi Kanadassa ja Jääpallo virallistettiin Englannissa. 1800-luvun lopulla englantilaisen jalkapallon suosio kasvoi nopeasti Britanniassa, ja uusia seuroja muodostettiin joka vuosi. Monet näistä seuroista päättivät aloittaa jääpallon rennon talviurheilun pelaamisen pysyäkseen kunnossa, ja pitääkseen vähän hauskaa. Kun yhä useammat joukkueet alkoivat kilpailla keskenään, yleisten sääntöjen tarve tuli ilmeiseksi. Koska suurin osa jääpallojoukkueista oli pääasiassa englantilaisia jalkapalloseuroja, englantilaisen jalkapallon säännöt vaikuttivat voimakkaasti virallisiin jääpallon sääntöihin. Kaukalon koko, joka tunnetaan myös nimellä kenttä, vastaa noin 100m jalkapallokentän kokoa – leveyden ollessa noin 50 metriä leveä. Kaukalon ympärillä on lyhennettyjä lautoja, mutta ne ylittävät rajojen ulkopuolisen linjan, joten pallo (he eivät käytä kiekkoa) voi mennä rajojen ulkopuolelle aivan kuten jalkapallossa. Myös jalkapallon tavoin peliaika on 90 minuuttia pitkä, ja se on jaettu 45 minuutin puolikkaisiin. Koska bandy perustui englantilaisiin jalkapallosääntöihin, asemat ovat samat kuin jalkapallo, jossa yksi maalivahti ja 10 luistelijaa koostuvat puolustajista, keskikenttäpelaajista ja hyökkääjistä. Yleensä penkillä on kolme tai neljä varapelaajaa, jotka toisin kuin jalkapallossa ja vastaavassa kuin jääkiekko, voivat korvata säännöllisesti koko pelin antaakseen aloittaville pelaajille lepoa. Kaikki luistelijat käyttävät jääpallomailaa, jotka ovat lyhyempiä kuin jääkiekkomailat sekä mailan korkeudessa (enintään 127 senttimetriä), että lavan pituudessa (enintään 7 senttimetriä). Bandy, walesilainen sana, joka tarkoittaa “kaarevaa keppiä”, ei salli suoraa lapaa, koska mailat ovat käyriä ja niitä tarjotaan viidessä eri kulmassa, ja pienessä kaaressa. Pelin varhaisia versioita pelattiin Venäjän pohjoisilla alueilla. Vaikka jääpallo on erittäin suosittu ulkomailla, monet pohjoisamerikkalaiset urheiluharrastajat jättävät lajin usein huomiotta, tai eivät koskaan edes kuule siitä, koska jääkiekkoa pelataan laajemmin. Yksi suuri ero Pohjois-Amerikan jääkiekkoon on jääpallon painotus nopeuteen eikä fyysisyyteen. taklaukset ja tappelut eivät ole sallittuja, ja molemmat johtavat rangaistusten määräämiseen. Jos pelin fyysisyys on ainoa syy, miksi pidät jääkiekosta, jääpallo ei todennäköisesti ole urheilu sinulle. Pelaajat voivat ottaa rinta rinnan taistellessaan hallussapidosta tai työntääkseen vastustajan pois pallosta, mutta kaikkea muuta kuin kilpailukontakti vihelletään. John Tortorellan tyrmistyksi luistelijat eivät myöskään saa pudota jäälle estämään laukauksia. He voivat kuitenkin tehdä jalkapallon kaltaisen puolustajien muurin maalin edessä “vapaan lyönnin” aikana, jossa vastustajille annetaan vapaalyönti, jonkinlaisen rikkomuksen vuoksi. “Kulmalyönti” myönnetään, jos puolustaja tai maalivahti ohjaa pallon päätyrajan yli. Tämä on melko samanlainen kuin maahockey, jossa hyökkääjä ampuu pallon kaukalon kulmasta pyöreää rangaistusaluetta ympäröiville joukkuetovereilleen, jotka yleensä ampuvat kertaluonteisen maaliin maalintekomahdollisuudella. Toinen merkittävä ero jääkiekkoon on se, että maalivahti ei käytä mailaa, vaan hän käyttää kahta jalkapallomaalivahtikäsineen kaltaista tarttumiskäsineitä, jotta palloa ei lyödä maaliin, joka on melko paljon suurempi kuin jääkiekon 