Puljujärven jääpallotausta selittää luistelutyyliä – selostajat hämmästyivät huimista maalimääristä SportsNet Pittsburghin televisiolähetyksessä ihmeteltiin taannoin Jesse Puljujärven omalaatuista luistelutyyliä, jossa hän liitää eteenpäin poikkeuksellisen pitkillä potkuilla. Toimittaja Hailey Hunter kertoi lähetyksessä keskustelleensa Puljujärven kanssa asiasta, ja suomalainen NHL-tähti paljasti, että pitkän liu’un taustalla on hänen jääpallotaustansa. Puljujärvi kasvoi Torniossa, jossa jääpallo oli tärkeä osa paikallista urheilukulttuuria. Puljujärvi kertoi, että Torniossa oli tavallista pelata sekä jääpalloa että jääkiekkoa, ja tämä monipuolinen urheiluympäristö on muovannut hänen liikkumistaan jäällä. Puljujärven jääpallotaituruus nousi esiin myös lähetyksessä, jossa kerrottiin hänen merkittävästä roolistaan lajissa. Puljujärvi ei ollut pelkästään jääpallon harrastaja, vaan hän dominoi lajia saavuttaen huikean maalimäärän: viimeisellä jääpallokaudellaan hän teki 54 maalia joukkueensa 56:sta maalista, kun Tornion Palloveikot voitti SM-kultaa. Tämä fakta sai selostajat ihmettelemään: “54 maalia 56:sta?!” toinen heistä totesi hämmästyneenä. Lähetyksessä kerrottu maalimäärä viittaa todennäköisesti Puljujärven aikaisempaan saavutukseen, joka liittyy hänen E-juniorikauteensa. Tuolloin hän oli avainasemassa, kun Tornion Palloveikot voitti jääpallon SM-mestaruuden. Finaalissa Puljujärvi teki peräti kahdeksan maalia Botniaa vastaan, ja ottelu päättyi 8–7. Puljujärven monipuolinen urheilutausta on siis ollut keskeinen osa hänen kehitystään huipputason jääkiekkoilijaksi. BandyliigaToimitus pohtii voisiko jääkiekko hyötyä jääpallosta? Kyllä, jääkiekko voisi ehdottomasti hyötyä jääpallon ja jääkiekon välistä yhteistyötä, erityisesti junioreiden tasolla. Jääpallon ja jääkiekon taitovaatimukset eivät ole täysin samat, mutta niillä on monia yhtäläisyyksiä, ja molemmat lajit tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia toistensa täydentämiseen. Tässä muutamia syitä, miksi yhteistyö voisi olla hyödyllistä: 1. Monipuolinen liikkuminen ja kestävyys Jääpallon kenttä on huomattavasti suurempi kuin jääkiekon, ja se vaatii pelaajilta hyvää kestävyyskuntoa ja pitkiä luistelupotkuja. Tämä voi kehittää jääkiekkoilijoiden liikkumistaitoja ja kestävyysominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä myös jääkiekossa, erityisesti nopeiden vaihdosten ja pitkien luistelupyrähdysten aikana. Pitkät luisteluliu’ut, joita jääpallo kehittää, voivat tuoda lisää voimaa ja tehokkuutta jääkiekkoilijoiden liikkumiseen. 2. Parantunut tasapaino ja koordinaatio Jääpallon kentällä pelaajat liikkuvat enemmän tasaisilla ja pitkillä liu’uilla, jotka vaativat hyvää tasapainoa ja koordinaatiota. Tämä parantaa pelaajien kykyä hallita liikkeitään jääkiekossa, missä tasapaino on tärkeä osa kiekonhallintaa, taklaamista ja nopeita suunnanmuutoksia. 3. Kiekonhallinta ja syöttötaito Jääpallon pelissä käytettävä maila on hieman erilainen kuin jääkiekkomaila, mutta se kehittää silti pelaajien käsitaitoja, erityisesti kiekon käsittelyä ja syöttöjen tarkkuutta. Jääpallon pelaajat tottuvat käsittelemään kiekkoa tai palloa avoimilla kentillä, mikä saattaa parantaa heidän pelinäkemyksensä ja kyvyn syöttää tarkasti ja oikeaan paikkaan jääkiekossa. 4. Nopea reagointi ja päätöksentekokyky Jääpallon nopea pelitempo ja suurempi kenttä voivat kehittää pelaajien kykyä tehdä nopeita pelipäätöksiä. Tämä on tärkeä taito myös jääkiekossa, jossa pelaajien täytyy reagoida nopeasti muuttuviin pelitilanteisiin ja tehdä nopeita valintoja. 5. Kehittyneet voimantuotto- ja nopeustaidot Jääpallon peli vaatii pelaajilta vahvoja räjähtäviä liikkeitä, kuten nopeita luistelupyrähdyksiä ja pitkien luistelulinjojen hyödyntämistä. Tämä voi kehittää jääkiekkoilijoiden voimaa, erityisesti luistelunopeutta ja suoritusten räjähtävyyttä, mikä on olennainen osa kiekkoilijan pelityyliä. 