BandyLiigaUutiset

Veiterä julkaisi ensimmäiset jatkosopimukset

Verhelä, Seppänen, ja Metelinen jatkavat seurassa Veiterän joukkueen rakentaminen kaudelle 2025–26 on virallisesti käynnistynyt. Tulevan kauden palapeli alkaa hahmottua, ja nyt on aika paljastaa ensimmäiset kolme palasta. Veiterän riveissä jatkavat koko vihreän perheen tuntemat ja rakastamat nimet: Ere Verhelä, Aleksi Seppänen ja Eemeli Metelinen. Kolmikko on osoittanut viime vuosina olevansa selkäranka niin kentällä kuin pukukopissakin – ja nyt he ovat jälleen mukana kirjoittamassa uutta lukua Veiterän tarinassa. “Tässä kohtaa pystyy jo kertomaan, että porukasta on koostumassa aika messevä,” viestii joukkueen taustajoukot pilke silmäkulmassa. Jatkosopimuksia tiputellaan nyt tasaiseen tahtiin – seuraava kolmikko julkaistaan jo tällä viikolla!

Toimitus

116
0
BandyLiigaUutiset

Suomen Jääpalloliiton Kevätliittokokous 2025

Huomenna lauantaina Helsingissä pohditaan mennyttä & tulevaa Suomen Jääpalloliiton kevätliittokokous pidetään lauantaina 17. toukokuuta 2025 Helsingissä, Suomen Diakoniaopistolla. Kokous on monivaiheinen tilaisuus, jonka ohjelma on suunniteltu erityisesti lajin haasteiden ja kehityskohteiden pohdintaan. Päivä alkaa jo klo 9:30, ja kokous avataan keskusteluilla, joissa käsitellään tulevaisuuden näkymiä ja keinoja lajin kehittämiseksi. Varsinainen liittokokous alkaa klo 13:00, ja siinä käsitellään muun muassa toimintasääntöjen §18 mukaiset sääntömääräiset asiat. Erityisesti esille nousee liittohallituksen jäsenvalinnat, sillä erovuorossa ovat varapuheenjohtaja Timo Helavuori sekä jäsenet Joni Hildén, Erja Hoberg ja Mika Mutikainen. Uuden hallituksen valinta on tärkeä askel Suomen Jääpalloliiton tulevaisuudessa. Liittokokouksessa käsitellään myös ajankohtaisia asioita, jotka vaikuttavat lajin kehitykseen ja sen asemaan niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tämä kokous on erinomainen tilaisuus seuroille ja lajiväelle osallistua keskusteluun ja vaikuttaa lajin tulevaisuuteen. BandyliigaToimitus on myös vahvasti mukana liittokokouksessa, tuoden näkemyksensä ja ehdotuksensa mukaan keskusteluun. Tämä osoittaa, kuinka tiiviisti liigan toimijat ovat mukana lajinsa kehittämisessä ja tukemassa Suomen Jääpalloliiton tavoitteita. Liittokokoukseen liittyvä materiaali ja asialista on jo lähetetty kaikille jäsenille, ja odotamme innolla osallistujien aktiivista keskustelua sekä päätöksenteon tueksi tulevia ehdotuksia. Palaamme kokouksen antiin ja muun muassa henkilövalintoihin ja kauden palkittuihin vielä viikonlopun aikana – joten seuratkaa uutisointia!

