BandyLiigaUutiset

Jääpallo on saanut ansaitsemansa valokeilan

Nyt näkyvyys pitää muuttaa pysyväksi kasvuksi Jääpallon näkyvyydestä on puhuttu pitkään. Tänä talvena se ei ole enää vain puhetta: MM-kisat Porissa ovat nostaneet lajia esiin poikkeuksellisella tavalla, ja myös kotimainen diginäkyvyys kertoo samaa tarinaa. Meidän sivuillamme käydään nyt jo yli 30 000 kertaa päivässä – kiitos teille jokaiselle, joka luette, jaatte ja elätte mukana. MM-kisojen draama ja vauhti ovat tehneet tehtävänsä. Suomi marssi miesten finaaliin kaatamalla Yhdysvallat selvästi ja kohtaa tänään Ruotsin, kun kisojen huipennus pelataan Porissa. Huomio on ansaittua – mutta se on myös ikkuna, joka ei pysy kauan auki Tällaiset piikit näkyvyydessä ovat urheilussa tuttuja: iso ottelu ja isot tunteet nostavat lajin hetkeksi koko kansan pöydälle. Ratkaiseva kysymys on aina sama: osaammeko käyttää hetken niin, että se jatkuu myös huomenna? Porissa on nähty, että kun tarjolla on tapahtuma ja tarina, yleisö kyllä tulee – jopa niin, että ottelut on pelattu täyden katsomon edessä. Se kertoo kahdesta asiasta: Finaalipäivä: panokset taululla, sydän jäällä Tänään on juuri niitä päiviä, joiden takia tätä tehdään. MM-finaalit huipentuvat Porissa – naisten finaali aiemmin ja miesten finaali illalla. Suomi lähtee miesten päätöspäivään selkä suorana: joukkue on esittänyt vahvaa, rohkeaa jääpalloa ja on jo aiemmin kisassa näyttänyt, että Ruotsi on voitettavissa. Ja jos tänään vielä miehissä voitetaan MM-kulta – se on enemmän kuin mitali. Se on megafoni. Mitä sitten? Kolme asiaa, joihin meidän kaikkien pitää tarttua heti Näkyvyys ei yksin riitä. Se pitää muuttaa teoiksi – ja se onnistuu vain yhdessä. 1) Kouluihin – matala kynnys, iso vaikutusLyhyet lajinäytökset, “kokeile jääpalloa” -välitunnit, seurayhteistyö ja lainavälineet. Monelle lapselle ensikosketus syntyy siitä, että joku tuo mailan käteen ja sanoo: “kokeile.” 2) Mediaan – valmiit tarinat, valmiit klipit, kasvot esiinJääpallo on helppo myydä, kun se tehdään helpoksi julkaista: tiiviit koosteet, selkeät faktat, pelaajatarinat, paikalliset sankarit ja “miksi tämä on siistiä” -sisältö. Nyt kiinnostusta on – se pitää ruokkia. 3) Niihin muutamaan halliin – ja lisää niitäTämä on se kipukohta, jonka kaikki tunnistavat: olosuhteet rajaavat harrastamista ja kasvua. Siksi jokainen askel kohti parempia jääpallo-olosuhteita (tekniikka, jääajat, kattoratkaisut, monikäyttö) on samalla askel kohti isompaa lajia. Kiitos – ja nyt pidetään kiinni Tämä näkyvyys on meidän yhteinen ansio: pelaajat, valmentajat, seurat, talkoolaiset, yleisö, vanhemmat, some-tekijät, kuvaajat, toimitsijat – ja kaikki, jotka jaksavat tehdä arjen työtä lajin eteen. Tänään pelataan mestaruudesta. Huomenna pelataan siitä, että jääpallo näkyy, kuuluu ja kasvaa myös arjessa – kouluissa, mediassa ja olosuhteissa. Nautitaan finaalista. Ja pidetään yhdessä huoli, että tämä ei jää hetkeksi.