6. Sosiaalinen ja kulttuurinen etu Jääpallo ja jääkiekko jakavat monia samoja arvoja ja kulttuureja, erityisesti pohjoisessa ja Venäjän läheisyydessä, missä molemmat lajit ovat suosittuja. Tämä voisi tuoda lisäarvoa junioreille, jotka oppivat sekä kilpailemaan että kunnioittamaan eri lajien perinteitä. Tämä voisi myös tuoda uusia pelaajia jääkiekkoon jääpallon kautta ja päinvastoin. 7. Riski loukkaantumisille vähenee Jääpallon ja jääkiekon yhteistyö voisi vähentää riskiä, että nuoret pelaajat jumiutuvat liikaa yhteen lajiin ja tekevät samalla liikkeitä, jotka kuormittavat samoja lihaksia ja niveliä. Monipuolinen harjoittelu eri lajeissa voi auttaa nuoria urheilijoita kehittämään koko kehon voimaa ja liikkuvuutta, mikä voi vähentää loukkaantumisriskiä myöhemmällä iällä. 8. Taitojen siirtäminen lajeista toiseen Nuoret pelaajat, jotka aloittavat jääpallon pelaamisen ja siirtyvät jääkiekkoon, voivat tuoda mukanaan tärkeitä taitoja, kuten nopean liikkeen, hyvän pelinäkemisen ja mailan hallinnan. Samoin jääkiekon pelaaminen voi tuoda hyötyjä jääpallon kentällä, sillä jääkiekossa opitaan pelaamaan ahtaammissa ja intensiivisemmissä tilanteissa, mikä voi kehittää pelinlukutaitoa myös jääpallossa. Toteutettavuus junioreissa Jääkiekon ja jääpallon yhdistäminen junioreiden tasolla ei vaadi suuria muutoksia, vaan se voisi olla esimerkiksi harrastuksena tai yhteistyöprojektina, jossa molemmat lajit voivat jakaa resursseja ja harjoitusmahdollisuuksia. Jääpallon kenttä on suuri, joten jääkiekkojoukkueet voisivat harjoitella jääpallon kentällä, jos olosuhteet sen sallivat. Molemmat lajiryhmät voisivat myös järjestää yhteisiä leirejä, joissa nuoret oppisivat molempien pelien perusteet ja taitoja. Monen unelma, joka ei toteudu kun ajatellaan vain omaa lajia… Kokonaisuudessaan yhteistyö jääkiekon ja jääpallon välillä junioreiden tasolla voisi tarjota monia etuja. Monipuolinen liikunta ja eri lajeissa kehittyminen voivat edistää nuorten urheilijoiden kokonaisvaltaista kehitystä, ja molemmat lajit voivat hyötyä toistensa taidoista. Tämä voisi johtaa parempiin pelitaitoihin ja vähemmän yksipuolisiin kehitysmalleihin, ja samalla lisätä urheilijoiden kiinnostusta eri talvilajeihin. BandyliigaToimitus pohtii… Jääpallo on kamppaillut löytääkseen hedelmällistä yhteistyötä esim. jääkiekon kanssa, sillä aiemmat yhteystyöyritykset ovat usein jääneet hedelmättömiksi. Lajit ovat pyrkineet luomaan yhteisiä pelillisiä ja taloudellisia etuja, mutta toistaiseksi yhteistyö on lähes aina päätynyt jääpallon kannalta epäedulliseksi. Kysymys siitä, voiko jääpallo saada kilpailuetua yhteistyöstä jääkiekon kanssa, on edelleen ajankohtainen. Haasteena on, että molempien osapuolien on pystyttävä näkemään yhteistyön tuovan molemmille osapuolille hyötyä. Tämä ei ole ollut helppoa, sillä lajien erot niin pelillisesti kuin taloudellisesti ovat suuria. Vaikka jääpallo on perinteinen ja rakastettu laji monilla alueilla, sen suosio ja taloudellinen asema eivät ole nousseet yhtä vahvoiksi kuin jääkiekolla. Tämä on asettanut lajin haasteeseen, jossa yhteistyön edut eivät aina ole selviä. Toistaiseksi jääpallo on jäänyt ilman merkittävää taloudellista tai organisatorista apua muilta lajeilta. Keskustelu yhteistyön mahdollisuuksista kuitenkin jatkuu, sillä yhteisymmärryksen löytyminen voisi avata uusia ovia niin jääpallon kuin jääkiekon kehittymiselle. On selvää, että ilman molempien osapuolten aitoa etua ja sitoutumista yhteistyöhön, jääpallon tulevaisuuden näkymät voivat jäädä epävarmoiksi. Tulevaisuudessa jääpallon rooli voi olla erilainen, jos yhteisiä pelisääntöjä ja tukevia rakenteita saadaan kehitettyä. Toistaiseksi kuitenkin näyttää siltä, että jääpallo jää vielä pitkään yksin oman kehityksensä kanssa – Valitettavasti, ja BandyliigaToimituksen mielestä tämä on todella surullista, ja edustaa todella liian lyhyttä näkökulmaa.