BandyLiigaUutiset

Playoff merkkipaaluja

Seuraavat merkkipaalut saavutettiin viime playoffotteluissa Playoff-kevät sai 20.2. mukavan kasan henkilökohtaisia merkkipaaluja, kun useampi nuori pelaaja kirjautti ensimmäiset pudotuspelitehopisteensä – ja samalla myös arvokkaita minuutteja kevään kovimmissa peleissä. Ensimmäiset playoff-maalit Kamppareille Sami Mikkola osui ensimmäisen kerran pudotuspeleissä, kun Kampparit teki 2–1-maalinsa Botniaa vastaan (20.2.). Maali syntyi ilman syöttäjiä, mutta sitäkin isommalla tahdolla – juuri sellaisella, joka pudotuspeleissä ratkaisee. Myös Leevi Kukkasniemi avasi playoff-maalitilinsä samana päivänä Kampparit–Botnia -ottelussa, jossa Kampparit taisteli loppuun asti (3–4). Ensimmäinen pudotuspelimaali on aina erityinen – etenkin kevään tiukimmissa peleissä. Arvokkaita playoff-pelejä tilille Pudotuspeleissä jokainen minuutti on oppitunti. Kamppareiden riveissä Veeti Lempinen ja Iivo Korhonen saivat playoff-ottelun merkinnän Kampparit–Botnia -sarjasta, ja JPS:n paidassa Joel Laurinmaa kirjautti myös pudotuspeliesiintymisen samaan kokonaisuuteen. Nämä ovat niitä askelia, joiden päälle seuraavat tehot ja onnistumiset rakennetaan. Syöttötilit auki Narukerä–JPS-ottelussa Narukerä–JPS-ottelussa (20.2.) nähtiin myös hienoja henkilökohtaisia merkkipaaluja syöttösarakkeeseen: Onnittelut – tästä se kevät rakentuu Ensimmäinen playoff-maali tai -syöttö jää muistiin, mutta yhtä tärkeää on se, että nämä merkinnät tulevat kovista peleistä, joissa panos näkyy jokaisessa tilanteessa. Onnittelut kaikille merkkipaalunsa saavuttaneille – ja tsemppiä kevään seuraaviin peleihin välieräjoukkueille!

BandyLiigaUutiset

Merkkipaalut varmistettu videoilta

Isot onnittelut ja kiitos kärsivällisyydestä! Merkkipaalujen laskeminen, todentaminen ja julkaisu on ollut poikkeuksellisen haastavaa, kun Jääpalloliiton käyttämä tulospalvelu on sekoillut jo lähes kuukauden. Olemme toimittaneet liittoon asiasta tietoa, mutta ainakaan vielä eilen kaikissa otteluissa palvelu ei toiminut täysin 100 % varmuudella. Pahoittelemme tilannetta! Jotta merkkipaalut saadaan kuitenkin varmasti oikein, olemme käyneet otteluita läpi myös videoilta. Näin saimme varmistettua seuraavat merkkipaalut – lämpimät onnittelut jokaiselle pelaajalle! Varmistetut merkkipaalut Muutamaa merkkipaalua joudumme vielä selvittämään hiukan pidempään, jotta ne voidaan julkaista yhtä luotettavasti. Ilmoitamme ne heti, kun saamme ne varmistettua. Kiitos ymmärryksestä – ja ennen kaikkea onnittelut merkkipaalunsa saavuttaneille!

BandyLiigaUutiset

Olli Manninen tänään 60v

Onnea, Olli ‘Ola’ Manninen, 60-vuotispäivän johdosta! Tänään juhlimme miestä, joka on ollut suomalaisen jääpallon tukipilari jo vuodesta 1982. Yli neljä vuosikymmentä jääpallon parissa – niin pelaajana, apuvalmentajana kuin päävalmentajanakin – on antanut jääpallolle korvaamatonta arvoa ja vaikuttanut moniin meistä. Kamppareiden matka ja menestys ovat olleet sinun kätesi jäljessä, ja uskomme, että tämä matka jatkuu yhä kohti uusia saavutuksia. 11 kautta kentällä pelaajana ja yli 20 vuotta valmentajana – se on uskomaton ura, joka on jäänyt elämään paitsi Kamppareissa, myös koko suomalaisessa jääpallossa. Tunteet ja muistikuvat sinusta ovat läsnä kaikilla, jotka ovat saaneet olla osana tätä matkaa. Tänään, Ola, toivomme, että päiväsi on yhtä suuri juhla kuin mitä olet ollut jääpallon maailmalle. Ehkä se tuo tullessaan myös voiton Akilleksesta (saa nähdä), mutta ennen kaikkea se tuo kiitoksen ja arvostuksen niistä vuosista, jotka olet antanut jääpallolle. Toivottavasti tämä päivä tuo sinulle iloa ja upeita muistoja. BandyliigaToimitus toivottaa Hyvää syntymäpäivää, Olli! Olli Manninen Ikä: 60v Kaudet: 11 Pääsarjaottelut: 191 Pisteet: 75 Seurat: Kampparit, Botnia, JPS Valmennuskaudet: yli 20

