BandyLiigaUutiset

Alempi jatkosarja tänään

OLS vs Kampparit & Akilles vs WP 35 Bandypäivä tarjoaa taas sen tutun yhdistelmän jännitystä ja yhteistä sykettä. Alemmassa jatkosarjassa pelataan tänään kahdessa ottelussa tärkeistä pisteistä: Oulussa OLS saa vastaansa Kampparit ja Porvoossa Akilles kohtaa WP-35:n. Lähtekää sankoin joukoin katsomaan ratkaisu-ottelua… Oulu 13.00 – OLS vs Kampparit LähtöasetelmaOulussa mennään isosti pelin rytmin ja kurinalaisuuden kautta. Alemmassa jatkosarjassa jokainen piste on “neljän pisteen” arvoinen, ja kotijoukkueelle avausjakson hallinta on usein se, mikä kääntää koko ottelun. OLS:n avainjutut Kampparien avainjutut Ratkaisun paikat Porvoo 17.00 – Akilles vs WP-35 LähtöasetelmaPorvoossa odotetaan tunnetta, mutta ottelu ratkeaa todennäköisesti siihen, kumpi joukkue pystyy pelaamaan oman peruspelinsä pidempään ilman heikkoja jaksoja. Akilleksella kotona intensiteetti nousee helposti, mutta samalla pitää pysyä kontrollissa. Akilles – mitä pitää onnistua WP-35 – mitä kannattaa hakea Ratkaisun paikat

BandyLiigaUutiset

Narukerä alemman jatkosarjan kärkeen

Narukerä vs Wp 35, Lopputulos: 10–1 (4–1) Tänään ei jäänyt epäselvyyttä ottelun voittajasta eikä paremmasta. Kotijoukkue tuli peliin kovalla intensiteetillä, käytti paikkansa tehokkaasti ja karkasi jo avausjaksolla ratkaisevaan johtoon. Vierasjoukkue sai toki omat hetkensä ja kavensi 4–1:een, mutta toisella jaksolla kotijoukkue iski lisää ja venytti eron lopulta murskalukemiin. Ottelun maalit: 1–0 (9’) Paavola Eero, syöttö: Vuopio Joni2–0 (15’) Arponen Eelis, syöttö: Aaltonen Ville3–0 (18’) Kujansuu Veeti, syöttö: Sirén Lauri4–0 (27’) Kujansuu Veeti, syöttö: Arponen Eelis4–1 (44’) Nissinen Niko, syöttö: Tauschi Jyrki5–1 (47’) Kujansuu Veeti, syöttö: Aaltonen Ville6–1 (62’) Vuopio Joni (kl), syöttö: Paavola Eero7–1 (71’) Arponen Rasmus, syöttö: Paavola Eero8–1 (80’) Aaltonen Ville, syöttö: Paavola Eero9–1 (81’) Kujansuu Veeti, syöttö: Paavola Eero10–1 (83’) Aaltonen Ville (kl), syöttö: Paavola Eero Ratkaisun avaimet Pahoittelu sarjataulukon järjestyksestä Pahoittelut siitä, että alemman jatkosarjan virallisessa sarjataulukossa Narukerä on väärässä kohdassa – oikea paikka on taulukon kärjessä. Valitettavasti Jääpalloliiton tulospalvelujärjestelmässä (Torneopal) on ollut ongelmia koko kauden ajan, ja ne ovat näkyneet ajoittain niin ottelutapahtumien kirjauksissa kuin sarjataulukoidenkin järjestyksissä. Toivotaan, että tekniset häiriöt olisivat nyt viimein takanapäin ja loppukausi saadaan vietyä maaliin sujuvalla, luotettavalla tulospalvelulla. Samalla pahoittelemme kaikille joukkueille, toimihenkilöille ja seuraajille aiheutunutta haittaa. Tilanteen normalisoituessa myös sarjatilanteen seuranta, otteluraportointi ja tiedottaminen palautuvat sille tasolle, jonka kilpailutoiminta ansaitsee.

