BandyLiigaUutiset

Jääpallo ihmiset heräämässä Helsingissä?

Jääpalloväen tuskastuminen yltyy pääkaupunkiseudulla… Helsingin liikuntajohtaja oli onnellinen luisteluradan valmistumisesta Malmin lentokentälle. Vihdoinkin myös Helsingissä matkaluistelurata! Tätä on moni kuntalainen meiltä toivonut. Meren jäälle ei rataa voinut turvallisesti toteuttaa, mutta Malmilla jää kantaa kaikkia #ulkoilupalvelut@HelsinkiLiikkuu Yllä oleva teksti sai muutaman aktiivisen someihmisen kyselemään Miksi malmille saatiin ulos luistelurata, mutta ei sisälle? Monet ihmettelevät jääpallon asemaa Helsinkiläisessä liikunta politiikassa. Muistaa täytyy että 2 Bandyliigassa pelaavaa Helsinkiläisseuraa ja Perinteikäs Kulosaaren Vesta liikuttavat satoja lapsia viikottain, mutta olosuhteiden takia vain reilu 3 kuukautta vuodessa. Onko tämä olosuhteiden puuttuminen tasa-arvoa moneen muuhun lajiin verrattuna?. Rahoituskin tulee Areenalle muualta kuin Helsingin kaupungilla, ja hallia tulee pyörittämään ainakin Luisteluareena Oy (ei Helsingin kaupunki) toimesta, lisäksi “Areenaan” tulee tuhansia neliöitä muuta liikuntatilaa, mahdollisesti tanssi, voimistelu, futsalia, exc kaikki on mahdollista, kun tarvittavat tilapiirustukset vain saadaan valmiiksi yhdessä vuokralaisten kanssa. Kaikki toivovat rakennusluvan myöntämistä pikaisesti, jotta kesällä rakentamisen aloittamiseksi työt voidaan käynnistää, tai muuten tulevaisuus on synkkä…. Jari Hyttinen kommentoi asiaa näin Hieno juttu ehdottomasti. Aika monia asioita, olosuhteita ja lajeja tämä johtaja hehkuttaa. Jääpalloa ja lajimme olosuhteita hän ei kuitenkaan mainitse edes vahingossa. #yhdenvertaisuus #tasaarvo #olosuhteet #jääpallo #syrjintä Jääpalloliiton Toiminnanjohtaja Ihmetteli Helsingin kaupungin suhtautumista asioihin henkilökohtaiselle facebook sivustollaan seuraavasti. Bandyliigan runkosarja on saatu päätökseen ja on välisarjojen (jatkosarja) aika. Koronatilanteen kanssa on eletty ja olemme jotenkuten aikataulussa sarjojen kanssa. Talous on kaikilla jääpallotoimijoilla todella tiukassa, mutta siitä huolimatta haluamme viedä kautta suunnitellusti läpi. Joukkueet ja jääpalloyhteisöt kaikkialla Suomessa venyvät huikealla tavalla. HIFK Bandy on ollut evakossa kotikentältään koko kauden. Syksyllä Helsingin kaupungista vielä kerrottiin, että vuodenvaihteeseen mennessä kenttä valmistuu varmasti. Viimeksi mainittu syy Brahen kentän korjaus- ja muutostöiden viiveelle oli varaosa, jota piti tilata ja ei ollut hyllytavaraa – linkeistä uutisointia asiasta (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4453925, https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008567823.html…). Niukkuutta Oulunkylässä on jaettu kaikkien Helsinkiläisten seurojen kesken. Seurat keskenään ovat osoittaneet, että joustavasti sopimalla selviämme lajina tästä(kin). Annetaan tässä vaiheessa muutama ruusu Helsingille; Jätkäsaaren tekojäälle on onnistuttu sijoittamaan joitakin juniori- ja