BandyLiigaUutiset

Paljon Onnea FIB

Kansainvälinen jääpalloliitto täytti 70 vuotta – Jääpallon tarina jatkuu Eilen 12. helmikuuta 2025 juhlimme kansainvälisen jääpalloliiton (FIB) 70-vuotista taivalta, ja tämä merkkipäivä on osoitus lajimme uskomattomasta matkasta kohti globaalia yhteisöä. Kaikki sai alkunsa Tukholmassa Hotel Malmessa vuonna 1955, kun neljä maata – Suomi, Norja, Venäjä ja Ruotsi – loivat yhdessä FIB:n ja valitsivat ruotsalaisen Gunnar Galinin liiton ensimmäiseksi presidentiksi. Tämä hetki oli historiallinen, sillä asialistalla oli myös ehdotus maailmanmestaruuskilpailujen järjestämisestä, joka toteutui jo kahden vuoden päästä. 28. helmikuuta – 3. maaliskuuta 1957 Helsingissä järjestettiin ensimmäiset jääpallon maailmanmestaruuskilpailut, ja loppuottelussa Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli huikeat 14 369 katsojaa. 70 vuotta myöhemmin jääpallon perintö on kasvanut ja kehittynyt. FIB:n historiaan mahtuu 40 miesten maailmanmestaruusturnausta, 11 naisten maailmanmestaruutta, yli 50 seurajoukkueiden MM-turnausta, nuorten maailmancupit, vanhojen poikien maailmancup ja kaukalopallon mestaruuskilpailut – nämä kaikki ovat vahvistaneet jääpallon asemaa kansainvälisenä ja monipuolisena urheilulajina. “Virstanpylväs, joka on omistettu urheilijoille ja tukijoille” FIB:n pääsihteeri Attila Adamfi painottaa, että tämä juhlahetki ei olisi ollut mahdollinen ilman jääpallon intohimoisia urheilijoita, toimitsijoita ja tukijoita, jotka ovat omistautuneet lajille vuosikymmenien ajan. – “Tämä 70 vuoden virstanpylväs on osoitus urheilijoiden, toimitsijoiden ja tukijoiden omistautumisesta, jotka ovat vaikuttaneet jääpallon rikkaaseen historiaan”, Adamfi sanoo. “Kun katsomme taaksepäin 70 vuoden saavutuksia, odotamme myös rakkaan urheilulajimme jatkuvaa maailmanlaajuista laajentumista.” Jääpallon matka on ollut täynnä kasvua ja kehitystä. Vuonna 1955 liitto oli aluksi vain neljän jäsenmaan yhteisö, mutta tänään jäsenliittoja on jo 28. Viimeisin jäsen, Italia, liittyi FIB:hen vuonna 2024. Jääpallo kasvaa ja leviää maailmalla FIB:n 70-vuotisjuhla on paitsi menestyksen juhla myös tulevaisuuden juhla. Jääpallon kansainvälinen yhteisö kasvaa edelleen, ja lajille avautuu uusia mahdollisuuksia ympäri maailman. Jokainen jäsenliitto tuo oman osansa jääpallon tarinaan, ja FIB:n tuki ja visio auttavat jatkossa kasvattamaan lajin suosiota ja vaikutusvaltaa. Tänään voimme olla ylpeitä siitä, kuinka pitkälle jääpallo on kulkenut – ja vielä jännittävämpää on se, kuinka paljon enemmän jääpallon matka tulee pitämään sisällään seuraavien vuosikymmenten aikana. Jääpallon tarina ei ole päättynyt, vaan se jatkuu. 70 vuotta on vasta alkua. BandyliigaToimitus onnittelee kansainvälistä liittoa – Onnea!