BandyLiigaUutiset

Hyvät ystävät, HIFK:n väki, jääkiekon ja jääpallon ihmiset,

Muistopuhe Tänään pysähdymme hetkeen, joka tuntuu raskaalta – mutta samalla kiitolliselta. Suomen jääkiekkolegenda Pentti Lindegren on poissa. Hän menehtyi eilen torstaina 5.2.2026 Helsingissä, 86-vuotiaana. Pentti syntyi 18.12.1939. Hänen elämänsä jätti jäljen, joka ei katoa tulostauluista, lehtileikkeistä tai muistojen kahvikuppien äärestä. Pentti oli Jääkiekkoleijona numero 137 – arvomerkki, joka kertoo paljon, mutta ei kuitenkaan kaikkea. Pelaajana hänen uransa huipentui vuoden 1965 MM-kotikisoihin, aikaan, jolloin suomalainen jääkiekko rakensi identiteettiään ja uskoi tulevaan. Mutta Pentin suuruus ei jäänyt niihin hetkiin, jolloin kiekko putosi jäähän. Uransa jälkeen Pentti teki jotakin, mikä on usein kaikkein merkityksellisintä: hän jatkoi antamista. Hän toimi valmentajana, jakoi osaamista ja vaati laatua – mutta samalla piti huolta ihmisestä pelin sisällä. Hän oli jääkiekkotoimittaja, kuuluttaja sekä radio- ja tv-selostaja, ääni ja katse, joka osasi sanoittaa sen, mitä moni tunsi. Ja hän oli myös konsultti, jonka asiantuntemusta arvostettiin laajalti – ei siksi, että hän olisi pitänyt itseään muita suurempana, vaan siksi, että hänellä oli näkemystä, kokemusta ja rehellinen sydän lajia kohtaan. Ja sitten on se puoli Pentistä, joka ei aina näy otsikoissa, mutta joka kertoo ihmisestä ehkä kaikkein eniten: Pentti pelasi jääpalloa SM-sarjassa kaudella 1968, HIFK:n paidassa. Se on kaunis muistutus siitä, että hän rakasti jäälajeja kokonaisuutena – peliä, liikettä, yhteisöä, perinnettä. Hän ymmärsi, että jäällä on monta kieltä, ja hän puhui niistä jokaisesta kunnioituksella. Monelle meistä Pentti ei ollut vain nimi historiassa, vaan tuttu hahmo Brakulla – HIFK:n kotiotteluissa, viime vuosiin saakka. Hän jäi usein Cafe Brakuun seuraamaan peliä lämpimistä tiloista, mutta sydän oli aina kentällä. Ja sekin on tärkeää: Pentti oli läsnä. Hän ei seurannut HIFK:ta vain muistoissaan – hän eli mukana, välitti, kysyi, huolehti. Minulla oli kunnia tutustua Penttiin hieman juuri siellä, Brakulla. Ja niissä keskusteluissa tuli nopeasti selväksi kolme asiaa:rakkaus jääpalloon, rakkaus HIFK:hon – ja huoli suomalaisesta jääpallosta. Huoli siitä, että suuri yleisö ei aina ymmärrä, miten hienosta lajista on kyse. Se huoli ei ollut katkera – se oli välittämistä. Se oli ihmisen ääni, joka on nähnyt paljon ja toivoo lajille hyvää, tulevaisuutta, arvostusta. Pentti Lindegrenissä oli jotakin hyvin suomalaista ja samalla harvinaisen suurta: hän kantoi perinnettä, mutta katsoi eteenpäin. Hän osasi iloita onnistumisista, mutta hänellä oli myös rohkeus sanoa ääneen, kun jokin kaipasi huomiota. Hän oli asiantuntija, mutta ennen kaikkea hän oli lajin ystävä. Kun ihminen on jättänyt näin laajan jäljen, suru ei tyhjennä – se täyttää. Se täyttää kiitollisuudella, tarinoilla, pienillä muistoilla ja isoilla hetkillä. Se täyttää myös velvollisuudella: jatkaa sitä, mistä Pentti välitti. Pitää huolta yhteisöstä. Puhua lajista hyvää. Tehdä työtä sen eteen, että suomalainen jääkulttuuri – myös jääpallo – saa arvoisensa tulevaisuuden. Pentti, kiitos.Kiitos pelistä, työstä, äänestä ja läsnäolosta.Kiitos siitä, että jaksoit olla paikalla – ja että jaksoit välittää. Lepää rauhassa, Jääkiekkoleijona 137. Pasi Virtanen / BandyliigaToimitus