piirisarjojen pelejä – tämä on auttanut tilannetta. Eilen (4.2) illalla satoi lunta ja oli navakka tuuli. Ogelissa piti pelata alemman jatkosarjan peli HIFK Bandy – Botnia69. Kaikki oli valmista. Aurauskalusto oli pienimmästä päästä ja oli haastavaa saada lumi pois kentältä. Lopuksi Zamboni rikkoi jään ja peli peruttiin. Tuli lisää kalenterihaasteita – lisää pitää venyä! Tästä, päästäänkin itse aiheeseen; kuka on vastuussa tästä kaikesta? Tarkoitan siis sitä, että näillä näkymin HIFK Bandy ei pääse kotikentälleen koko kautena – tässä on siis kysymys huippu-urheilusta. Kuka korvaa HIFK Bandylle ja Botnia69:lle aiheutuneet taloudelliset menetykset (tästä lisää kysyttäessä)? Auttaako ja joustaako Helsingin kaupunki, kun lisää pelejä joudutaan siirtämään tiukassa aikataulussa jne.? Kuinka joukkueet, pelaajat ja toimitsijat jaksavat? Tämä kaikki on niin uskomatonta ja en edes viitsi luetella mitä kaikkea on tapahtunut aiempina kausina. Toivon kuitenkin, että Helsingin kaupunki tarkastelee miten näitä prosesseja ja liikuntapaikkoja johdetaan! Eikö puuttuvaa varaosaa olisi voitu tilata vaikkapa syyskuussa? Miksi kentän hoitoon tarkoitettu laitteisto on toistuvasti rikki? Miksi paikalliset jääpalloyhteisöt joutuvat rämpimään epävarmoissa ja umpi surkeissa olosuhteissa vuodesta toiseen? Miksi kukaan ei tee mitään asian parantamiseksi? Eilen illalla ja tänään on taas ollut kunnon puhelinrumba päällä. Tälle päivälle suunniteltu Botnia – JPS peli on siirretty alkavaksi klo 19 koska uskotaan, että jää saadaan kuntoon siihen mennessä. Minä haluan taas vastauksia; kuinka kaikki tämä on mahdollista? #yhdenvertaisuus#huippuurheilu#helsinki#jääpallo#finbandy#bandyPaavo ArhinmäkiYle UrheiluYle SportenHS UrheiluMTV UrheiluIlta-Sanomat UrheiluIltalehti UrheiluHelsingin kaupunki – Helsingfors stad – City of Helsinki Kiitos Teille kaikille jotka olette puhuneet lajista nimeltään jääpallo, ja sen puolesta eri foorumeilla! Emme enää kommentoi BandyliigaToimituksessa Hallihankkeita, ennen kuin luvat, ja rakentaminen alkaa – oli se sitten Lappeenrannassa, Helsingissä, Porissa tai jossakin muualla! Lajimme kuolee jos emme pysty muuttamaan olosuhteita, kuten jääkiekko teki jo yli 50 vuotta sitten. Siihen asti lähes 60 vuotta jääpallo oli suurempi laji kuin jääkiekko. Olosuhteet auttavat lajia siis todella merkittävästi! Tiedämme ettei jääpalloväki hae jalkapallon tai jääkiekon lisenssimääriä, mutta edes mahdollisuus harrastaa lajia ympäri vuoden on toiveena (mikä on nykyisin mahdotonta)! SURULLISTA ! BandyliigaToimitus Viimeinen tervehdys Ei aukene hallin ovi, jää sydämeen suuri lovi, Ei saavu jäälle pelaaja, olisipa poliitikko relaaja, Ei maalivahti palloa torju, Ei hän myöskään jäähyyn sorru, Ei saada lapsia liikuttaa, Ei edes yrittää, Ei meillä ole jäätä, Ei päättäjillä päätä, Ei edes seiniä saatu, Ei kattoa vielä tärkeämpää, On byrograatti jyrkkä, ja jääpalloilija synkkä. Lämmöllä Jääpalloa muistaen!