BandyLiigaUutiset

Satakunnan urheilugaala

Erkki Väkiparta – Mies, joka rakensi Narukerän menestyksen Lauantaina Satakunnan Urheilugaalassa jaettiin ansaittu kunnianosoitus, kun Erkki Väkiparta palkittiin arvostetulla elämänurapalkinnolla. Tämä kunnianosoitus on kiitos vuosikymmenten mittaisesta pyyteettömästä työstä porilaisen jääpallon eteen. Eki, kuten hänet paremmin tunnetaan, on Narukerän kunniapuheenjohtaja ja seuratoiminnan sielu. Kun Erkki Väkiparta 1980-luvun alussa asteli Narukerän jäälle, seura pelasi vaatimattomasti 2. divisioonassa, junioritoimintaa ei ollut, ja olosuhteet olivat alkeelliset. Mutta Eki näki mahdollisuuden siellä, missä muut eivät. Hän alkoi rakentaa perustaa, jolle nousisi yksi Suomen arvostetuimmista jääpalloseuroista. Vuosien työ kantoi hedelmään. Nyt Narukerä on voittanut kaksi aikuisten Suomen mestaruutta, yli 20 seuran kasvattia on edustanut Suomen A-maajoukkuetta ja pelannut Ruotsin pääsarjassa. Junioritoiminta on kasvanut laajaksi, ja Porin jääpallo-olosuhteet ovat huippuluokkaa: tekojoukkojen alle on saatu jää, katsomo on katettu ja lämmitetty, ja seuralla on oma klubitalo. Narukerän nousu ei ole ollut yhden miehen työ, mutta jos yksi nimi pitää nostaa esiin, se on Erkki Väkiparta. Hän ei ole vain rakentanut seuran menestystarinaa, vaan hän on elänyt ja hengittänyt Narukerää vuosikymmenet. Hän on ollut pelaaja, valmentaja, puheenjohtaja ja väsymätön talkoolainen, joka yhä yli 70 vuoden iässä toimii seuran hallituksessa ja tekee työtä jääpallon eteen. Hyvä seuraihminen ei vain vie eteenpäin, vaan tuo mukanaan uusia ihmisiä, kasvattaa yhteisöä. Ekin suurimmat rekrytoinnit eivät ole olleet pelkästään kentällä, vaan myös lähellä. Vaimo Helena on ollut Narukerän naisjoukkueen tukipilari, ja pariskunnan pojat Jarno ja Janne ovat jääpallon maailmanmestareita ja tehneet pitkän uran myös Ruotsin pääsarjoissa. He ovat esimerkkejä siitä, miten Ekin rakkaus lajiin on siirtynyt eteenpäin. Erkki Väkiparta ei ole vain rakentanut Narukerän historiaa – hän on luonut sen. Hänen käsialaansa näkee jokaisessa Narukerän saavutuksessa, jokaisessa jäälle luistelevassa juniorissa ja jokaisessa kannattajassa, joka elää mukana seuran tarinassa. Onnea Eki, ja kiitos kaikesta! 🏆 BandyliigaToimitus onnittelee Ekiä kunnianosoituksesta, yhdymme siihen – Onnea!

BandyLiigaUutiset

Tilastoissa tapahtuu

Palataan ensin veikkaukseemme Eipä meidän kannata veikata kun 4 ottelusta oikeaan osui vain 2. Tosin haimme hiukan yllätystä ainakin WP 35 – Veiterä otteluun, Botnia oli myös saanut viime hetkillä joukkueeseen vahvistusta jota emme osanneet ottaa huomioon. No jätetään ennustaminen muille ja keskitytään me tosi asioihin 🙂 Merkkipaaluja Bandyliigassa Bandyliigan runkosarjassa Botnian Kaapo Schreck pelasi 100 runkosarjan ottelunsa: Bandyliigan kaikki ottelut mukaan lukien Botnian Tomi Lappi pelasi 100 Bandyliiga-ottelun: Kuten aina näin alkukauteen kuuluu, tulee ensimmäisiä Bandyliiga merkintöjä, joten tässä satoa: BandyliigaToimitus onnittelee jokaista pelaajaa – Onnea!

BandyLiigaUutiset

HIFK tänään 125-vuotta!

