VeiteräUutiset

Matti Hyväri on poissa

Matti Kalevi ”Masi” Hyväri menehtyi 29.11. 2021 pitkäaikaiseen Alzheimerin tautiin Matti syntyi 22. huhtikuuta 1930 Viipurin lääniin kuuluneessa Johanneksen kunnassa. Sieltä Hyvärien matka kulki Lauritsalaan Kaukaan tehtaan paikallisten hyvin Huussikujana tuntemaan tehtaan työläisten asumiskortteliin, jossa enimmillään asui yli 2 000 ihmistä. Matti oli sisarussarjan toiseksi vanhin. Nuorena miehenä, ennen valmistumistaan Hämeenlinnan opettajaseminaarista, ehti Matti vanhempiensa tavoin työskennellä Kaukaan rullatehtaalla. Veri veti häntä kuitenkin Kiekkopuiston suuntaan. Lauritsalan Kisasta Matti siirtyi jääpallopuolustajaksi Veiterään, missä hän vuonna 1955 saavutti suomenmestaruuden, kahden suomenmestaruushopean jälkeen. Jääpallon parissa hän jatkoi alemmilla sarjatasoilla Lappeenrannan Pallossa. Vuonna 1959 hän oli tukemassa veljiensä Paulin ja Pentin kanssa SaiPan nostamista ensi kertaa Suomensarjasta SM-sarjaan. Matin urheilijaura jatkui jääpallotuomarina 1970–luvun jälkipuolella. 1980–luvulla hänen lajikseen tuli pöytätennis, ja hän osallistui veteraanien MM-kisoihin useita kertoja eri puolilla Eurooppaa. Saimaan mökkiläiset tunsivat urheiluun vakavasti suhtautuneen jalkapallotuomarinsa Pettilä-Solkei -kyläotteluista yli kahden vuosikymmenen ajan, vuoteen 2012 asti, jolloin 80-vuotias vielä jakoi oikeutta pelikentällä. Liikuntaneuvos Leo Segermanin sanoin ” Matti oli toiset huomioon ottava pelimies, oikeudenmukainen ja uskottava erotuomari”. Matti asui perheineen Imatran Meltolassa, mutta kävi omien sanojensa mukaan ”työkeikalla” Imatralla lähes 30 vuoden ajan. Hän työskenteli teknisten töiden ja liikunnan opettajana Tainionkosken kansalaiskoulussa ja yläasteella. Hänen kilpaurheilullinen asenteensa innosti monet nuoret ottamaan liikuntatuntinsa vakavasti. Itse sain kokea tämän pelimatkalla Viipuriin Matin opettajanuran joutsenlaulun aikaan, Joutsenon peruskoululaisten pöytätenniskerhon kanssa. Tutustuin ”Masiin” vuonna 1986. Pöytätenniksestä ja saunomisesta muodostui heti yhteinen harrastuksemme, pian myös Saimaan matalikkojen sotkemien muikkuverkkojen selvittämisestä. Lehdistökorttejamme vilauttamalla luikersimme SaiPan otteluihin vielä 1990-luvulla. Matti tutustutti minut Lappeenrannan torin ihmeisiin: vety- ja atomipiirakoihin, minä appiukkoni jazzin alkuaineettomiin ihmeisiin. Matin elämän yksi kohokohta oli Lavolan Esikonkadun rintamamiestalon peruskorjaaminen ”kotiinpaluuta” varten 90-luvun alussa. Eläkevuodet olivat hänelle aktiivista aikaa: aamulenkit, kesämökkeily Savitaipaleen Nenäniemessä, pitkät syyslomat Kanarian saarilla sekä kauko- ja muut ulkomaanmatkat Hanna-tyttären perheen kanssa. Viimeiset viisi vuottaan Matti vietti Taipalekodin henkilökunnan osaavassa huolenpidossa, pari ensimmäistä yhdessä puolisonsa Sinikan kanssa. 61 vuoden avioliitto päättyi loppuvuonna 2019 Sinikan poismenoon. Mattia jäävät kaipaamaan kaksi tytärtä, kolme lastenlasta, Pauli-veli, sukulaiset ja ystävät vuosikymmenten saatosta. Kirjoittaja on Matti Hyvärin vävy. Matti Hyvärin tilastot Veiterä SM-sarja 1953 9+1 0 Veiterä SM-sarja 1954 8+1 0 Veiterä SM-sarja 1955 9 0 BandyliigaToimitus ottaa osaa sukulaisten ja ystävien suureen suruun