Toimitus

103
0
BandyLiigaUutiset

Moni meihin ottanut kommentoi, Liiton syyskokous jäi laihaksi

Palaamme itse kokoukseen alkuviikon aikana Palaamme kokoukseen tarkemmin alkuviikon aikana, kun tunteet hiukan laskevat eri leireissä, ja saamme kunnollisen kokonaiskuvan – mitä ehdotettiin, ja mitä päätettiin… Kommentoimme kuitenkin alla hiukan jo nyt käytyjen puheluiden kautta asiaa.. Bandy-yhteisön pitkään odottama syyskokous ei kyennyt tarjoamaan ratkaisuja eikä yhteisiä tavoitteita tuleville kausille. Kokous keskusteli, mutta ei päättänyt: pöydältä eteenpäin ei saatu toimenpiteitä, jotka vahvistaisivat lajin suuntaa tai loisivat selkeää tiekarttaa kehitykselle. Palkitsemiset kutistettiin Palkitsemiset sentään saatiin lopulta läpi, mutta lähteidemme mukaan kokonaisuutta “ajettiin todella minimiin”. Viesti on synkkä: jos edes onnistumisten näkyväksi tekeminen kaventuu, ongelma on syvempi kuin yksi kokous. Yhteisössä kysytään, arvostetaanko tekijöitä, pelaajia ja seuratyötä enää riittävästi. “Omien Bandyliigaihmisten palkitseminen ja huomioiminen kuuluu vain ja ainoastaan meille. Nyt tämäkin vedettiin muutaman todellisen jääpalloihmisen päätöksellä vessan pönttöön,” tiivistää eräs pitkäaikainen toimija. BandyliigaToimitus laski 21 palkinnon tippuneen seitsemään – eli ainakin 14 karsittiin, osa vuosikymmeniä kauden päätteeksi myönnettyjä. Puuttuvien palkintojen lista on pitkä Kokouksen jälkeen ainakin seuraavat tunnustukset jäivät myöntämättä: Vuoden Mediateon sivuuttaminen herättää BandyliigaToimituksessakysymyksiä: kun imeille lähetetyissä visteissä, ja soitoissa lähes joka kerta hmetellään, miksei media kiinnitä lajiin huomiota, Me kysymme: Antaako tämä liiton päätös “potkua” asiaan? miksi liitto ei palkitse niistä medioista ketään, jotka sitä näkyvyyttä jääpallolle rakentavat? Keskustelu karkaa keskinäiseen vääntöön Kokouksen dynamiikka kuvattiin poikkeuksellisen riitaisaksi. Keskustelut karkasivat usein keskinäiseen vääntöön – valonheittimen alta jäivät strategiset päätökset ja konkreettiset toimet. Ilman yhteistä suuntaa laji ajelehtii, ja päätöksenteon legitimiteetti rapautuu, kun “muutaman päättäjän linja” ohittaa yhteisen valmistelun. Miksi tällä on väliä? Mitä seuraavaksi? Lajin toimijoiden mukaan tarvitaan pikainen korjausliike (kukaan ei vain uskalla yhdessä näitä tuoda esille – viesteissä ja puheluissa nämä esiintyvät jokaisella): Nyt tarvitaan johtamista, joka kokoaa, ei hajota. Jos yhteisön ääni vaimennetaan ja ansioiden tunnustaminen typistyy, suunta on väärä – ja se näkyy lopulta niin katsomoissa kuin kentälläkin.Syyskokous ei kyennyt tarjoamaan kaivattuja ratkaisuja eikä yhteisiä tavoitteita. Keskustelut karkaavat yhä liian usein keskinäiseen vääntöön, ja se näkyi nyt poikkeuksellisen selvästi: pöydälle ei saatu päätöksiä, jotka vahvistaisivat lajin suuntaa tuleville kausille. Palkitsemiset saatiin lopulta läpi, mutta tietojemme mukaan osa-alue ajettiin minimiin – viesti, joka herättää aiheellista huolta arvostuksesta ja yhteisön yhtenäisyydestä. Jos edes onnistumisten näkyväksi tekeminen kaventuu, ongelma on syvempi kuin yksittäinen kokous. Pahoittelemme että tämä vasta tässä kohtaa uutista! Nyt kauden 2024-25 palkitut: Jääpalloliitolle ja seuroille tiedoksi, että kun teemme tätä uutista (19.10 klo: 11:50) – tähän mennessä julkisuudessa vain Satakunnan kansa on kertonut että porilainen Jussi Aaltonen valittiin vuoden pelaajaksi – hekään eivät mainitse muita – siinä Teille totuutta lajimme näkyvyydestä! Loppuun vielä yksi suurta ihmetystä aiheuttava “päätös” Yhteiseksi seurojen kanavaksi sovittu FinbandyTV on saamamme tiedon mukaan lakkautettu tai siirretty ensi kaudeksi pöytälaatikkoon – Miksi asiaa ei yritetty kehittää tai miettiä mitä muuta on mahdollista YHDESSÄ tehdä???. Samalla kentällä kiihtyy paluu vanhaan: sopimuksia solmitaan eri suuntiin, ja katsojat jätetään arvailemaan mistä mikäkin ottelu löytyy. Näin sovittiin – näin kävi Muutama kausi sitten seurat sopivat kokoavansa lähetyksensä yhteisen alustan alle. Siirtymäkaudella aiemmat paikallissopimukset oli tarkoitus päättää hallitusti. Nyt sovun sijaan nähdään repeämiä: esimerkiksi Porvoon Akilles on ilmoittanut tehneensä oman sopimuksen oman kumppaninsa kanssa. Taustalla on tiettävästi kaksi seuraa, jotka vastustavat yhteistä mallia. Vielä huolestuttavampaa on, että seitsemästä yhteiselle alustalle valmiista seurasta 2–3 kääntyi kokouksessa näiden kahden puolelle – ja näin palataan sirpaleiseen “jokainen tekee mitä haluaa” -malliin. Häviäjä: katsoja – ja koko laji Kun yhteinen kanava katoaa, katsojasta tulee selvitysmies. Lähetykset hajautuvat, linkit vaihtuvat, laatu ja saatavuus heittelevät. Tämä syö luottamusta, näkyvyyttä ja lopulta myös tuloja, joiden varassa junioritoiminta, olosuhteet ja koko suomalainen jääpallo elävät. Miten tähän ajauduttiin? BandyliigaToimituksen linja Viime kaudella (2024–25) vastasimme ottelupäivinä toista sataa kertaa kysymyksiin: “Mistä tämä peli näkyy?” Tämä ei ole kestävää, eikä näin pidä lajin median toimia. Ilmoitamme nyt julkisesti, että emme ensi kauden ottelupäivinä vastaa yksittäisiin kyselyihin lähetyspaikoista. Vastuu on seuroilla ja sarjajärjestäjällä, jotka ovat valinneet hajautuksen. “Yhteinen alusta oli kaikkien etu – katsojien, seurojen ja sponsorien. Jos se ajetaan sivuun, myös vastuu tiedosta ja löydettävyydestä kuuluu niille, jotka sooloilevat.”— BandyliigaToimitus Mitä tämän pitäisi tarkoittaa päättäjille? Mitä tämä tarkoittaa katsojille? Loppukaneetti:Yhteinen kanava ei ole pelkkä tekninen ratkaisu vaan edellytys sille, että jääpallo näkyy, kasvaa ja kiinnostaa. Jos Bandyn oma TV haudataan, haudataan samalla pala lajin tulevaisuutta. Toivottavasti nämä 7 seuraa ymmärtäisivät tukeutua ammattilaisten antamiin faktoihin, yhteiseen etuun ja yhteiseen rohkeuteen – pitää kiinni siitä, mikä on jääpallolle Suomessa parasta – eikä antaa näiden kahden muun seuran päättää muiden puolesta.