BandyLiigaUutiset

Jatkosarjat käyntiin

Kristallipallo kiillotettu: BandyliigaToimituksen Magazine julkaistu Bandyliigan jatkosarjat starttaavat tänään – ensin alempi jatkosarja, ja huomenna liittyy mukaan myös ylempi jatkosarja. Luvassa on juuri sitä, mitä tähän vuodenaikaan kuuluu: kiihkeitä kamppailuja, tiukkoja maaleja, tunnetta laidasta laitaan… ja muutama “mitä ihmettä juuri tapahtui” -hetki. Ja koska pelkkä otteluohjelma ei vielä riitä ruokkimaan draamannälkää, BandyliigaToimitus on kasannut tuoreeseen Magazineen myös sen, mitä jokainen salaa haluaa: kristallipallon näkemyksen siitä, miten jatkosarjat voisivat mennä. Onko se totuus? No… jää nähtäväksi.Mutta jos kristallipallo osuu kohdilleen, me tietenkin väitämme olleemme oikeassa alusta asti.Ja jos ei osu, muistutamme, että kyseessä oli kristallipallo – ei VAR. Magazine on julkaistu – käy lukemassa ja virittäydy jatkosarjamoodiin.Tänään alkaa alempi, huomenna ylempi – ja tästä eteenpäin jokainen piste tuntuu kahta suuremmalta.

BandyLiigaUutiset

RunkosarjaMagazine ulkona nyt

Pieni katse menneeseen runkosarjaan Runkosarja on takana, tunteet ja käännekohdat vielä tuoreina mielessä – ja nyt on aika pysähtyä hetkeksi koko paketin äärelle. Toimituksemme RunkosarjaMagazine on julkaistu, ja se tarjoaa napakan mutta kunnianhimoisen katsauksen menneeseen runkosarjaan. Lehti kokoaa yhteen runkosarjan kiinnostavia, puheenaiheita ja nostoja niin, että saat yhdellä lukukerralla paljon jääpallotietoa – ja samalla sopivasti fiilistä kohti kevään kovimpia pelejä. Antoisia lukuhetkiä!

BandyLiigaUutiset

Veiterän kotikenttä pelikieltoon?