Toimitus

319
0
BandyLiigaUutiset

Suru-uutinen

Timo Serenius 1955 – 2021 Yksi Suomen kaikkien aikojen parhaisiin jääpalloilijoihin kuulunut Timo Serenius on kuollut, uutisoi Etelä-Saimaa-lehti (9.11.2021). Timo ”Serba” Serenius (s. 8.8.1955) aloitti jääpallouransa Lappeenrannan Pallon junioreissa 9-vuotiaana. Seuran edustusjoukkueeseen hänet nostettiin 16-vuotiaana.Siirryttyään Veiterän riveihin hän oli voittamassa seuralle mestaruutta 1980. Mestaruuden jälkeen Serenius siirtyi Vetlanda BK:n miehistöön ja oli voittamassa ensimmäisenä suomalaisena Ruotsin mestaruutta 1986. Dagens Nyheter arvosti Sereniuksen finaalin parhaaksi keskikenttäpelaajaksi. Hänet nimettiin ensimmäisten pelaajien joukossa Suomen jääpallon kunniagalleriaan numerolla 20 Miesten maajoukkueeseen Serenius valittiin ensimmäisen kerran 1976 Edusti Suomea 111 A-maaottelussa vuosina 1976‒89 MM-kisoissa Serenius oli mukana seitsemän kertaa (1977-89) Kisojen parhaaksi keskikenttäpelaajaksi hänet valittiin Ruotsissa 1987 Vuoden jääpalloilijaksi hänet valittiin 1982 BandyliigaToimitus, ja jääpalloväki ottaa osaa läheisten suruun. Sereniuksen tilastoja: Pääsarjakaudet: 10 Ruotsin kaudet: 6 SM-sarja Ottelut: yli 150 Ottelut Ruotsissa: 150 SM-sarja Maalit: 115 SM-sarja Syötöt: 51 Maaottelut: 111 MM-Kisat: 7