180-senttinen maali. Jääpallomaalivahtien on estettävä laukausten meneminen 3,3m x 2,10m kokoiseen maaliin ja jalkapallon tavoin he ovat vastuussa pallon heittämisestä takaisin peliin, jos he tekevät pelastuksen tai vastustaja hyökkääjä ampuu pallon päätyrajan yli.. Seuraava leike on todella siisti amatöörivideo bandysta, jota pelataan julkisessa ulkokaukalossa. Vaikka et todellakaan voi seurata näytelmää, tämä leike vangitsee jääpallon puhtauden minulle, koska ei ole kuuluttajia, jotka puhuvat tai musiikkia pauhaavat pelin luonnollisesta tunnelmasta. Luistimiensa äänien katseleminen ja kuuleminen jäällä tässä viehättävässä ulkoympäristössä osoittaa todella tämän puhtauden. sport.https://8deffcdfff6f1f6802341c0c561cfe84.safeframe.googlesyndication.com/safeframe/1-0-38/html/container.html Jääpallo pelin kasvattaminen Koko 1900-luvun jääpallon laajeneminen vaikeutui osittain jalkapallokentän kokoisen jääpinnan ylläpitämisen teknologisten vaikeuksien vuoksi ja suurelta osin siksi, että jääkiekko on laajentunut nopeasti Eurooppaan vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä. Lukuisat eurooppalaiset tiimit valmistautuivat Vuoden 1920 jääkiekon olympiaturnaus pelaamalla jääpalloa, vain saapuakseen nähdäkseen, että heidän oli pelattava Kanadan jääkiekkosääntöjen mukaisesti, mitä he eivät olleet koskaan ennen nähneet. Tämä muutti nopeasti suurimman osan jääpalloilijoista jääkiekkoilijoiksi, ei siksi, että jääkiekko oli välttämättä parempaa kuin jääpallo. Ainoasta syystä, että jääkiekko oli urheilulaji, jota he tarvitsivat kilpaillakseen olympialaisissa. Tämän muutoksen vuoksi jääpallo siirrettiin paljon pienempään pohjoisen alueen kapeaan urheilulajiin. Itse asiassa monien varhaisten eurooppalaisten jääkiekkoilijoiden jääpallovaikutus ja tausta ovat merkittävä syy siihen, miksi jääkiekkoa pelataan Euroopassa suuremmalla jääpinnalla ja se on yleensä vähemmän fyysistä. Nämä organisaatiot yrittävät kasvattaa Bandyn peliä: World BandyUSA BandyCanada Bandy Kansainvälisen jääpalloliiton (FIB) jäsenet vaativat kovasti lajin sisällyttämistä talviolympialaisiin. Asettamalla tämän pelin kansainväliselle näyttämölle se helpottaa uusien nuorten pelaajien, aikuisten pelaajien ja muiden, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan peliin jollain tavalla (erotuomarit, nuorten valmennus jne.), paljon helpommin eteenpäin. Paljon harvemmat lapset pelaisivat jääkiekkoa ilman NHL:n ja Stanley Cupin viehätystä. Olympialaisten jääpallon kultamitalin unelman luominen voisi auttaa lisäämään tietoisuutta ja mahdollista kiinnostusta osallistua lajiin. Vaikka FIB: llä on 29 jäsenmaata, suurin osa on kuin Yhdysvallat ja Kanada, joilla on hyvin vähän pelaajia mukana pelissä, ja se on edelleen suhteellisen tuntematon useimmille oman maansa ihmisille. Minulla ei ole yhteyksiä näihin organisaatioihin, mutta koska bandy näyttää niin hauskalta, kannustan kaikkia tutustumaan verkkosivustoihinsa ja tutkimaan tätä eksoottista ja kaunista peliä. Kyle Knopp Kyseinen artikkeli herättää jälleen esille ne ajatukset, mitkä mielestäni ovat tulleet viime aikoina enemmän ja enemmän esille. Jääpallo kasvaisi jos tekisimme enemmän töitä lajin levittämiseksi sekä kotimaassa, että ulkomailla. Kuten kirjoittaja jolla on todella tuntumaa syvälle jääkiekkoon, ja antaa artikkelin suitsutusta lajillemme – tulisi meidän kaikkien…