Toimitus

270
2
BandyLiigaUutiset

Hiljaista on…

Liitto & Seurat eivät juuri nyt uutisoi – oikein mitään? On todella tärkeää, että jääpalloliitto ja seurat kiinnittävät huomiota lajin näkyvyyteen ja uutisointiin myös pelikauden ulkopuolella. Kun uutisia ei kuulu eikä lajimme ole esillä mediassa, se voi johtaa siihen (ON JO JOHTANUT), että laji jää unohduksiin ja mielenkiinto hiipuu, erityisesti niiltä, jotka eivät ole suoraan mukana. Pelikauden ulkopuolella on monia mahdollisuuksia nostaa laji esille ja pitää mielenkiinto yllä. Esimerkiksi seuraavia asioita voisi uutisoida: Pelikauden ulkopuolella on siis paljon mahdollisuuksia nostaa esiin lajin kehitystä, tulevaisuuden näkymiä ja seurojen tärkeää työtä. Tärkeää on, että jääpalloliitto ja seurat panostavat tähän ja ymmärtävät, kuinka keskeistä se on lajin elinvoimaisuuden ja kasvun kannalta. Uutisoinnin aikatauluttaminen Uutisten julkaiseminen säännöllisesti on tärkeää, jotta lukijoiden mielenkiinto säilyy ja laji pysyy esillä. Optimaalinen julkaisutahdi riippuu monista tekijöistä, mutta yleisesti voidaan sanoa, että seuraavat suuntaviivat voivat auttaa: Säännöllinen julkaiseminen, oli se sitten viikoittain tai joka toinenviikko, auttaa pitämään yhteyden yleisöön ja luo odotuksia sisällön suhteen. On kuitenkin tärkeää, että julkaisut ovat laadukkaita ja tarjoavat uutta, kiinnostavaa tietoa, jotta lukijat pysyvät sitoutuneina. Loppuun vielä pohdintaa näkyvyydestä & tiedottamisesta Tässä on hyvin tärkeä ja rehellinen pohdinta, ja se on arvokas askel kohti parempaa yhteistä toimintaa. On totta, että lajin näkyvyys ja tiedottaminen ei voi jäädä vain muutaman toimijan vastuulle – se on kaikkien osapuolten yhteinen tehtävä. Kuten me olemme puhuneet ja kirjoittaneet asiasta pitkään, edistystä on ollut valitettavan vähän. Nyt on tärkeää ottaa askel eteenpäin ja miettiä, miksi näin on käynyt ja mitä voimme tehdä paremmin. 1. Miksi laji ei näy?Monilla seuroilla ja liitolla saattaa olla omat kiireensä ja prioriteettinsa, mutta usein tiedottaminen ja näkyvyyden luominen jää vähemmälle huomiolle. Olemme voineet ajatella, että pelikauden aikana näkyvyys riittää, mutta totuus on, että lajin eteenpäin vieminen vaatii jatkuvaa ja johdonmukaista panostusta myös kauden ulkopuolella. On myös mahdollista, että monet eivät ole tulleet ajatelleeksi, kuinka tärkeää on tuottaa jatkuvaa, ajankohtaista sisältöä ja tehdä yhteistyötä median kanssa, vaikka ei pelattaisikaan. Seurat voivat myös olla epävarmoja siitä, mitä ja miten uutisoida, ja pelkäävät mahdollisesti, ettei sisältö kiinnosta. 2. Miksi liitto ei tiedota?Liittojen resurssit ovat usein rajalliset, ja joskus tiedottaminen jää toissijaiseksi verrattuna muihin operatiivisiin tehtäviin. Lisäksi voi olla, että liiton toimijat eivät ole aina löytäneet oikeita kanavia tai keinoja tehokkaaseen viestintään lajin osalta. Jos ei ole selkeää strategiaa tai vastuutahoja, tiedottaminen voi jäädä sattuman varaan ja saattaa tuntua hajanaiselta. On myös mahdollista, että tiedottaminen koetaan joskus vähemmän tärkeäksi verrattuna muihin toimintoihin, kuten kilpailutoimintaan. 3. Miksi me kaikki voimme parantaa toimintaamme?Meidän kaikkien on tunnistettava oma vastuumme tässä asiassa. Sekä seuroilla että liitolla on roolinsa lajin näkyvyyden ja tiedottamisen edistämisessä. Meidän täytyy myöntää, että emme ole hoitaneet tätä asiaa kunnolla – tiedon puute ei ole pelkästään liiton tai yksittäisten seurojen vika, vaan se on kaikkien yhteinen haaste. Nyt on aika tehdä konkreettisia muutoksia: 4. Miten voimme parantaa?Kaikki osapuolet – liitto, seurat, pelaajat, valmentajat – voivat aktiivisesti miettiä, kuinka he voivat edistää lajin näkyvyyttä ja tiedottamista. Tämä ei tarkoita vain sen, mitä julkaistaan, vaan myös sitä, kuinka vastuullisesti ja jatkuvasti pyritään tuomaan esiin lajin positiivisia puolia ja kehitystä. On tärkeää luoda kulttuuri, jossa viestintä on kaikkien yhteinen asia, eikä pelkästään jonkun erillisen tahon vastuulla. Yhteenveto:Me kaikki voimme parantaa toimintaamme tässä asiassa. On aika ottaa rehellinen katse peiliin ja ymmärtää, että näkyvyyden ja tiedottamisen parantaminen on koko yhteisön tehtävä. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, miten laji näkyy, miten se kehittyy ja kuinka saamme sen kiinnostamaan uusia yleisöjä.