Toimitus

256
0
BandyLiigaUutiset

In Memoriam

Ruotsista surullisia uutisia Valitettavasti Ruotsissa on saatu surullisia uutisia viimeisten viikkojen aikana. Viimeisin suru-uutinen saatiin eilen illalla kun 3 nuorta kuoli auto-onnettomuudessa. Aikaisemmin tässä kuussa Ruotsalainen jääpallovalmentaja Thomas Engström kuoli sairauskohtaukseen joukkueensa Tillberga Bandyn harjoitusottelun tauolla. Axel Wallin (18v) ja kaksi hänen ystäväänsä kuolivat kolarissa torstai-iltana matkalla jalkapallo-otteluun Kuolleet nuoret olivat pelanneet jääpalloa Vetlanda BK:n joukkueessa. Matka päättyi kuitenkin traagisesti rajuun onnettomuuteen noin sata kilometriä ennen Kalmaria. Kolariin joutuneesta ja samassa autossa matkustaneesta neljästä nuoresta vain yksi selvisi hengissä. Wallin pelasi jääpalloa Vetlanda BK:n joukkueessa ja oli harjoitellut kesällä Ruotsin Elitserienissä pelaavan miesten joukkueen kanssa (joukkueessa pelaavat mm. Santtu Nurmi, Eetu Peuhkuri, ja Emil Fedorov). Onnettomuudessa kuolleet 17- ja 16-vuotiaat pojat olivat pelanneet aiemmin Vetlanda BK:n juniorijoukkueessa. Neljäs poika loukkaantui onnettomuudessa lievästi. ”Tämä on kamalaa. Koko seura on shokissa. Ajatuksemme on poikien perheiden ja heidän ystäviensä luona. Olemme todella shokissa, emmekä oikein tiedä, kuinka käsitellä asiaa”, Vetaland BK:n varapuheenjohtaja Andreas söderman kommentoi suru-uutista. Kaikkiaan kolarissa oli osallisena viisi henkilöä. Jääpallovalmentaja Thomas Engström kuoli 4.9 Tillberga Bandyn ja Falu BS:n harjoitusottelun tauolla Västeråsilaisen Tillberga Bandyn pitkäaikainen valmentaja sai sairauskohtauksen joukkueen pukuhuoneessa harjoitusottelun tauolla. Engström kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan, mutta häntä ei onnistuttu enää pelastamaan. Engström, 64, valmensi Tillbergan edustusjoukkuetta useaan otteeseen. Hän oli vain reilun 2000 asukkaan Tillbergassa ja koko Västeråsin alueella tunnettu ja pidetty henkilö, jonka kerrotaan vaikuttaneen usean jääpalloilijasukupolven elämään. Seuran puheenjohtaja Calle Juhlin luonnehti Engströmiä Bandypuls-sivustolla ”tulisieluksi”. – En tiedä, mitä sanoa. Tämä on vaikeaa, shokeeraavaa ja traagista. Ajattelemme ennen kaikkea hänen perhettään ja kaikkia hänen omaisiaan. Thomas oli fantastinen ihminen, ja hänen vaikutuksensa niin Tillbergan jääpalloiluun kuin lajiin koko Ruotsissa oli merkittävä. Hän oli todellinen tulisielu, Juhlin kommentoi Aftonbladetin mukaan. Seuran kotisivuilla Juhlin kirjoitti Engströmin olleen yksi seuran historian merkittävimmistä hahmoista. – Suremme rakasta ystävää ja yhtä seuran ehdottomasti suurimmista henkilöistä ja tulisieluista koskaan. Monen sukupolven nuoret saavat olla hänelle kiitollisia niin paljosta. Uskomattoman taitava ja hieno ihminen on jättänyt meidät, Juhlin kirjoitti. BandyliigaToimitus ja koko suomalainen jääpalloväki ottaa osaa läheisten, ja seurotoimijoiden suureen suruun…

Toimitus

180
0
NarukeräUutiset

Juhani Utela kuollut

Ikikerän pitkäaikainen toimija kuollut Surusanoma on koskettanut jälleen Narukerän ja Ikikerän yhteisöä. Ikikerän pitkäaikainen toimija ja talkoolainen Juhani Utela menehtyi 81-vuotiaana 30. kesäkuuta 2021. Hän oli syntynyt 18.4.1940 Tampereella. Koulutukseltaan hän oli fysiikan maisteri ja teki elämäntyönsä Outokumpu-yhtymän piirissä. Pojan harrastus toi hänet vähitellen yhä kiinteämmin jääpallon pariin ja Ikikerän toimintaan. Hän oli aina valmis talkoisiin ja auttamaan seuraa, kun terveys vain suinkin salli. Sairaudet koettelivatkin Jussia todella monin tavoin, mutta hän ei antanut niiden häiritä. Keväästä lähtien hän joutui kuitenkin sairauskierteeseen, josta ei ollut poispääsyä. Jussi hoiti viimeisinä vuosinaan Ikikerän talousasioita jämäkällä ja varmalla otteella. Eurot ja sentit pysyivät jämttisti hallinnassa, oli kyse sitten Ikikerän tai yleisöluisteluvuorojen tilityksistä. Kanttori-isän peruja oli varmaan Jussin kiinnostus musiikkiin ja erikoisesti kuorolauluun. Hän oli aikanaan innokkaasti mukana mm. Outokummun kuorotoiminnassa. Kesät kuluivat pitkälti mökillä Kurussa, mutta syksyn tullen veri veti jälleen Karhupaanan kupeeseen Narukerä-talolle. Ikikerän joululaulutapahtumissa hänen kantava bassonsa sai kaikki hyvin mukaan yhteislauluun. Seura on menettänyt tärkeän tukihenkilön, vilpittömän ja hyvän ystävän. Narukeräläisten päät painuvat. Teksti: Narukerän kotisivut / Hannu Neva BandyliigaToimitus ottaa osaa läheisten suruun

Toimitus

106
0