Toimitus

649
0
BandyLiigaUutiset

Malmin jääpallohallin varaus

Helsingin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 15. marraskuuta jatkaa varausta Malmille kaavaillulle jääpallohallille. Kaupunki jatkaa Malmin Longinojalla sijaitsevan maa-alueen varaamista Wasagroupille 30.6.2022 saakka. Yhtiö on kaavaillut alueelle monitoimiliikuntakeskusta, jonka keskeisenä osana on jääpallolle soveltuva täysimittainen katettu jääkenttä. Se takaisi jääpallolle ympärivuotiset olosuhteet ja toisi lisää jääkapasiteettia myös taitoluistelijoille ja juniorijääkiekkoilijoille. Wasagroupin kanssa jääpallohallia on puuhannut Helsingin Luisteluareena oy, jonka taustalla vaikuttavat HIFK Bandy ja Vesta ry. Hankkeen budjetti on arviolta 37 miljoonaa euroa. Halli olisi kooltaan noin 20000 neliömetriä, josta jääaluetta olisi 9000 neliötä. Liiketiloja keskukseen tulisi noin 6000 neliötä. Ensimmäisenä asian uutisoi Rakennuslehti

Toimitus

84
0
BandyLiigaUutiset

Hallit myötätuulessa?

Tänään herätessä mietin “olenko unessa”? Olen itse vielä nuori jääpallomaailmassa, aloitin 2008 toiminnan hienon lajin parissa. Aluksi toiminta oli enemmän työskentelyä erilaisten projektien parissa, ja ehkä tosiaan rehellisesti enemmän projekteihin keskittyen. Kuitenkin nopeasti koko ikänsä jalkapalloa pelanneen nyt keski-ikäisen miehen sisällä syttyi rakkaus tätä hienoa lajia kohtaan. Jääpallo on todella hieno laji, mutta olosuhteet, nykyaika, ja mediaseksikkyys ei ole pysynyt 1908-1960 lukujen tasolla. Muistella voi kun jääkenttien reunoilla oli tuhansia katsojia kannustamassa ympäri Suomea. Urheilumuseossa kun käy tutkimassa historiaa, löytyy jääpallo seuraavien seurojen päälajina: HJK, TPS, RoPS, HPK, OPS, ToPV, Vastus, MP, VIFK, ÅIFK, VPS, SePS, JMK, KIF, SaPKo, jne… Useat jalkapalloa, jääkiekkoa, ja pesäpalloa nykyään päälajeinaan pelaavat seurat ovat siis aikoinaan olleet jääpalloseuroja. Suurin “myllerrys” jääpallossa tapahtui kun jääkiekko rynnisti halleihin, silloin katsojat, pelaajat, media yms. äänesti jaloillaan ja jääpallo kuihtui hiljalleen siihen tilaan missä se nyt on. Kuvaavaa oli kuulla eräältä Urheilumuseon henkilöltä seuraavaa: “Jääpalloilijoille täytyy nostaa hattua, ja kiittää heitä – koska lajia on haudattu viimeiset 50 vuotta”, onko tilanne tosiaan tämä? Itse osallistuin muutama viikko sitten Jääpalloliiton järjestämään syysliittokokoukseen, ja vaikka olen puolueellinen (jääpalloihminen) on pakko tuoda esille, että lajin parissa tehdään varmasti “niskalimassa” duunia ympäri Suomen, jotta lajimme säilyy vielä tulevaisuudessa halukkaiden ihmisten lajina. Unohtaa ei saa, että Tampereella, Espoossa ja Turussa on ollut kiinnostusta aloittaa uudelleen jääpallon harrastaminen, ja kyseiset kaupungit ovat myös panostaneet olosuhteisiin, eli tekojäitä on rakennettu, ja rakennetaan. Liitto on palkannut lisää henkilökuntaa, jotka päivittäin tekevät lajin eteen töitä. Tuntuu että jääpalloväki on oikeasti ottanut asiat yhteiseen käsittelyyn, ja nyt tehdään töitä paidan väristä riippumatta! Suurimpana vielä se, että usealla paikkakunnalla suunnitellaan halleja, jotta lajia voidaan harrastaa iästä, ja sukupuolesta