BandyLiigaUutiset

Hallihankkeet & olosuhteet

Miksi jääpallohallia ei ole saatu alkuun Suomessa? USA:ssa kunta ja osavaltio näkevät John Rose Ovalin kaltaisen kentän paikallisena ja alueellisena vetovoimatekijänä, eivät vain yhtenä urheilupaikkana muiden joukossa. Siksi sen korjaamiseen investoidaan miljoonia. Suomessa tilanne on valitettavasti erilainen – ja syyt juontuvat sekä päätöksenteon rakenteista että lajipolitiikasta. Miksi jääpallohallia ei ole saatu alkuun Suomessa? Mikä voisi olla ratkaisu? Ratkaisevaa on poliittisen tahdon herättäminen.Kun kaupunkipäättäjille ja ministeriölle näytetään, että halli ei ole pelkkä “pienen lajin luksusprojekti”, vaan koko alueen vetovoima- ja hyvinvointihanke, ovet toivoisi avautuvat. Suomen vanhimman joukkuelajin – jääpallon, jonka viralliset ottelut alkoivat jo 1907 – arvoa ei ehkä aina osata tuoda esille potentiaalisille kumppaneille. Sen voi kuitenkin kehystää ainutlaatuisena kulttuurihistoriallisena ja yhteiskunnallisena mahdollisuutena. Tässä muutamia näkökulmia, joilla herättää kiinnostus: 1. Perinteen ja historian arvo 2. Nykyajan mahdollisuudet 3. Arvot ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus 4. Näkyvyys ja brändi 5. Konkreettiset kumppanuuden muodot Eli paras tapa herättää mahdolliset kumppanit on rakentaa tarina, joka yhdistää perinteen ja tulevaisuuden:

Toimitus

253
2
BandyLiigaUutiset

BandyliigaToimitus pohtii vähentyvää pelaajapohjaa…

Pelaajapula varjostaa Bandyliigan tulevaisuutta – Koko laji tarvitsee muutosta Bandyliigan 2025–2026 kausi on täynnä odotuksia ja uusia tuulia, kun mukaan liittyy jälleen WP 35. Tämä kasvattaa joukkueiden määrää ja lisää kilpailua kentillä, mutta samalla nousee esiin huolestuttava ongelma: pelaajapula. Tällä hetkellä liigan kokoonpanoihin ei ole riittävästi pelaajia, ja vaikka pelaajamäärä kasvaa noin 165:een, liigan tarpeet ovat paljon suuremmat. Joukkueet tarvitsevat vähintään 180 pelaajaa täyttääkseen kokoonpanovaatimukset, ja tämä epätasapaino saattaa vaikuttaa vakavasti koko sarjan tasoon ja tulevaisuuteen. Kyllä, tilanne on todella huolestuttava, ja vanhojen pelimiesten kommentit kuvaavat sitä, kuinka syvälle tämä ongelma ulottuu. Kun kokeneet pelaajat ja pitkän linjan bandyn asiantuntijat toteavat, että sarja ei ole enää entisensä, se on merkki siitä, että lajin ydin on saattanut alkaa murentua. Jos perinteet ja pelaajien kokemukset eivät enää kohtaa nykytilannetta, on aiheellista kysyä, mihin suuntaan Bandyliiga on menossa?. Tällainen huoli ei synny tyhjästä. Vanhojen pelimiesten pelot ovat merkkejä siitä, että pelaajapula, liian aikainen nuorten pelaajien siirtyminen liigaan ja tasapainon puute joukkueissa saattavat olla muokanneet Bandyliigan luonteen tavalla, joka ei tue lajin pitkäjänteistä kehitystä. Kun kokeneet pelaajat kokevat, ettei sarja ole enää entisensä, se viittaa myös siihen, että kentällä ja sen ulkopuolella tapahtuu muutoksia, jotka eivät tue lajin kehittymistä ja kasvua. Jos Bandyliigassa ei pystytä turvaamaan tasapainoa nuorten ja kokeneiden pelaajien välillä, se voi johtaa siihen, että kilpailun taso laskee, ja laji ei enää houkuttele uusia pelaajia tai katsojia. Tämä ei ole vain pelaajien ongelma, vaan myös koko suomalaisen bandyn tulevaisuuden kysymys. Mitä pitäisi tehdä? Ennen kaikkea on löydettävä keinoja tukea nuorten pelaajien kehitystä omissa sarjoissaan. Nuorille pitäisi antaa aikaa ja tilaa kasvaa ilman, että heidän tarvitsee kilpailla kokeneempien pelaajien kanssa liian aikaisin. Samalla kokeneille pelaajille tulisi taata peliaikaa ja mahdollisuus jakaa osaamistaan, jotta heidän arvokas kokemuksensa ei mene hukkaan. Tällä tavoin voidaan estää, että Bandyliigan taso ei laske, vaan se pysyy kilpailukykyisenä ja houkuttelevana kaikille. Onkin aika herätä tilanteeseen ja ryhtyä toimiin, jotta Bandyliiga ei menettäisi luonteenpiirteitään ja jatkuisi edelleen perinteitä vaalien, mutta samalla kehittyen ja uudistuen. Viime kauden aikana Botnian joukkue joutui kamppailemaan lähes koko kauden vajaalla pelaajalistalla, ja se heikensi heidän kilpailukykyään merkittävästi. Sama haaste voi kohdata myös muita joukkueita, mikäli pelaajapula jatkuu tai pahenee. Pelaajapula voi myös johtaa äärimmäisiin toimiin, kuten nuorempien pelaajien nostamiseen Bandyliigaan liian aikaisin (osittain jo tapahtuut). Vaikka tämä saattaa näyttää ratkaisevalta lyhyellä aikavälillä, pitkällä aikavälillä se voi estää nuorten pelaajien luonnollista kehitystä. Bandyliigassa pelaaminen ei ole pelkästään kilpailemista, vaan myös oppimista ja kasvamista pelaajana. Kun nuoret pelaajat astuvat liiga-areenoille liian aikaisin, he eivät saa riittävää kokemusta omassa ikäluokassaan, eikä heille jää tarpeeksi aikaa kehittää itseään nuorten sarjoissa. Huoli ei ole vain yksittäisten joukkueiden ongelma, vaan se ulottuu koko lajiin. Nuoret pelaajat eivät saa riittävästi haastetta omissa sarjoissaan, mikä voi johtaa siihen, että tulevaisuudessa Suomella ei ole tarpeeksi kypsiä pelaajia, jotka pystyvät haastamaan kansainvälisellä kentällä. Tämä on todella huolestuttavaa, ja tilanne on valitettavasti jo osittain totta. Pelaajapula ja kasvavat palkkakustannukset asettavat seurat yhä vaikeampaan asemaan, erityisesti kun taloudelliset tulot, kuten sponsorit ja lipputulot, ovat laskeneet. Tämä luo ristiriidan, jossa rikkaat seurat voivat käyttää varojaan kilpailuedun saamiseksi, mutta pienemmät ja taloudellisesti heikommat joukkueet jäävät entistä enemmän jälkeen. Kun rikkaat joukkueet voivat maksaa palkkaa yms etuja ja houkutella parhaat pelaajat, syntyy epätasapaino, joka vie koko sarjan kilpailukykyä ja kiinnostavuutta. Seurojen välinen ero kasvaa, ja pienemmät seurat voivat tulla jopa eloonjäämistaisteluun. Jos tämä kehitys jatkuu, kuten pelätään, joukkueet voivat todella kuolla pois, ja jäljelle jää vain muutama huippuseura. Tällöin lajin kiinnostavuus ja laajalle leviävä seuraaminen voivat romahtaa. Valitettavasti tätä ei ymmärretä – ajatellaan että kunhan me pärjäämme – Muulla ei ole väliä! Kyllä kaikella on vaikutusta – se pitäisi yhdessä todeta ja tehdä sen eteen myös töitä… Laji tarvitsee kipeästi tukea, ja on selvää, että tämä dynamiikka uhkaa koko suomalaisen jääpallon tulevaisuutta. Onko olemassa mahdollisuuksia tasapainottaa tilanne? Ehkä voitaisiin etsiä keinoja, joilla pienemmät seurat saavat enemmän tukea – niin taloudellisesti kuin pelaajapolitiikassa. Liigassa voisi myös miettiä rajoituksia, jotka estäisivät täysin taloudellisesti voimakkaimpien seurojen dominanssia. Tämä auttaisi pitämään kilpailua elossa ja estäisi liigan luisumista kouriin, joissa vain muutama seura hallitsee kaikkea. Ilman muutoksia tämä tilanne voi johtaa siihen, että suomalainen bandy kuihtuu, ja jäljelle jää vain marginaalinen osa siitä, mitä laji on ollut parhaimmillaan. Se on huoli, joka pitäisi herättää koko lajin ja sen tukijoiden keskuudessa, ennen kuin on liian myöhäistä. Bandyliigan tulevaisuus on vaakalaudalla. Onko tämä kehityskulku pysäytettävissä, ja mitä pitäisi tehdä, jotta nuoret pelaajat saavat tarvittavan kehitysympäristön? Nykyinen suuntaus ei lupaa hyvää, ja koko laji tarvitsee muutosta, jotta suomalainen bandy voi säilyttää kilpailukykynsä ja houkuttelevuutensa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. BandyliigaToimitus pohtii mitä olisi nopeasti tehtävissä? Bandyliigan tulevaisuus on todella haasteiden edessä, ja jos suuntaa ei muuteta nopeasti, koko lajin elinvoimaisuus voi olla vaarassa. Pelaajapula, taloudellinen epätasapaino ja kilpailukyvyn heikkeneminen voivat luoda ketjureaktion, joka johtaa lajimme kuihtumiseen. Tässä on muutama askel, joka voisi auttaa suuntaamaan kehityksen parempaan: 1. Tuki pienemmille seuroille Pienemmät ja taloudellisesti heikommat seurat tarvitsevat lisää tukea. Yksi ratkaisu voisi olla tasapuolisemman jaettavan taloudellisen tuen malli, jossa isommat seurat voivat auttaa pienempiä. Tämä voisi tarkoittaa sponsorirahoitusten ja muiden tulovirtojen jakamista siten, että kaikki seurat voivat kilpailla tasapuolisemmin. Rahoitukselliset tukitoimet voivat myös ulottua nuorten pelaajien koulutusohjelmiin ja valmennukseen. 2. Liigan etuuskatto ja siirtorajoitukset Bandyliigan taloudellisen dynamiikan tasapainottaminen vaatii miettimistä, kuinka estetään liian rikkaiden seurojen dominoiminen. Esimerkiksi etuuskaton asettaminen ja siirtomarkkinoiden rajoittaminen voisi estää taloudellisesti vahvempien seurojen ylivaltaa. Tämä voisi tasoittaa kenttää ja estää pelaajien siirtymisen ainoastaan rahallisten etujen vuoksi, mikä heikentäisi muiden seurojen mahdollisuuksia kehittyä. 3. Tuki nuorten pelaajien kehitykselle Nuorille pelaajille tulisi tarjota enemmän mahdollisuuksia pelata omissa ikäluokissaan, ennen kuin he siirtyvät liian aikaisin Bandyliigaan. Liigan ja nuorten sarjojen välinen tasapaino on ratkaisevaa. Nuorille pelaajille tulisi taata peliaikaa ja kilpailua omissa sarjoissaan. Samalla valmentajien ja seurojen tulisi keskittyä siihen, miten nuoria tuetaan parhaiten ilman, että he joutuvat kohtaamaan liian kovan kilpailun liian aikaisin. 4. Vahvistettu yhteistyö ja yhteiset strategiat Seurojen välinen yhteistyö ja yhteinen strategia voisivat auttaa ratkaisemaan useita ongelmia. Tavoitteena voisi olla koko lajin kehittäminen yhdessä sen sijaan, että keskitytään vain oman seuran etujen ajamiseen. Lajille tarvitaan yhteinen tahtotila ja pitkäjänteinen suunnitelma, joka varmistaa kilpailukyvyn ja tasapainon säilymisen. 5. Sponsorointi ja yleisön houkutteleminen Bandyliiga tarvitsee elvytyksen…