Veiterän jääkriisi osuu pahimpaan saumaan, vaikuttaa myös vastustajiin – Päivitetty to 5.2 klo 21:00 Lappeenrannan Veiterä on urheilullisesti siellä missä se haluaakin olla: kärkitaistelussa. Samaan aikaan arki on iskenyt vastaan olosuhteiden kautta – tavalla, joka ei ole enää “pientä talvihuoltoa”, vaan koko loppukauden pelipaikkaa ravisteleva kysymys. Kun kotikentän jää on railojen ja “onton” rakenteen takia siinä kunnossa, että ottelut venyvät (ja jopa puoliaika muuttuu huoltotauoksi), kyse ei ole vain Veiterän harmista. Se on myös liigan uskottavuus- ja turvallisuuskysymys: peliä ei voi pyörittää, jos kenttä on arvaamaton ja vaarallinen. Veiterän puheenjohtaja Santtu Nurmi kertoi, että jää on railojen takia niin huono, että siinä on vaikea luistella. Syksyn jäädytyksessä jäähän jäi ilmaa, mikä on tehnyt kentästä monin paikoin ontton ja epätasaisen. Ongelma näkyy pelattavuudessa, ja vastaavia haasteita on raportoitu ympäri kenttää eri käyttäjiltä. Tilannetta on kartoitettu, mutta kentän saaminen luotettavasti kilpailukuntoon kesken talvikauden on käytännössä erittäin vaikeaa. Tämän vuoksi ainoaksi realistiseksi vaihtoehdoksi jää otteluiden siirtäminen toiselle paikkakunnalle, kunnes olosuhteet saadaan pysyvästi kuntoon – Tämä saattaa tarkoittaaa kentän kieltämistä virallisiin otteluihin kuluvan kauden loppuun asti. Veiterän näkökulma: kotietu muuttuu kotihaitaksi Veiterälle Kisapuisto on normaalisti selkeä etu – tuttu jää, rutiinit, kotiyleisö ja logistisesti kevyt arki. Mutta jos ottelu voi viivästyä lähes tunnin ja olosuhteet pakottavat jatkuvaan paikkaamiseen, kotietu kääntyy nopeasti päinvastaiseksi: Lisäksi jatkosarjoissa ja pudotuspeleissä pienet marginaalit korostuvat. Jos Veiterä joutuu siirtämään kotiottelut pois Lappeenrannasta, se menettää yhden suurimmista kilpailueduistaan juuri ratkaisuhetkillä. Vastustajien näkökulma: reiluus, matkustus, pelattavuus ja vaarallisuus Vastustajille tilanne on kaksijakoinen. 1) Reiluus ja turvallisuusVierasjoukkueiden on voitava luottaa siihen, että peli pelataan liigatasoisissa olosuhteissa. Jos jää on sellainen, että peli venyy huoltoihin ja luistelu on vaikeaa, asetelma vääristyy: voitto voi ratketa siihen, kuka uskaltaa ottaa riskit railoissa. 2) Matkustus ja valmistautuminenJos pelejä siirretään varakentälle, moni joukkue hyötyy tai kärsii riippuen uudesta sijainnista. Liigan näkökulma: jatkosarjat käyntiin – mutta missä pelataan? Bandyliigan jatkosarjojen alustavassa ohjelmassa Veiterän kotiottelut on merkitty Kisapuistoon: Veiterä–Botnia lauantaille 7.2.2026 ja Veiterä–JPS sunnuntaille 11.2.2026. Missä Veiterä pelaa loppukauden? Tällä hetkellä (5.2.2026) julkisista lähteistä ei löydy yhtä virallista, lopullista tiedotetta, jossa Veiterän loppukauden kotikenttä olisi yksiselitteisesti vaihdettu pois Kisapuistosta. Se, mikä voidaan sanoa luotettavasti, on tämä: Käytännössä siis Veiterän loppukausi näyttää nyt kahden raiteen mallilta: Kisapuisto jos jää saadaan kuntoon, Mikkeli jos ei. Ja jokainen siirto vaikuttaa myös vastustajiin – ei vain matkustamiseen, vaan siihen, millaisessa ympäristössä kauden tärkeimmät pisteet ja mahdolliset pudotuspelit ratkotaan. Seuraamme tilannetta ja Uutisoimme heti lisää kun saamme tilanteesta lisätietoa! PÄIVITYS (to ilta klo 21:00) Veiterä pelaa sittenkin lauantain Bandyliigan kotiottelunsa Kisapuistossa. Vielä torstai-iltaan asti ottelun pelaaminen Lappeenrannan isolla tekojääradalla oli epävarmaa kentän heikon kunnon vuoksi. Lappeenrantalaisseuran oli ilmoitettava Jääpalloliitolle torstaina klo 19 mennessä, onko Kisapuisto varmasti pelikuntoinen vai siirretäänkö Veiterän ja Botnian välinen kamppailu lauantaina varakentälle. Veiterä on ilmoittanut liittoon, että he ottavat vastuun Kisapuiston kunnosta, ja siitä että lauantaina kenttä on pelikuntoinen. Kisapuiston tekojään kunto ennen viikonloppuna alkavia Veiterän jatkopelejä on ollut iso kysymysmerkki. Jäässä on ollut runsaasti railoja, joten katsotaan miten käy…