riippumatta. Hallien poliittiset väännöt Lappeenrannassa on nykyisen kentän ympärille mietitty seiniä, ja tietysti tämä katettaisiin. Yksinkertainen ratkaisu, mutta jääpallolle nykyisessä maailman tilanteessa pakkoa kun ei puolessa Suomessa kunnon talvia nähdä. Lappeenrannan Kaupunginhallitus hyväksyi Aviasport Areenan tarjouksen jääpallohallista – Jos käytännön asiat menevät suunnitellusti loppuun saakka, Lappeenrannan Kisapuistossa luistellaan uudessa hallissa syksyllä 2022. Lappeenrannan kaupunginhallitus valtuutti kulttuuri- ja liikuntalautakunnan hyväksymään Aviasport Areenan tarjouksen uudesta jääpallohallista. Kaupunki tukee hallin rakentamista ostamalla vuoroja 385 000 eurolla talvikausien aikana 15 vuoden ajan. Käytännössä se merkitsee sitä, että halliyrittäjät Sakari Myllys ja Jani Valkeapää voivat kattaa nykyisen Kisapuiston ison tekojään Suomen ensimmäisellä jääpallohallilla. Helsingissä tänään käsitellään LuisteluAreena Oy:n ja WasaGroup:in luisteluareena hankkeen tonttivaraus. Asiasta on käyty paljon keskustelua viimepäivinä ja esim. tänään aamulla twitterissä Akilleksen valmentaja Jari Hyttinen otti tiukasti kantaa hallin puolesta. “Lappeenrannassa otetaan askeleita oikeaan suuntaan. Hienoa! Helsingissä jännitetään taas sitä, pystyykö vastalobbarit virkamiesten avulla yhä viivyttämään Malmin hankkeen etenemistä. #jääpallohalli #olosuhteet #yhdenvertaisuus #tasaarvo” Hyttisen twitterviestiin vastasi Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki seuraavasti: “Tänään lautakunnassa myönnämme Malmin tonttivarauksen lisävuoden hakijan toivomuksen mukaisesti. Minkäänlaiseen vastalobbaukseen en ole liikunnasta vastaavana apulaispormestarina törmännyt. Toivon, että vuoden jatkovarauksen aikana löytyy toimiva rahoituskokonaisuus.” Kiitos Hyttiselle ja Arhinmäelle asiallisesta keskustelusta Malmin Luisteluareenan puolesta. En lähde sen syvemmin käymään kyseistä projektia lävitse, mutta halukkaat voivat ottaa yhteyttä – jos asian vaiheet kiinnostavat 🙂 Muistutan kuitenkin, että ensimmäinen varaushakemus jätettiin Helsingin kaupungille 1.12.2015 = 6 vuotta sitten!! Tämän jälkeen on tilanne asiassa ollut enemmän ja vähemmän muna vastaan kana.. Kumpi ensin, mitä selvitettävä, mikä ratkaisee yms yms.. Hyttinen ihmettelee viestittelyssä miksi hanke on paisunut, että alle 10 miljoonan halli ei ole Suomessa mahdollista?. Tähän kohtaa on pakko kertoa, että Helsingissä areenaa esiteltiin alle 10 miljoonan hankkeena, mutta yhtään nykyisistä tekojäistä ei kaupungin puolelta hyväksytty katettaviksi. Ainoa vaihtoehto siis rakentaa kaikki alusta asti uudelta pohjalta. Jääpalloseurat hankkivat rakentajan Y jonka kanssa hanketta vietiin 2 vuotta eteenpäin yhdessä Kaupungin kanssa, kunnes kaupunki yksipuolisesti tonttivaraukseen kirjoitti klausuulin, että hallin ympäristöä oli varannut toinen rakennusyhtiö X ja heidän kanssa oli neuvoteltava hankkeiden synergiasta. Tämä johti siihen, että hankkeen taustojen oli vaihdettava rakentaja kaupungin toivomaan rakentajaan X:ään. Jotta asia ei olisi helppoa käytiin uuden rakentajan X ja kaupungin kanssa neuvotteluja (miten kaikki olisivat tyytyväisiä ratkaisuihin) seuraava