Toimitus

308
4
BandyLiigaUutiset

Mielipiteiden puute ja keskustelun avaaminen

Yhteistyö, tulevaisuus… Tomppa, Piedro, SR, ja TW ovat kirjoitelleet kommentteja eri uutisiin. Olisi hienoa jos muut myös antaisivat täällä tilaa avoimelle keskustelulle, josta voimme sitten miettiä yhdessä mitä esim. esitetään seuroille tai Suomen jääpalloliitolle avuksi, tueksi tai miten vaan, kuitenkin jääpalloa ajatellen… 💬 Mielipiteiden puute ja keskustelun avaaminen On totta, että keskustelupalstat ja sosiaalisen median kanavat lajin ympärillä on usein hiljaisia. Syynä voi olla sekä pienempi seuraajakunta että pelko siitä, että omia mielipiteitä ei arvosteta tai ne ammutaan alas. Mutta ilman erilaisia näkemyksiä ei voida kehittyä. Siksi tällaiset ulostulot, kuten sun viesti, on kullanarvoisia. Lisää tätä! 🏆 Divarista vetovoimaa Piedron idea ja sun toisto siitä osuu napakymppiin – divarin kuntoon laittaminen on yksi tärkeimpiä askelia, jos halutaan pelaajapolkua ja alueellista laajentumista. Turnausmuotoinen sarja, ja alueellinen jako esim. 3–4 lohkoon olisi loistava tapa madaltaa osallistumiskynnystä. Sitten lopputurnaus jossain isommassa kaupungissa, vaikka Jyväskylässä kuten sanoit – helppo logistinen sijainti ja sopivan neutraali. ❄️ Olosuhteet ja asenteet Olosuhteita on jo monin paikoin – mutta kuten hyvin sanoit, asenne on se este. Jääpallo mielletään yhä vanhanaikaisesti joksikin vaikeaksi tai “menneisyyden lajiksi”. Siihen auttaisi näkyvyys, tarinankerronta ja yhteistyö muiden lajien kanssa. Ihmiset pitää saada kokemaan jääpallon ilo – se, että isolla kentällä tapahtuu nopeasti ja taitavasti, on elämys. 💸 Liiton rooli ja rekisterit Tuo vapaamatkustajien ja rekisteröinnin huomiointi on tärkeä – jos kaikki rekisteröidään, se paitsi tuo tuloja liitolle, myös mahdollistaa paremman tilastoinnin ja datan keruun, jota voi käyttää kehittämisessä, sponsorineuvotteluissa ja näkyvyyden kasvattamisessa. TÄMÄ MUISTUTUS JOKAISELLE SEURALLE! 🤝 Yhteistyöt Jääkiekon kanssa tehtävä yhteistyö voi olla aidosti win-win, jos se niin sovitaan yhdessä. Junnuilla voisi olla mahdollisuus pelata molempia – monipuolisuus kehittää pelaajia. Seurat voisivat käyttää samoja kenttiä, ja hallit voisivat palvella molempia. Kiekon varjossa on paljon mahdollisuuksia jääpallolle jos uskalletaan ajatella yhteistyötä uhkan sijaan mahdollisuutena. Kun arvostellaan tai mietitään muutoksia – on myös esiteltävä ratkaisuja (ne kaikki eivät toteudu, mutta poimitaan parhaat ja muokataan niitä). Tässä muutama esiin noussut ehdotus: 📦 Ehdotuspaketti jääpallon kehittämiseksi Suomessa 1. 🔊 Keskustelukulttuurin vahvistaminen 2. 🏆 Divarijärjestelmän uudistus 3. ⛸️ Pohjoisen ja uusien alueiden mukaan saaminen 4. 🧊 Jään päällä on jo tilaa – asenteet esteenä 5. 💶 Kaikki mukaan rekisteriin 6. 🤝 Yhteistyö jääkiekon ja muiden lajien kanssa 🎯 Yhteenveto Jääpallo ei ole kriisissä, mutta sen potentiaalia ei ole vielä lunastettu. Toiminta vaatii rohkeaa ajattelua, yhteisöllisyyttä ja uudenlaista viestintää. Näillä ehdotuksilla voidaan lisätä lajin näkyvyyttä, harrastajamääriä ja taloudellista kestävyyttä – ilman että tarvitsee luopua lajin omasta identiteetistä. Sana on vapaa……

BandyLiigaUutiset

Iloisempiin uutisiin

Keskustelu Lasse Karppisen kanssa WP 35:n kevät on täynnä toivoa ja tulevaisuudenuskoa, ja joukkueen matka kohti Bandyliigaa on alkanut, vaikka virallisia ilmoituksia ei vielä ole tehty. Lasse Karppinen, joka on ollut keskeinen hahmo seuran kehityksessä, on johdattanut niin edustusjoukkueen (Divari) kuin P16-joukkueenkin mestaruuksiin. Karppinen on omistautunut valmennukselle ja tuonut uudenlaista energiaa joukkueeseen, joka on pelannut upeasti divarissa ja voittanut sen lähes puhtaalla pelillä. Tämä on vain alkua. WP 35 on saanut aikaan pohjan ja seuran organisaatio on kehitellyt itseään talven aikana, toki mukaan mahtuu vielä. Lasse Karppinen on ollut mukana myös edustusjoukkueen valmennuksessa, ja hänen työpanoksensa on kantanut hedelmää niin pelaajien kehityksessä kuin joukkueen menestyksessä. WP 35 on nostanut nuoria pelaajia esiin ja tehnyt heidän tulevaisuuden näkymistä valoisan, aivan kuten Mikkelissä Kampparit ovat tehneet omalla joukkueellaan. Varkauden seudulla tilanne onkin lupaava: taustat ovat kunnossa ja seuran taakse on saatu tukea. Nyt on vain aika sitouttaa pelaajat ja vakuuttaa sponsorit, ja WP 35 voi lähteä rakentamaan unelmaansa Bandyliigaan. Varkaudessa alkaa olla suuri nälkä päästä tavoittelemaan entistä suurempia saavutuksia, ja tämä hanke vie koko seuran kohti uusia korkeuksia. Seuraavien kuukausien aikana paljastuu, onko WP 35 valmis ottamaan seuraavan askeleen, mutta ainakin into ja työmoraali ovat kohdallaan. Karppisen johdolla tämä pieni mutta kunnianhimoinen joukkue on saanut aikaan suuria asioita, ja nyt on aika tähdätä kohti korkeampia liigatasoja. BandyliigaToimitus toivoo sydämen pohjasta ja varmasti koko suomalaisen jääpalloväen puolesta, että WP 35 saadaan takaisin Bandyliigakartalle – Tämä tiedoksi kaikille seuraa mahdollisesti tukea miettivien tahojen tiedoksi – Näkyvyys on koko Suomen laajuista! Tsemppiä Varkauteen / Lasselle ja kiitos keskustelusta….