BandyLiigaUutiset

Viikonlopun merkkipaalut

Runkosarja pakettiin – viikonloppu täynnä merkkipaaluja ja hienoja tarinoita Bandyliigan runkosarja saatiin päätökseen tunnelmallisessa viikonlopussa, jossa katseet kääntyivät hetkeksi myös tulosten ulkopuolelle: jäällä nähtiin useita uran kannalta isoja rajapyykkejä. Nämä ovat juuri niitä hetkiä, jotka rakentavat seurojen historiaa – ja jäävät mieleen niin pelaajille kuin katsomoillekin. Viikonlopun merkkipaalut Hetkiä, jotka kantavat kevääseen Runkosarjan viimeiset kierrokset ovat usein täynnä latausta, mutta tämä viikonloppu muistutti hienosti siitä, että jokaisen pisteen taustalla on myös pitkä työ, sitkeys ja yhteisö. 300 ottelua, 100 ottelua, 100 maalia – nämä numerot eivät synny hetkessä. Ne syntyvät harjoitusmääristä, loukkaantumisista takaisin nousemisesta, onnistumisista ja vaikeista illoista, joukkuekavereista ja kannustuksesta. Lämpimät onnittelut kaikille merkkipaaluja saavuttaneille – ja samalla kiitos runkosarjasta. Nyt katseet kohti kevään ratkaisupelejä: tarinat jatkuvat, ja tunnelma vain tiivistyy.

BandyLiigaUutiset

Bandyliigan-jatkosarjojen ohjelmat päivitetty

Alempi jatkosarja käynnistyy perjantaina, ylempi lauantaina. Jatkosarjat alkaa – ja nyt pelataan niistä pisteistä, jotka tuntuvat kevättä kohti aina vähän raskaammilta ja tärkeämmiltä. Ylemmässä jatkosarjassa jokainen ottelu on samalla mittari ja viesti: miten joukkue on kehittynyt, miten pää kestää ja miten peli-ilme kantaa silloin kun panos näkyy jokaisessa kaksinkamppailussa. Edessä on laadukkaita kohtaamisia, tuttuja asetelmia ja mahdollisuus kääntää kausi uuteen asentoon – kotiyleisöjen edessä ja vieraissa, yhdessä ja toisia vastaan. Nyt alkaa se jakso, jota varten syksyllä aloitettiin. Alemmassa jatkosarjassa ei jaeta mitään ilmaiseksi – jokainen maali ja jokainen piste rakennetaan luisteluilla, kamppailuilla ja joukkueena pysymisellä. Samalla kyse on myös ylpeydestä, kehityksestä ja siitä, että omaa peliä viedään eteenpäin ottelu ottelulta. Kun ohjelma on tiivis, rytmi ja henkinen vahvuus korostuvat – ja juuri siksi nämä pelit ovat usein niitä kaikkein tunteikkaimpia. Ylemmässä jatkosarjassa ohjelmassa kolme kierrosta Ylempi jatkosarja pyörähtää käyntiin lauantaina 7.2.2026. Ensimmäiseen kolmeen ottelupäivään mahtuu viisi ottelua ja useita kärkipään kamppailuja: HIFK kohtaa kahdesti helsinkiläisyleisön edessä, ja Veiterä pelaa kahdesti Kisapuistossa. Ylemmän jatkosarjan otteluohjelma 7.–14.2.2026 La 7.2. Ke 11.2. La 14.2. Alemman jatkosarjan otteluohjelma 6.–15.2.2026 Alempi jatkosarja starttaa perjantaina 6.2.2026 Basso Areenassa ja jatkuu heti viikonloppuna kahdella pelipäivällä. Narukerä, WP 35, OLS, Kampparit ja Akilles pelaavat alemmassa jatkosarjassa.. Alemman jatkosarjan otteluohjelma 6.–15.2.2026 Pe 6.2. La 7.2. Su 8.2. Pe 13.2. La 14.2. Su 15.2.