Toimitus

160
0
BandyLiigaUutiset

Hyvää pääsiäistä jääpalloväki!

Jääpalloilijan pääsiäinen… Kun kausi on kääntymässä kohti loppua ja jäät sulavat kevätauringon alla, jääpalloilijan pääsiäinen on kuin hengähdystauko vauhdikkaan talven jälkeen. Pitkäperjantai käynnistyy rauhallisesti: aamiainen nautitaan kiireettä, ehkä kauden viimeiset pelit mielessä pyörien. Kroppa kiittää vapaapäivästä – ehkä kevyt palauttava lenkki tai rentouttava saunailta maistuu. Kentät hiljenee hetkeksi, mutta mielessä pyörii jo seuraavan kauden kehitys: nopeus, kestävyys, syöttöpeli, taktiikat. Lauantaina pääsiäismunien metsästys saa uudenlaisen twistin, kun junioripelaajat järjestävät leikkimieliset “munajahtitreenit”: jokaisen löydetyn munan mukana kulkee pieni jääpallotemppu tai haaste. Hymy on herkässä – jääpallo yhdistää, myös pyhien aikaan. Sunnuntaina voi koko perhe kokoontua katsomaan videokoosteita menneestä kaudesta. Analyysiä, naurua, onnistumisia ja vähän epäonnistumisiakin. Kenties päävalmentaja lähettää WhatsAppiin “kauden top 5 -hetket” ja muistuttaa: “Nyt huilataan, mutta ensi kaudella mennään taas kovempaa.” Ja vielä maanantaina, kun treenit jo kutsuisi takaisin, jääpalloilija antaa vielä hetken itselleen. Lepoa, perheen kanssa oloa, ehkä kevyt pallottelu pihalla, kevätauringossa. Jääpalloilijan pääsiäinen ei ole vain tauko – se on lupaus tulevasta. Uusista kentistä, uudesta kaudesta, uudesta energiasta. Terveiset täältä vielä jäätyneen järven rannalta – sauna lämpeää, kevätaurinko pilkottaa ja BandyliigaToimitus vetää hetken happea. 💆‍♂️🔥 Kiitos koko jääpallokansalle menneestä talvesta – pelaajille, valmentajille, talkoolaisille, faneille ja kaikille, jotka pitävät tämän lajin hengissä. Nyt huilataan 4 päivää, mutta muistetaan: vaikka jäät sulaa, jääpallon henki elää. T: BandyliigaToimitus