Toimitus

341
2
BandyLiigaUutiset

Tulevaisuus?

BandyliigaToimitus pohtii tulevaisuuttaan Jääpallomaailman seuraaminen on ollut BandyliigaToimitukselle pitkäjänteinen matka, mutta nyt ollaan käännekohdassa. Toimitus tiedottaa, että maanantaina 19.5. pidettävässä kokouksessamme päätetään, jatkuuko sivuston toiminta vai jääkö se pelkästään päätoimittajan henkilökohtaiseksi harrastukseksi – Historian keruulle – ilman uutisointia, ja jääpallon reaaliaikaista seurantaa. Tilanne on monivivahteinen, ja monet tekijät vaikuttavat siihen, että ratkaisu ei ole yksinkertainen. Toimitus on ollut itsenäinen, palkaton, ja on huomionarvoista, että se on pystynyt tuottamaan vähintään yhden uutisen päivässä heinäkuusta lähtien (ulos niitä ei ihan joka päivä ole pistetty, tietoisesti). Tämä on ollut merkittävä ponnistus, ja päätoimittaja on omistautunut työlle täysin ilman taloudellista korvausta. Kuitenkin taloudellisten realiteettien myötä tilanne on tullut kestämättömäksi, ja sivuston tulevaisuus on nyt vaakalaudalla. Olen sivuston päätoimittajana saanut muutaman tarjouksen muista lajeista, ja vaikka sydän on täällä jääpallossa – on rahallinen korvaus laskujen maksamiseen korostunut, koska palkallisen työn tulot ovat vähentyneet ja meille kaikille on tuttua postiluukusta tulevat laskut on vain jotenkin maksettava. Minun on siis oikeasti pakko pohtia asiaa tarkkaan! Haluanko että sivusto toimii puolivaloilla vai sammutetaanko valot lopullisesti, jos täysiä ei pystytä jatkossa toimimaan? Kokouksessa pohditaan myös mahdollisuutta saada eri paikkakunilta mukaan vapaaehtoisia, tai pienellä korvauksella tekeviä BandyliigaToimituksen henkilöitä. Vaikka Jyväskylästä on tullut ehdotus mahdollisesta etätoimittajasta (kiitos sinne!), kysymys on laajempi, onko uusia toimittajia valmiina sitoutumaan lajiin eri puolilta Suomea, kuten Helsingistä, Porvoosta, Mikkelistä, Porista, Oulusta, Lappeenrannasta ja Varkaudesta. Tämä on keskeinen kysymys, sillä BandyliigaToimitus on aina pyritty pitämään kattavana ja ajankohtaisena koko maassa. Päätöksentekoon varmasti vaikuttavat myös keskustelut mahdollisista tukimahdollisuuksista. Vaikka tähän asti ei ole oltu aktiivisia rahoituksen keräämisessä, muutama seuraaja on ehdottanut kuukausitukimahdollisuuksia, jotka voisivat auttaa ylläpitämään toimintaa. Toimitus on myöntänyt, että tämä mahdollisuus olisi voinut olla tärkeä tuki aiemmin, mutta nyt se joutuu tarkastelemaan tätä kysymystä vakavasti, jotta toiminta voisi jatkua. Onko lukijat valmiita tähän? Itse olen ollut skeptinen lähinnä en ole halunut perustamaani sivustoa tai sen ylläpitoa muiden vastuulle taloudellisesti siirtää – siksi olemme toimineet kuten olemme. Ehkä siksi olemme myös menettäneet kaikki avustajamme 5 vuoden ajalla. Ainakaan kukaan ei ole minua suoraan haukkunut “sivuston vastaavana tahona”, eli keskusteluissa on aina tullut aika/korvaus/rakkaus/palkallinen päätyö esiin. On tärkeää huomioida, että BandyliigaToimitus on ollut avoin ja läpinäkyvä koko matkan ajan. Päätös siitä, ettei kahta toimittajaa lähetetty Ruotsiin MM-kisoihin, oli yhteinen Teidän lukijoiden kanssa ja perustui käytettävissä oleviin resursseihin. Lisäksi sivuston ylläpitoon olette kertaalleen osallistuneet vahvasti, jotta sivusto pystyi jatkamaan – KIITOS KAIKILLE SIITÄ! Tämä kaikki kuitenkin osoittaa, että toimitus on aina ollut rehellinen, realistinen ja järkevä päätöksenteossaan. Vaikka uusia työtarjouksia on muista lajeista minulle tullut, eikä tämä Bandyliiga-sivusto rahallisesti ole päätyöni, en haluaisi lopettaa toimintaamme (Rakastan Jääpalloa) – mutta vaikeita päätöksiä on edessä – se on rehellisesti myönnettävä! BandyliigaToimitus on saanut tukea ja palautetta seuraajiltaan. Viesteistä, kritiikistä ja jopa haukuista on ollut hyötyä, sillä ne ovat auttaneet kehittämään toimintaa. Toimitus kuitenkin myöntää, että työmäärä on ollut valtava, ja se ei ole enää mitenkään kestävä nykyisellä resursoinnilla. Kevätkokouksen 17.5 jälkeen, seuraavana maanantaina 19.5 tullaan tekemään ratkaiseva päätös, joka määrittää, jatkuuko sivuston uutisointi vai päättyykö se siihen. On selvää, että jos tilanne ei parane, jääpallon seuraaminen BandyliigaToimituksen kautta tulee olemaan vain muisto, ja päätös on tehtävä hartain mielin. Tämä on ollut monivaiheinen matka, mutta nyt on aika katsoa tulevaisuuteen ja tehdä valinta, joka ottaa huomioon sekä taloutemme, että käytettävissä olevat toimittaja resurssit – vaikka haluaisimme ottaa myös teidän lajin seuraajien tarpeet huomioon, emme enää pysty sitä tekemään 5 viimeisen vuoden tapaan. Pasi Virtanen, päätoimittaja BandyliigaToimituksen puolesta P.S Tässä kohtaa Jaakko Kangas minulta henkilökohtainen Kiitos – Tuestasi BandyliigaToimitukselle – KIITOS Koko toimituksen puolesta! #Bandyliiga #Toimitus #Tulevaisuus #Jääpallo #Kevätkokous