BandyLiigaUutiset

Bandyliigan jatkosarjojen alustava otteluohjelma on täällä

Helmikuussa pelataan isoista pisteistä Bandyliigan ylemmän jatkosarjan sekä alemman loppusarjan runko on nyt kasassa. Ensimmäiset ottelut pelataan jo perjantaina 6.2.2026, ja mukana on heti herkkupaloja: Helsingin iltoja, Kisapuiston tuplaviikonloppu sekä tiukkoja “neljän pisteen” vääntöjä alemmassa sarjassa. Mukana Ylemmässä jatkosarjassa: HIFK, JPS, Veiterä, Botnia – 2 parasta suoraan välieriin, 3-4 sijat pelaavat puolivälierät Alemman jatkosarjan 1-2 vastaan niin, että 3 kohtaa Alemman jatkosarjan kakkosen, ja 4 alemman jatkosarjan ykkösen. Mukana Alemmassa jatkosarjassa: Narukerä, WP 35, OLS, Kampparit, Akilles. – 2 parasta puolivälieriin, kuten yllä on kerrottu – Lopuilla alkaa kesäloma… Ylempi jatkosarja – alustavat ottelut (HUOM! Muutokset mahdollisia!) Pe 6.2. La 7.2. Su 8.2. Ke 11.2. La 14.2. Alempi loppusarja – alustavat ottelut Pe 6.2. La 7.2. Su 8.2. Pe 13.2. La 14.2. Su 15.2. Huom! Palaamme asiaan heti, kun ottelut on vahvistettu Uskoisimme tämän tapahtuvan huomenna? Luvassa myös merkkipaalut, ja mahdollisesti muutakin päättyneestä runkosarjasta…

BandyLiigaUutiset

HIFK Bandyliigan runkosarjan ykkönen

Mitä se kertoo ja mitä seuraavaksi? “Mahtava päätös runkosarjalle, selkeä kaksinumeroinen voitto ja nollapeli omilta, niin mahtavat on fiilikset”, Teemu Laitinen summaa HIFK:n kotisivuilla. Yksi ottelu ei tietenkään tee koko kautta, mutta joskus päätöskierros toimii kuin tiiviste: siinä näkyy sekä tulos että tapa, jolla joukkue haluaa tulla muistetuksi. Tällä kertaa HIFK päätti runkosarjan juuri sillä sävyllä, jolla ykkössija yleensä ansaitaan—kontrollilla, tehokkuudella ja omiin päin nollapeli. Runkosarjan voitto on seurassa harvinainen herkku. Se kertoo pitkästä kaaresta: ei vain siitä, että yksittäisinä iltoina on onnistuttu, vaan että viikko toisensa jälkeen on kyetty keräämään “riittävän määrän voittoja”, kuten Laitinen asian muotoilee. Ja se on usein juuri se suurin ero hyvien ja parhaiden välillä: parhaat voittavat myös silloin, kun peli ei tunnu täydelliseltä. Miten tähän tultiin? Runkosarjan voittaminen on enemmän prosessikilpailu kuin huippuhetkien paraati. Se vaatii: Siksi runkosarjan ykkössija on samalla myös viesti: HIFK:n arki on ollut kunnossa. Ja samalla se nostaa odotuksia—sekä ulkopuolelta että pukukopin sisältä. Historiallinen kaiku tekee saavutuksesta vieläkin painavamman. Ylen ennakossa keväältä 2010 HIFK mainitaan runkosarjan voittajana matkalla kohti finaalia. Kun runkosarjan ykkössija ei ole “jokakeväinen rutiini”, sen arvo seurassa tuntuu eri tavalla. Mitä runkosarjan voitto merkitsee? Se merkitsee kolmea asiaa yhtä aikaa: Miten jatketaan? Laitinen sanoo sen olennaisen: “Katseet kuitenkin kohti tulevaisuutta. Jatkosarja alkaa viikon päästä.” Tuo lause on kevään tärkein taito: nollaus. Käytännössä jatko tarkoittaa HIFK:lle sitä, että runkosarjan voitto saa näkyä hetken – ja sitten se laitetaan hyllylle. Jatkosarjassa ja pudotuspeleissä ei pärjää sillä, mitä jo teki, vaan sillä, mitä tekee seuraavaksi: Runkosarjan voitto kertoo, että HIFK on tehnyt paljon oikein. Se ei kuitenkaan lupaa mitään ilman jatkoa – mutta se antaa uskottavan syyn uskoa, että joukkue on valmis siihen työhön, jota mestaruus vaatii. Ja ehkä juuri siinä on tämän uutisen ydin: runkosarjan ykkössija on todiste kestävyydestä. Se on merkki, että tapa tehdä asioita on ollut vahva. Seuraava kysymys kuuluu: kestääkö se tapa myös kevään kovimmassa paineessa? Se jää nähtäväksi…