Toimitus

141
0
BandyLiigaUutiset

www.bandyliiga.fi

3,9 miljoonaa käyntiä – kiitos siitä kuuluu Teille! Vaikka olemme viime viikkoina pohtineet vakavasti sivustomme tulevaisuutta, voimme nyt katsoa hetken taaksepäin ylpeydellä. Bandyliiga.fi on saavuttanut uskomattoman virstanpylvään: 3,9 miljoonaa käyntiä sivustollamme (tänään 16.4.2025 jää meillä historialliseksi päiväksi)! Kevään aikana koettiin myös kävijäennätys – peräti 14 714 käyntiä yhdessä päivässä. Tämä osoittaa, että suomalaiselle jääpalloviestinnälle on paikkansa, ja me olemme löytäneet omamme. Kesä tuo tullessaan luonnollisesti hiljaisemman uutisrytmin, mutta rakkaus lajiin ei lepää. Kirjoitamme jääpallosta sen tulevaisuutta ajatellen, vaikka emme aina kuljekaan täysin samoilla linjoilla liiton tai seurojen kanssa. Taustalla on aina yksi ja sama syy: rakkaus jääpalloon. Meillä on nyt vajaa 40 päivää työtä jäljellä, mikäli liittokokouksen anti, avustajien niukkuus ja taloudelliset haasteet ja varsinkin seurojen yhteistyön niukkuus painavat vaakakupissa enemmän kuin intohimo ja usko lajin tulevaisuuteen. Kiitos Teille, rakkaat lukijat. Te, jotka olette seuranneet, kommentoineet, kritisoineet ja jakaneet – olette tehneet tästä matkasta merkityksellisen. Jääpallo on hieno laji. Kaikesta huolimatta. Nyt hiljennymme hetkeksi pääsiäisen viettoon, mutta toimitus päivystää järven rannalla, jos ja kun jääpallomaailmasta kuuluu uutisoitavaa – jaamme ne Teille… Hyvää pääsiäistä kaikille!– Pasi Virtanen, päätoimittaja – BandyliigaToimitus P.S. Saavutammeko koskaan 4, 5, 6 miljoonan käynnin rajapyykkejä? Se jää tulevien viikkojen päätösten taakse. Mutta yksi asia on varmaa: sivustomme on kasvanut merkittävästi, ja ei ole enää kaukana se hetki, kun vuosittaiset käynnit ylittävät miljoonan käynnin rajapyykin. Kun perustin nämä sivut viisi vuotta sitten, en olisi koskaan uskonut tähän kaikkeen – KIITOS TEILLE JOKAISELLE!. Otetaan tämäkin uutinen kaikesta pohdinnasta huolimatta positiivisena osoituksena siitä, mitä jääpallo voi saada aikaan.

Toimitus

231
3
BandyLiigaUutiset

Mielipiteiden puute ja keskustelun avaaminen

Yhteistyö, tulevaisuus… Tomppa, Piedro, SR, ja TW ovat kirjoitelleet kommentteja eri uutisiin. Olisi hienoa jos muut myös antaisivat täällä tilaa avoimelle keskustelulle, josta voimme sitten miettiä yhdessä mitä esim. esitetään seuroille tai Suomen jääpalloliitolle avuksi, tueksi tai miten vaan, kuitenkin jääpalloa ajatellen… 💬 Mielipiteiden puute ja keskustelun avaaminen On totta, että keskustelupalstat ja sosiaalisen median kanavat lajin ympärillä on usein hiljaisia. Syynä voi olla sekä pienempi seuraajakunta että pelko siitä, että omia mielipiteitä ei arvosteta tai ne ammutaan alas. Mutta ilman erilaisia näkemyksiä ei voida kehittyä. Siksi tällaiset ulostulot, kuten sun viesti, on kullanarvoisia. Lisää tätä! 🏆 Divarista vetovoimaa Piedron idea ja sun toisto siitä osuu napakymppiin – divarin kuntoon laittaminen on yksi tärkeimpiä askelia, jos halutaan pelaajapolkua ja alueellista laajentumista. Turnausmuotoinen sarja, ja alueellinen jako esim. 3–4 lohkoon olisi loistava tapa madaltaa osallistumiskynnystä. Sitten lopputurnaus jossain isommassa kaupungissa, vaikka Jyväskylässä kuten sanoit – helppo logistinen sijainti ja sopivan neutraali. ❄️ Olosuhteet ja asenteet Olosuhteita on jo monin paikoin – mutta kuten hyvin sanoit, asenne on se este. Jääpallo mielletään yhä vanhanaikaisesti joksikin vaikeaksi tai “menneisyyden lajiksi”. Siihen auttaisi näkyvyys, tarinankerronta ja yhteistyö muiden lajien kanssa. Ihmiset pitää saada kokemaan jääpallon ilo – se, että isolla kentällä tapahtuu nopeasti ja taitavasti, on elämys. 💸 Liiton rooli ja rekisterit Tuo vapaamatkustajien ja rekisteröinnin huomiointi on tärkeä – jos kaikki rekisteröidään, se paitsi tuo tuloja liitolle, myös mahdollistaa paremman tilastoinnin ja datan keruun, jota voi käyttää kehittämisessä, sponsorineuvotteluissa ja näkyvyyden kasvattamisessa. TÄMÄ MUISTUTUS JOKAISELLE SEURALLE! 🤝 Yhteistyöt Jääkiekon kanssa tehtävä yhteistyö voi olla aidosti win-win, jos se niin sovitaan yhdessä. Junnuilla voisi olla mahdollisuus pelata molempia – monipuolisuus kehittää pelaajia. Seurat voisivat käyttää samoja kenttiä, ja hallit voisivat palvella molempia. Kiekon varjossa on paljon mahdollisuuksia jääpallolle jos uskalletaan ajatella yhteistyötä uhkan sijaan mahdollisuutena. Kun arvostellaan tai mietitään muutoksia – on myös esiteltävä ratkaisuja (ne kaikki eivät toteudu, mutta poimitaan parhaat ja muokataan niitä). Tässä muutama esiin noussut ehdotus: 📦 Ehdotuspaketti jääpallon kehittämiseksi Suomessa 1. 🔊 Keskustelukulttuurin vahvistaminen 2. 🏆 Divarijärjestelmän uudistus 3. ⛸️ Pohjoisen ja uusien alueiden mukaan saaminen 4. 🧊 Jään päällä on jo tilaa – asenteet esteenä 5. 💶 Kaikki mukaan rekisteriin 6. 🤝 Yhteistyö jääkiekon ja muiden lajien kanssa 🎯 Yhteenveto Jääpallo ei ole kriisissä, mutta sen potentiaalia ei ole vielä lunastettu. Toiminta vaatii rohkeaa ajattelua, yhteisöllisyyttä ja uudenlaista viestintää. Näillä ehdotuksilla voidaan lisätä lajin näkyvyyttä, harrastajamääriä ja taloudellista kestävyyttä – ilman että tarvitsee luopua lajin omasta identiteetistä. Sana on vapaa……