Pasi Virtanen

318
0
BandyLiigaUutiset

Pohdimme miksi aina kun jotakin tapahtuu – “asiat” pitää piilottaa?

Mistään negatiivisesta ei voi kirjoittaa – Miksi? Jääpallon aroista asioista kirjoittaminen ja niistä keskustelu voi olla vaikeaa monesta syystä. Yksi tärkeimmistä syistä on varmasti tunteet ja jännitteet, jotka liittyvät urheiluun ja kilpailuun. Jääpallo, kuten muutkin joukkuepelit, herättää vahvoja tunteita, koska peliin liittyy kilpailuhenkeä, omistautumista ja halu voittaa. Kun oma joukkue ei pärjää tai tekee virheitä, saattaa olla vaikeaa hyväksyä sitä, koska se voi tuntua henkilökohtaiselta pettymykseltä. Tällöin voi olla helpompaa syyttää ulkoisia tekijöitä, kuten tuomareita, kenttäolosuhteita tai vastustajaa, sen sijaan että tunnistettaisiin omat virheet ja puutteet. Tämä ajattelutapa voi johtaa siihen, että virheistä ei haluta puhua avoimesti. Itse asiassa urheilukulttuurissa voi olla paineita “suojella” omaa joukkuetta ja sen maineen. Jos virheistä kirjoitetaan tai niistä keskustellaan, se voi tuntua, että se antaa huonon kuvan omasta joukkueesta tai pelaajista, mikä on vastoin joukkueen yhteishenkeä. Erimielisyys syntyy myös usein, koska ihmisillä on eri näkökulmia ja arvoja pelissä. Jos on tottunut näkemään oman joukkueen aina parhaana ja voittajana, on vaikea myöntää virheitä ja kritisoida omia pelaajia tai valmentajia. Tämä voi olla erityisesti ongelma, jos urheilu nähdään enemmän identiteettinä kuin pelinä, jolloin kritiikki koetaan henkilökohtaisena hyökkäyksenä. Usein tuntuu siltä, että asiasta ei saisi kirjoittaa, se voi johtua siitä, että on pelko konfliktista tai halu suojella omaa joukkuetta. Joskus keskustelu saattaa myös kääntyä ilkeäksi, koska keskustelijat eivät halua hyväksyä virheitä tai näkökulmien eroavaisuuksia. Lopulta kysymys on tasapainon löytämisestä rehellisyyden, kritiikin ja yhteishengen välillä. On tärkeää muistaa, että urheilu on ennen kaikkea peli ja mahdollisuus oppia, eikä mikään joukkue ole täydellinen, emme myöskään me BandyliigaToimituksessa. Tulevaisuus… Ajatuksia lajin kehityksestä ja urheilujournalismin roolista. Se on varmasti monen urheilutoimijan huolenaihe, että jos jääpallosta saa kertoa vain tuloksia, jää pelistä ja sen ympäriltä poissa kaikki se syvällisempi keskustelu, joka voisi todella edistää lajin kehitystä ja tuoda esiin sen monipuolisia puolia. Kriittinen keskustelu ja avoimuus negatiivisista asioista eivät ole tarkoitettu tuomitsemaan, vaan parantamaan ja kehittämään lajia ja sen ympärillä olevaa kulttuuria. Jos tämä jää pois ja jokainen kerta, kun tuodaan esiin haasteita, päättyy syyttelyyn ja henkilökohtaisiin hyökkäyksiin, voidaan menettää se tärkeä mahdollisuus oppia virheistä ja viedä jääpallo eteenpäin. On ymmärrettävää, että rajalliset resurssit tekevät entistä tärkeämmäksi keskittyä siihen, mikä on olennaista: lajin tulevaisuuden kehittämiseen ja sen esille tuomiseen. Jos avoin ja rehellinen keskustelu ei ole mahdollista ilman pelkoa negatiivisten seurausten aiheuttamisesta, on vaarana, että lajista jää jäljelle vain historia ja vanha musta/harmaa kuva. Toivottavasti jääpallon kehittämiseen ja sen tulevaisuuteen saadaan tilaa myös rakentavalle keskustelulle. Vain silloin voidaan tehdä todellisia parannuksia, jotka vievät lajia eteenpäin ja pitävät sen elinvoimaisena tulevaisuudessa. Pasi Virtanen / Päätoimittaja BandyliigaToimitus