15.10.1897 – 15.10.2022 Ruotsissa syntyi vuonna 1895 aate Idrottsföreningen Kamraterna-järjestön perustamisesta. IFK-liike sai alkunsa Kamraten-lehden ilmoituksesta, jossa kehotettiin nuoria perustamaan tyttöjen ja poikien urheiluseuroja. Koulupoika Louis Zetterstenin aatteen mukaan IFK-liikkeen seuroissa oli tarkoitus harrastaa kaikkia talvi- ja kesäurheilulajeja. Aate levisi Suomessa ensin Viipuriin, missä perustettiin Viipurin IFK vuonna 1896. Seuraavana vuonna ruotsinkielisen lyseon oppilaat perustivat Oulun IFK:n. Myöhemmin samana vuonna myös Helsingissä ryhdyttiin toimeen IFK:n osaston perustamiseksi. Hanketta veivät eteenpäin Helsingin ruotsinkielisen reaalilyseon oppilaat. 15-vuotias Georges Doubitsky otti yhteyttä Ruotsiin, jossa hyväksyttiin IFK:n Helsingin osaston perustaminen. HIFK:SSA HARRASTETTIIN SEURAN ALKUVUOSINA Yleisurheilua, uintia, hiihtoa, pikaluistelua, painia, melontaa ja voimistelua. Eri lajijaostoja ei ollut, sillä kaikki harrastivat kaikkea. JÄÄPALLO TÄYTTÄÄ TÄNÄÄN YHDESSÄ JALKAPALLON KANSSA 115-VUOTTA Vuonna 1907 aloitettiin jalkapallo ja jääpallo. Jääpalloilijat ja jalkapalloilijat pelasivat aluksi valkoisissa paidoissa ja sinisissä housuissa. Paidan rintamuksessa oli nelisakarainen sininen tähti. Housujen ja tähden väri vaihtui pian punaiseksi, mutta pian paidan väri muotoutui punaiseksi ja tähti muuttui valkoiseksi. Housujen väriksi valikoitui musta. Jääpalloilijoilla oli lisäksi päässä keltapunainen lakki. PALLOKENTTÄ HELSINKIIN Vuonna 1914 HIFK hankki itselleen maa-alueen Töölöstä ja perusti paikalle urheilukentän. Hankkeen taustalla oli urheiluvaikuttaja Erik von Frenckell. Nykyisin paikalla sijaitsee Töölön pallokenttä. von Frenckell oli suunnitellut kenttää alun perin maahockeyn pelaamista varten, mihin hän oli tutustunut opiskeluaikanaan Saksassa. Maahockey ei saanut Suomessa suurta suosiota ja kentästä muodostui HIFK:n jalkapalloilijoiden ja jääpalloilijoiden kotikenttä.  LAJIJAOSTOT OMIKSI YHDISTYKSIKSI Vuonna 1994 HIFK:n kaikki lajijaostot eriytettiin omiksi yhdistyksikseen. Uutena lajina HIFK:n lajivalikoimaan lisättiin salibandy. HIFK voitti ensimmäisen ja ainoan salibandyn Suomen mestaruutensa vuonna 2000. Seuraavana kautena HIFK voitti ensimmäisenä suomalaisseurana salibandyn Champions Cupin. Myös naisten salibandyssa HIFK voitti Suomen mestaruuden vuosina 2001 ja 2002. HIFK:N VAAKUNA IFK-seurojen tunnuksena on nelisakarainen tähti, jonka sakarat kuvaavat seuran neljää perusarvoa: peräänantamattomuus (Ihärdighet), valmius(Färdighet), voima (Kraft) ja toveruus (Kamratskap). Helsingin IFK:n vaakuna poikkeaa muiden IFK-seurojen vaakunoista värityksensä puolesta. Sen malli on samanlainen kuin ruotsalaisen keskusjärjestön, mutta vaakunan kehyksen valkoinen sisäreuna ja kirjaimet IFK ovat HIFK:n vaakunassa kultaiset. Seuran pääväriksi on valikoitunut punainen. VUONNA 2022 SEURASSA LÄHES 10.000 JÄSENTÄ Juuri nyt HIFK:ssa on lajeina: Jalkapallo, Jääkiekko, Jääpallo, Golf, Keilailu, Käsipallo, Yleisurheilu, Voimistelu, Salibandy, E-Urheilu, Futsal, Kaukalopallo. Jäseniä vuonna 2022 on lähes 10.000 ihmistä, ja he kuuluvat näin yhteen Suomen suurimmista seuroista, ja ovat osa suurta HIFK-Perhettä. BandyliigaToimitus onnittelee 125-vuotiasta seuraa, 115-vuotiasta jääpalloa/jalkapalloa ja vielä sen lisäksi kaikkia seuran jäseniä!