vuosi. Tämän jälkeen kun uusi rakennusliike X ja hallin taustajoukot ylpeänä esittelivät “lopputyönsä” ei kaupunki hyväksynyt esitystä liian laajan alueen suunnittelun johdosta. TAAS umpikuja!??? Tästä kaikesta johtuen jälleen uusi rakentaja WasaGroup, ja aikaa oli mennyt tässä vaiheessa 4 vuotta tuon ensimmäisen tonttivarauksen jättämisestä! Kolmas rakentaja WasaGroup partneriksi rakentamaan areenaa. Tässä kohtaa tulee Hyttiselle vastaus, hallin tulee olla taloudellisesti tulosta tuottava kaupungin lupien saamiseksi. Tämän johdosta Areenalle on suunniteltu lähes yhtä paljon muita liikuntatiloja kuin mitä Areenalla on jääpinta-alaa. Tämän lisäksi rakentaja ehdotti päivittäistavarakauppaa ja muita liiketiloja areenan yhteyteen, mutta kaupunki teilasi päivittäistavarakaupan heti, vaikka halukkaita “kauppiaita” olisi jo ollutkin monta areenan yhteyteen haluamassa. LuisteluAreena Oy ja Wasagroup ovat pakotettuja rakentamaan laajemman kokonaisuuden kuin Lappeenrannan seinät ja katto. Lappeenrannan hanke on hyvä, mutta itse sanoisin että hallin saa 5-10 miljoonalla, ja Areenasta joutuu maksamaan sitten huomattavasti enemmän kuin tuon summan. Kun kaupungin vaatimukset kasvavat, myös rakentamisen kustannukset nousevat. Se onko jääpallolle halli vs Areena parempi, en ota kantaa, kummallakin on oma tarkoituksensa. Varsinkin kun Malmin hankkeen taustoilla on koko aika ollut pyyteetön halu parantaa esim. taitoluistelijoiden, voimistelijoiden, cheerleadingin, yms. uusia liikuntatiloja tarvitsevien lajien olosuhteita. Samalla kokonaisuus on vahvempi, kun Areenalla tapahtuu yhtä-aikaa joka puolella. Myös mahdollisuus parempaan yhteistyöhön lajien välillä kasvaa, ehkä mahdollistaa jopa yhteisiä palkattuja valmentajia!? Hallit tulevaisuutta? Jääpalloilijat eivät ole muuttuneet vuosikymmenten aikana yhtään pakkasta pelkäämättömimmiksi, mutta vanhemmat, harrastajat, katsojat, pelaajat, yhteistyökumppanit vaativat lajin ympärivuotisuutta, fasiliteettejä ja nykyaikaisuutta. Ainoa vaihtoehto on hallien/areenojen rakentaminen ympäri Suomea! Tämä on ainoa vaihtoehto, kun talvet ilmastomuutoksen johdosta lämpenevät vuosi vuodelta! Jääpalloväen halu tarjota luistelua, jääpalloa kaikille on kunnioitettavaa ja mielestäni sen tuomista mahdollisuuksista ei pitäisi edes taistella. Jokaiselle lajille olisi hienoa saada puitteet edes jossakin päin Suomea kuntoon. Tiedän, että LuisteluAreenan taustat olisivat halunneet myös pikaluistelun olosuhteita parantaa – tämä Malmin tontti ei suoraan mahdollistanut asiaa, mutta miksi ei yhdessä kaupungin kanssa tuohonkin saataisi ratkaisua? Tätä varten meillä Suomessa on insinöörit, ja rahoitusihmiset – mielestäni tämä kaikki on halusta, ja yhteisymmärryksestä kiinni. On totta että ajatukseni kaikkien edusta on varmasti utopiaa, mutta jos voit hyväksyä kannaltasi 95% ratkaisun, ja pääset toimimaan – eikö se ole parempi kuin 100% sinun toive, etkä ehkä vuosiin pääse toimimaan?? Palaan jutun otsikkoon, eli siihen aamun heräämiseen… Ensin Lappeenranta ilmoittaa hallinsa mahdollisen rakentamisen, ja valmistumisen 2022 syksyllä. Seuraavaksi luen Hyttisen, ja Arhinmäen keskustelun…