HIFK:n SM-liigajoukkueen lupaava puolustaja Otto Salin, 17, oppi kunnolla luistelemaan jääpallon parissa Jääkiekko ja jääpallo ovat olleet jo pitkään tiiviissä rakkausavioliitossa. Monet huippukiekkoilijat ovat pelanneet juniorina jääpalloa, esimerkiksi Teemu Selänne, Juha Lind, Jesse Puljujärvi, Eeli Tolvanen ja Teemu Ramstedt. Salinin isä ehdotti pojalleen, että hän ottaisi monen muun kiekkojunnun tapaan jääpallon kakkoslajikseen. Sitten käytiinkin jo kohta hakemassa varusteita. (MTV Uutiset)
Helsingin Uutiset julkaisi tänään verkkosivuillaan uutisen, johon tartumme Kentällä ei tänä talvena ole luisteltu mittavan remontin takia. Viime vuoden lopulla alkanut tekojään remontti on kaupungilta saadun tiedon mukaan vielä viimeistä silausta vaille valmis. Korjaustyöt aloitettiin lokakuussa 2021, sitä ennen kentän vanhat rakenteet purettiin. Remontin ennakoitiin olevan valmis Joulua edeltävällä viikolla. – Keväällä meille kerrottiin, että hankkeen suunnittelu oli käynnissä, ja toteutus olisi alkanut jo heinäkuun alussa. Syksyllä oli hiljaista, kysyimme asiasta. Meille vastattiin, että remontin aloitus onkin vasta loka-marraskuussa, HIFK jääpallon toimija Mika Mutikainen hämmästelee. Kaupungin valitsema urakoitsija Unisport on luovuttanut urakkansa tammikuun 2022 ensimmäisellä viikolla. Heidän osaltaan se mitä on tilattu, on myös tehty. Mielenkiintoisen kommenti saa jälleen Helsingin kaupungin edustajalta: “Odotamme vielä pumppujen osia, ne ovat olleet tilauksessa parin viikon ajan. Eivät ole hyllytavaraa” – Maalaisjärjellä ei voi ymmärtää että jos kaupunki on suunnitellut korjaukset keväällä 2021, ja toteuttanut urakan jälleen kerran jääpallokaudella. Vähintä mitä olisi voinut odottaa – että tarvittavat tarvikkeet olisivat tilattu ajoissa. Ainoa hyvä asia kentän uudistamisessa on se, että kunnostustöiden lisäksi alueen päätyaidat ja suojaverkot on saatettu uuteen uskoon sekä valaisimet muutettu led-valaisimiksi. HELSINGIN jääpalloilulle kentän remontti on aiheuttanut suurta harmia, vaikka remontti on tullutkin tarpeeseen. Suurin vahinko on koitunut HIFK:lle, joka on menettänyt useampia tuhansia euroja kaudelle budjetoituja rahoja. Kaupunki tietysti on ilmoittanut, ettei se korvaa HIFK:lle menetettyjä euroja mitenkään. Uskomatonta!! Jääpalloväki voi miettiä miten suhtautuisi pääsarjan jalkapalloseura, tai jääkiekkoseura? Helsingin liikunnan tasapuolisuus ei kyllä näy lajien välillä mitenkään. Suuret saa mitä haluavat, ja pienet kuten jääpallo tekee kuten kaupunki määrää… Välillä käy jääpalloihmisenä mielessä, että pitäisikö jääpallon pääkaupunkiseudulla siirtyä Vantaalle tai Espooseen, jossa esim. Jääpallohalli olisi ollut pystyssä pari vuotta. Vielä asia joka myös vaikuttaa oudolta. Helsingissä on kymmeniä jalkapallokenttiä ja vain 2 jääpallon pääsarjaan soveltuvaa tekojäätä. Niistä toisella tekojäällä nyt koko kauden ruuhkaa kun vuoroja jakavat myös pikaluistelijat, retkiluistelijat ja yleisöluistelu. Eikö remonttia mitenkään olisi voinut tehdä kesällä?? Vielä voi huomioida, että koko kesän Kallion kenttä oli tyhjillään, ja kuukausia viereisen työmaan parkkipaikkana. viimeiseen 10 vuoteen tämä on kolmas kausi kun HIFK on joutunut oman kotikenttänsä jättämään. Toivottavasti Markus Larsson saa yhdessä Luisteluareena Oyn, ja WasaGroup Oy:n kanssa nopeasti luvat Luisteluareenalla, jossa ei enää vastaavaa pääse tapahtumaan. Urheilu – Tasa-arvo – Oikeudenmukaisuus – Tasavertaisuus – Olosuhteet – Päätökset BandyliigaToimitus