Toimitus

606
7
BandyLiigaUutiset

Tarina iltapäivän tapahtumista…

Jääpallo hurmasi ensikertalaiset – miten lajia voitaisiin tuoda enemmän esiin? BandyliigaToimitus sai tänään mielenkiintoisia vieraita Ranskasta. Kaksi lukiolaista nuorta saapui katsomaan HIFK vs JPS -ottelua yhdessä suomalaisten isäntäperheidensä kanssa. Mukana oli myös vantaalainen lukiolainen sekä toisen lukiolaisen isänsä (itse lukiolainen ei päässyt esteen takia peliin). Keskusteluissa nousi esiin jääpallon historia ja ensikertalaisten kokemukset lajista. Yllättäen ranskalaisnuoret pitivät jääpalloa jopa viihdyttävämpänä kuin edellisen päivän HIFK vs Tappara -jääkiekko-ottelua, vaikka jääkiekko-ottelussa oli 8200 katsojaa, valoshow, videot, olutta ja ruokatarjoilua. Jääpallo-ottelua seurasi vain 200 katsojaa, mutta itse peli tempaisi nuoret mukaansa. He kertoivat, että jos heidän kotikaupungissaan Ranskassa olisi mahdollisuus harrastaa lajia, he olisivat valmiita kokeilemaan sitä. Myös mukana ollut vantaalainen lukiolainen, joka oli aiemmin pelannut jääkiekkoa, innostui jääpallosta ja halusi päästä itse kokeilemaan lajia. Tämä on jo sovittu, ja pian nähdään, miten hän kokee lajin kentällä! Hänen luokkatoverin isä puolestaan viihtyi ottelussa ja ilmoitti tulevansa uudestaan katsomaan Bandyliigan otteluita yhdessä poikansa kanssa. Lisäksi katsomossa ollut noin 40-vuotias mies kertoi olevansa ensimmäistä kertaa jääpallo-ottelussa. Kysyimme hänen mielipidettään pelistä, ja vastaus oli selkeä: erittäin mielenkiintoinen laji, ja hän aikoo tulla uudelleen. Vielä ottelun jälkeen ranskalaisten vieraidemme kanssa poistuessamme kentältä saksalainen pariskunta kysyi, mikä laji oli kyseessä, kuinka suosittua se on Suomessa ja ovatko pelaajat ammattilaisia. Tämä kaikki sai meidät pohtimaan: ymmärrämmekö jääpalloväen keskuudessa, kuinka ulkopuoliset näkevät lajimme? Jääpallo on niin tuntematon, ettei sen takia tulla katsomoon tai tuoda lapsia harjoituksiin. Kuitenkin niin nuoret kuin aikuisetkin pitävät näkemästään ja haluavat palata katsomaan pelejä tai jopa kokeilla lajia itse! Miten voimme tavoittaa potentiaaliset katsojat ja harrastajat paremmin? Jotta jääpallo saisi ansaitsemaansa huomiota, tarvitaan aktiivisempia keinoja tavoittaa uusia katsojia ja harrastajia. Tässä muutamia ehdotuksia: Jääpallolla on kaikki edellytykset kiehtoa uusia faneja ja pelaajia. Nyt on aika ottaa seuraavat askeleet ja viedä laji uudelle tasolle! Uutta verta, joka voi olla ratkaiseva tekijä lajin tulevaisuuden kannalta. Mitä seuraavaksi? 🔹 BandyliigaToimitus voi jatkaa aktiivista viestintää ja nostaa esiin lajin tarinoita, onnistumisia ja kehitysaskeleita. Sosiaalinen media, paikalliset uutiskanavat ja uudet formaatit, kuten podcastit ja videot, voivat auttaa lajin näkyvyyden kasvattamisessa. 🔹 Seurat voivat panostaa entistä enemmän junioritoimintaan, matalan kynnyksen tapahtumiin ja paikalliseen yhteisötyöhön. Näkyvyys kouluissa, nuorisotapahtumissa ja lajikokeiluissa voi tuoda uusia harrastajia. 🔹 Jääpalloliitto voi kehittää strategiaansa siten, että laji saa paremman jalansijan urheilumediassa ja houkuttelee uusia kumppaneita tukemaan jääpallon kasvua. Lisäksi valtakunnallisten ja alueellisten tapahtumien koordinointi voi luoda lisää kiinnostusta lajia kohtaan. Junaa ei saa päästää katoamaan horisonttiin – nyt on aika tarttua tilaisuuteen ja varmistaa, että jääpallo ottaa sen askeleen eteenpäin, jota se kipeästi tarvitsee. 🚂💙🏑 #BandyKasvaa #Jääpallo Kohta nukkumaan, ajatukset pyörivät mielessä, olen ehkä jopa yllättynyt päivän positiivisista jääpallon tuomista mietteistä – aina niin synkkien hetkien ja ainaisen valituksen keskellä….. Pasi Virtanen / päätoimittaja P.S Tule tekemään jääpallon tulevaisuutta! Lajiimme tarvitaan puuhamiehiä ja -naisia, jotka aidosti uskovat kasvuun – vaikka hitaasti, mutta varmasti. Jokainen teko, olipa se sitten juniorityön kehittämistä, tapahtumien järjestämistä tai lajin viemistä uusille yleisöille, on askel oikeaan suuntaan. Nyt ei ole aika jäädä sivustakatsojaksi, vaan tarttua mahdollisuuteen ja viedä jääpalloa eteenpäin yhdessä. Tule mukaan – lajin tulevaisuus tehdään nyt! Oli paikkakuntanne mikä tahansa!

Toimitus

488
3
BandyLiigaUutisetBotniaUutiset

Nyt on pakko jakaa tunnustusta!

Botnialta vahva viesti nuorille pääkaupunkiseudulla Nyt on aika kehua Botnian viestintää! BandyliigaToimituksen mielestä Botnia tekee hyvää työtä tuomalla jääpalloa positiivisessa mielikuvassa nuorten pariin. Se että Helsingistä löytyy Vesta ja HIFK myös lapsen poluksi jääpalloilijaksi – ei tässä kohtaa ole olennaista. Hienosti ajateltu kokonaisuus, ja vastaavaa toivoisimme ympäri jääpallo-Suomea. Miksi ei myös tyttö- ja Naisjääpallosta vastaavia julkaisuja saada liikkeelle? BandyliigaToimitus odottaa julkaisulle jatkoa, jos ei Botniassa niin sitten muissa seuroissa…. Nyt nostamme BandyliigaToimituksessa hattua julkaisun ajatuksesta – Kiitos Botnia! Voit katsoa Botnian junioritoimintaan liittyvän julkaisun alta: Jos et näe videota yllä, voit myös katsoa julkaisun Facebookista tästä linkistä

Toimitus

240
0