Toimitus

85
0
BandyLiigaUutiset

Helsingissä tärkeä päivä 26.10.2021

Helsingin Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kokoontuu Tiistaina 26.10.2021 Kokouksen asialistalla on jälleen: Asia/7 Esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamisen jatkamiseksi WasaGroup Oy:lle monitoimiliikuntakeskuksen suunnittelua varten Malmin Longinojalta (pdf) (html) Ensimmäinen hakemus jätettiin Helsingin kaupungille hallin rakentamisesta 1.12.2015, kuten voitte laskea on asiasta neuvoteltu Helsingin kaupungin kanssa viimeiset 6 vuotta. Nyt koko jääpallo- taitoluistelu-, voimistelu-, jääkiekko-, ja muu liikuntaväki toivoo Helsingin kaupungin myöntävän Wasa Group:ille tämän luvan, jotta hankkeessa voidaan edetä tontin vuokraan, rakennuslupaan ja rakentamiseen. Toiveita on, että jos hanke vihdoin etenee jouhevasti – rakentamista voisi käynnistää jo kevään 2022 aikana. Tämä taas tarkoittaisi sitä, että hallissa luisteltaisiin syksyllä 2023, mikä ainakin Helsingissä todella tulisi tarpeeseen. Te kaikki jotka tunnette poliittisia päättäjiä, liikuntaväkeä – Puhukaa nyt ehdottomasti hyvän hankkeen puolesta! Kuten voitte lukea itse esityksestä, on halliin suunniteltu rakennettavan tilat mahdollisuuksien mukaan seuraavasti. Luistelutilaa n. 7000m2 Pysäköintitilaa n. 3500m2 Liikuntatilaa n. 5000m2 Liiketilaa n. 6000m2 Kyseessä ei siis ole mikään pieni hanke, ja tiloja on todella suunniteltu useamman lajin ja tahon käyttöön. Halliin on jo ilmoittautunut halukkaita vuokralaisia, kunhan hanke vain etenee. Me kaikki uskomme, että tällaista ainutlaatuista hanketta todella kaivataan suomalaiseen ja varsinkin pääkaupunkilaiseen urheilukulttuuriin! Huomioitavaa esityksessä = ympäristöarvot ovat olleet keskeisessä roolissa hankkeen suunnittelussa. Jääkoneiden tuottaman hukkalämmön olisi suunnitelmien mukaan tarkoitus kattaa koko jäähallin tarvitseman lämmön, jääkoneiden, suihkujen, lämpimän veden, sekä myös lähes täysin kaikkien muidenkin lämpimien tilojen lämmitystarpeet. Tämä on todella ainutlaatuista, ja nykyisellä tekniikalla todellakin toteutettavissa.. Nyt siis kaikkia hyvän asian taakse, ja jakamaan hyvää eteenpäin! BandyliigaToimitus toivottaa hankkeelle, ja hankkeen taustoille tsemppiä! Alla vielä linkit:

Toimitus

190
0
BandyLiigaUutiset

Malmin Luisteluareenahanke etenee

Helsingin Luisteluareena Oy:n (HIFK Bandy ja Vesta ry) ja WasaGroup Oy:n yhteishankkeen, Malmin Luisteluareenan, suunnitelmat ovat tarkentuneet. Alkuvuoden aikana tehdyt selvitykset ovat johtaneet toteutusmalliin, jossa rakennetaan kaksikerroksinen monitoimihalli. Moderni ja energiatehokas monitoimihalli yhdistää liikunnan ja liiketilat saman katon alle. Malmin Luisteluareena -hankkeen budjetti on arviolta 37 miljoonaa euroa, ja halli on kooltaan noin 20 000 neliötä, ja noin 9 000 neliön jääalueelle mahtuu täysimittainen jääpallokenttä. Liiketiloja halliin tulee noin 6 000 neliötä ja seuraavaksi niihin haetaan toimijoita. Malmin Luisteluareenalle tavoitellaan noin 100 000 käyttäjää vuosittain, mikä vastaa Brahen kentän käyttäjämääriä. Sijainti Suomen vilkkaimmin liikennöidyn tieosuuden, Kehä 1:n, varrella ja aivan Malmin liityntärampin läheisyydessä tekee saapumisen uudelle hallille helpoksi. Hankkeen tonttivaraukselle on haettu jatkoa Helsingin kaupungilta. Keskustelut ovat sujuneet hyvässä yhteishengessä. ”Olemme iloisia, että hanke kehitysvaiheen ja hyvän yhteistyön, kaupungin, ja WasaGroupin kanssa, alkaa muotoutua, ja hankkeen valmistuminen on jälleen lähempänä”, Helsingin Luisteluareena Oy:n Markus Larsson toteaa. Tämän hetken arvion mukaan hallin rakentaminen voi alkaa vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, jolloin halli valmistuu syksyllä 2023. ”On hienoa, että olemme löytäneet toimivan konseptin hallille, jolle tulee olemaan huomattava tarve. Keskustelut kaupungin kanssa ovat sujuneet hyvässä yhteishengessä. Tällä hetkellä käydään neuvotteluja mahdollisten liiketilojen käyttäjien kanssa, mutta neliöitä riittää täytettäväksi. Kunhan viimeiset päätökset ja asiat saadaan kuntoon, hallin rakentaminen voidaan aloittaa”, WasaGroupin hankekehitysjohtaja Timo Pahkala kertoo hankkeen etenemisestä. BandyliigaToimituksen saamien tietojen mukaan on halliin halukkaita vuokralaisia liikuntatiloihin jopa tunkua, eli jos jollakin löytyy tarvetta, kannattaa nopeasti ottaa yhteyttä Markus Larssoniin! Myös liiketiloja on kyselty, ja neuvotteluja on käynnissä – Jos tiedät yrityksiä, jotka haluaisivat tilansa uuteen ja moderniin halliin, jälleen on pyydetty välittämään Markus Larssonin yhteystiedot – ne löytyvät tämän uutisen lopusta! BandyliigaToimituksen ajatuksia uutisesta… BandyliigaToimitus on useasti kuullut Helsingin hankkeen vetäjiltä, että he toivovat koko suomalaisen jääpalloväen saavan Helsingin hankkeesta voimia, ja viedä omilla paikkakunnillaan niihin sopivat halliratkaisut kaupunkien ja kuntien kanssa yhdessä maaliin. Viimeksi eilen YLE:n tiloissa kuulin kuinka jääpalloa kehuttiin hienoksi urheilulajiksi. Meidän jääpalloväen on itse nostettava olosuhteet sellaisiksi että saamme kasvatettu harrastajamäärää, ja varsinkin olosuhteita 2000-luvulle. Media kiinnostuu aivan varmasti lajistamme, nyt on jo halukkaita mediataloja ilmoittanut halukkuutensa välittää otteluja Helsingin hallista. Vain yhdessä, yhteistyöllä voimme viedä näitä suuria hankkeita eteenpäin, ja jatkaa jo yli 100 vuotista jääpalloperinnettä Suomessa. Olen varma, että halukkaat saavat tietoa Luisteluareena Oy:n ihmisiltä, jos tietoa tarvitsevat hankkeesta, rahoituksesta, erilaisista vaihtoehdoista yms.. Vaikka Luisteluareena tulee Helsinkiin, palvelee halli koko Suomen jääpalloväkeä, kohta voimme suunnitella jo kesäleirejä, ja turnauksia ympäri vuoden. Nyt maaliskuun 14 päivän ja marraskuun alun yli 7 kuukauden pelitauko ON LIIAN PITKÄ, jotta laji olisi kenellekkään mieleinen, ja kiinnostava. Taikakeinoja ei tarvitse käyttää, ainoastaan mahdollistaa harjoittelu ja pelaaminen oikean kokoisella jäällä ympäri vuoden.. On ilo lukea tämä uutinen, ja välittää se tällä sivustolla Teille kaikille… BandyliigaToimitus / Pasi Virtanen Päätoimittaja Hanke lyhyesti: – Kaksikerroksisessa hallissa on noin 20 000 neliötä, josta 2/3 liikuntaa ja 1/3 liiketilaa – Jääalue noin 9 000 neliötä, jossa täysimittainen jääpallokenttä – Katsomopaikkoja noin 1 500, tapahtumissa ja messuissa 3 000–4 000 henkeä. – Sijainti Malmin jäähallin vieressä – WasaGroup toimii Luisteluareenan hankekehittäjänä, suunnittelijana ja rakennuttajana – Hallin omistajaksi tulee WasaGroupin rahoituskumppani Tuohex Kiinteistörahasto I – Helsingin Luisteluareena Oy toimii hallin operaattorina ja jääkerroksen päävuokralaisena Tiedustelut: Timo Pahkala, hankekehitysjohtaja, WasaGroup Oy, p. 050 361 4664 Markus Larsson, Helsingin Luisteluareena Oy, p. 050 308 8700

Toimitus

78
0
BandyLiigaUutiset

Suomeen toinen jääpallohalli?