Huomenna julkaistaan alkukauden aikana rikottuja merkkipaaluja Useat Bandyliigapelaajat ovat rikkoneet merkkipaaluja, ja ennätyksiä alku kauden aikana. Tulemme tänään ja huomenna käymään jokaisen pelaajan tilastot lävitse, joten sen jälkeen on luvassa tuhti paketti Bandyliiga tietoutta. Kannattaa varmasti odottaa tuota tuhtia pakettia, ja katsoa löytyykö sieltä oman suosikki pelaaajan nimi, ja merkkipaalu? Edelleen olisi mukava saada raportteja, juttuja Bandyliigasta ympäri Suomea, koska meidän omat kätemme ovat jo nyt täystyöllistettyjä ja paljon hyvää jää kertomatta! Onneksi esim. Jääpallon Ystävät Facebookissa kertoo lähes päivittäin myös mielenkiintoisia asioita. Älkää myöskään unohtako esim. Botniataustaisten kavereiden BandyBodia, siellä juttu lentää, ja vieraita riittää.. eli ottakaa myös tämä kuulolle! Korona ja rajoitukset jyllää.. Silti taustalla tehdään kovaa työtä Suomalaisen jääpallon hyväksi, esim. Helsingissä Luisteluareena Malmille saa tietojen mukaamme heti tammikuun alussa rakentajalla pari uutta projektikaveria viemään hanketta nopeammin maaliin asti! Toivomme kaikkien Jääpalloilijoiden puolesta, että tämä hanke vihdoin nytkähtää vauhdilla eteenpäin!! Hanke ollut jo reilut 6 vuotta Helsingin kaupungin listoilla, ja viimeisin tietomme on että hanke on täysin hakijasta kiinni – miten se etenee! Joten WasaGroup Oy ja Luisteluareena Oy ovat nyt kiireisen ajan edessä – jotta unelma toteutuu mahdollisimman pian! Lappeenrannassa on aikaa jättää kaikki selvitykset Valtion tukea varten vielä perjantaihin asti! Sen jälkeen onkin sitten mielenkiintoista nähdä miten valtio suhtautuu hankkeeseen? Vastauksia kuullaan huhtikuun lopulla, tai viimeistään toukokuun alussa. Valitettavasti ainakin BandyliigaToimituksessa laskeskellaan, että kiire hankkeella tulee jos halutaan sisälle päästä jo ennen kauden 2022-23 alkua. Bandyliigatoimitus oli mukana promoamassa Bandyliigaa ja jääpalloa taannoin Helsingin jäähallissa. Oli mielenkiintoista kuulla että lähes jokaisella on jonkinlainen kontaksti lajiin, mutta silti katsomoon heillä on pitkä matka? Lähes 500 vapaalipun jakaminen pääkaupunkiseudun otteluun toi paljon näkyvyyttä, ja monet myös ilmaisivat että nyt ei ole mitään syytä tulla katsomaan peliä! Usko suomalaiseen jääpalloväkeen ympäri Suomea on luja, ja toivotamme tsemppiä kaikille jotka haluavat nostaa hyvän lajin ja perinteikkään urheilun tasoa täällä kotimaassa. Jaksetaan yhdessä yli seurarajojen painaa hommia, niin kiitos seisoo edessä jonakin päivänä! Tuomas Hopulle pitää antaa erityisetkiitokset siitä että hän jaksaa tehdä vapaaehtoistöitä suomalaisen jääpallon eteen! Facebook-sivu Jääpallon Ystävät, Kauden 2022 jääpallokirja ja vielä Tampereella nousua jääpallokentille tekevä Koo-Vee on miehen käsialaa – SUURI KIITOS JA KUNNIA HIENOLLE MIEHELLE! – KIITOS! siinä vähän kinkunsulatus tekstiä, joten jääpallo ei sammaloidu, ja esim. me painamme taustalla hommia vapaaehtoisesti, ja omalla rahalla – jotta hieno lajimme saa sen arvon mikä sille kuuluu!! HYVÄÄ LOPPUVUOTTA 2021, ja toivokamme että vuosi 2022 on kaikkessa parempi! Pasi Virtanen / BandyliigaToimitus