Jääpallohalli toteutumassa Lappeenrantaan Perjantai 28.5.2021 jää historiankirjoihin suomalaisen jääpalloilun suurena merkkipäivänä. kyseisenä päivänä nimittäin varmistui että Suomeen ja Lappeenrantaan on mahdollisesti nousemassa jääpallohalli. Ensimmäisenä uutisesta raportoinut Etelä-Saimaa kirjoittaa että Lappeenrannan kaupunki on antanut rakennussuunnitelmille siunauksensa edellyttäen, että areenayhtiöksi lähtevän Aviasport Areenan ehdottama rahoitusmalli toteutuu. Avainasemassa on valtionavun saaminen. Hallin rakentamiskustannukset ovat areenayhtiön edustajien mukaan 3–3,2 miljoonaa euroa. Hanke toteutettaisiin täysin yksityisrahoitteisesti, mutta kaupunki sitoutuisi ostamaan Aviasport Areenalta sopimukseen kirjatun määrän harjoitusvuoroja hallista. BandyliigaToimitus on iloinen kuullessaan tämän uutisen Jääpalloliiton kotisivujen kautta. uutiseen voimme tietojemme mukaan lisätä vielä seuraavaa: Helsingin hanke, jonka LuisteluAreena Oy on toteuttamassa, on ollut myös vahvasti edesauttamassa kyseistä hanketta Lappeenrantaan. LuisteluAreena Oy on käynyt useita keskusteluja Lappeenrannan kaupungin edustajan kanssa, ja toimittanut tarkkoja laskelmia siitä miten Helsingissä ollaan hanketta viety eteenpäin. Helsingissä toivotaan, että Lappeenrannassa hanke etenisi rakentajan, omistajien, Veiterän ja Lappeenrannan kaupungin kanssa suotuisasti maaliin asti. Unohtaa ei voi, että tietojemme mukaan Valtio on isossa roolissa hankkeen aloittamiselle. Rakennus hinnaksi on kaavailtu tuo reilu 3 miljoonaa, johon Lappeenrannan kaupunki ei sitoudu. Rahoitus on siis omistajan ja valtion tuen varassa. Arvioimme, että hanke tarvitsee valtion tukea n. 1-1,5 miljoonaa euroa, ja loput sitten rahoitetaan omistajien omalla, tai lainarahalla. Rakentamisen ajankohta riippuu täysin siitä miten Valtionavustuksen kanssa käy, ja koska siitä mahdollisesti tulee positiivinen päätös. Valitettavasti aikaisintaan rakentamaan päästään 2022, eikä ole poissuljettu, että tuo vielä siirtyy.. BandyliigaToimituksessa toivotaan, että Valtio katsoo hankkeen tarpeelliseksi, ja samalla myös Helsingin kaupunki nopeuttaisi omia ratkaisujaan – voisimme todella kehittää jääpalloa jo kahden toteutuvan hallin antamien mahdollisuuksien mukaan. Uskomme myös siihen. että nämä kaksi hallia eivät jää Suomessa ainoiksi – ainakin Porvoossa, ja Porissa on pitkälle vietyjä suunnitelmia paikallisten hankkeiden toteuttamisille.. Yksi suuri ero Lappeenrannan ja Helsingin hankkeilla on seuraava: – Lappeenrannassa Kaupunki sitoutuu ostamaan vuoroja hallista vuositasolla määrätyllä summalla (uskomme tuon olevan yli 300.000e vuodessa). Helsingissä ei kaupunki toimi näin – Helsingissä Kaupunki tukee seuroja jäänkustannuksissa, eli itse halli ei suoraan saa tukea – raha tulee seurojen maksamista vuoromaksuista – joihin siis seura saa tukea. Etelä-Saimaassa oli seuraava teksti: Helsingissä on oma, paljon suureellisempi suunnitelmansa, jonka hintalappukin olisi kymmenkertainen. BandyliigaToimituksen tietojen mukaan asian voi toki muotoilla kuten Etelä-Saimaa on tuon kirjoittanut, mutta muistaa täytyy että Lappeenrannassa olemassa olevan tekojään katetaan. Tämä siis tarkoittaa sitä, että rakennetaan seinät ja katto nykyisen tekojään päälle. Helsingissä rakennetaan kokonaan uusi halli, jossa lähdetään maatöistä alkaen rakentamaan uutta. Lisäksi Helsingissä halliin tulee tuhansia neliöitä oheisharjoittelu- ja muuta liikuntatilaa. Lisäksi toimisto- ja kaupalliset tilat ovat mukana hankkeen neliöissä. Eli hankkeet ovat sekä rahoitusmalliltaan, että rakentamiseltaan täysin erilaiset lähtökohtaisesti! Tosin lopputulos luistelun toteuttaminen sisällä on sama, kuitenkin erilaisen ympäristön toteuttamana. Hienoa että hankkeita viedään eteenpäin! Toivottavasti yhteistyötä eri paikkakuntien kanssa jatketaan, ja saadaan kaupunkien päättäjät ajattelemaan samaan suuntaan kaupungista riippumatta, jotta suomalaiselle jääpallolle saadaan sellaiset olosuhteet joilla lajia voidaan kehittää seurojen, ja liiton kanssa kohti tulevaisuutta… BandyliigaToimitus / Pasi Virtanen

Toimitus

710
0