BandyLiigaUutiset

Jääpalloliiton ja lajin tulevaisuus on vaakalaudalla

Suomen Jääpalloliitto haastavassa taloustilanteessa Näin uutisoi liitto – Pohdimme onko tämä tilanne syy vai seuraus? Suomen jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen totesi liiton viimeisimmässä tiedotteessa karun tilanteen: kuluja on enemmän ja tuloja vähemmän. Hän peräänkuulutti kaikkia jääpalloihmisiä mukaan etsimään ratkaisuja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Me BandyliigaToimituksessa olemme pohtineet tätä asiaa nyt kuuden päivän ajan. Kysymme: onko nykytila syy vai seuraus? Meidän näkemyksemme on, että kyseessä on nimenomaan seuraus. Seuraus useista vuosista, joiden aikana on jääty reagoimaan vasta sitten, kun ongelmat ovat konkretisoituneet. Kyse ei ole pelkästään taloudellisesta haasteesta. Kyse on pitkäaikaisesta “todellisen” suunnan puutteesta, yhteyden katkeamisesta ruohonjuuritason ja liiton välillä, sekä heikkous tarttua ajan haasteisiin. Strategia ilman toimenpiteitä on paperia Vuonna 2021 julkaistiin Jääpalloliiton strategia vuosille 2021–2026. Strategia sisälsi viisaita sanoja, mutta toteutus ja konkretia ovat jääneet puuttumaan. Missä ovat vuosittaiset tavoitteet? Missä ovat toimenpiteet ja tulokset? Mistä koko jääpalloperhe voi seurata strategian edistymistä? (BandyliigaToimitus teki painopiste analyysin Suomen jääpalloliiton strategiasta vuosille 2021–2026 – tämä luettavissa alempana) Ilmasto muuttuu – missä hallit? Ilmastonmuutos on tosiasia. Lajin perusedellytys – jää – ei ole enää itsestäänselvyys. Siksi sisätilojen merkitys on noussut kriittiseksi. Jääpalloliiton tulisi olla etulinjassa mahdollistamassa ja tukemassa hallihankkeita. Hallit eivät ole vain kuluja. Ne ovat investointeja lajin tulevaisuuteen. Yhteys katkeamassa Me kuulemme seuroilta ja tekijöiltä viestiä: liitto tuntuu kaukaiselta, eikä toiminta ole läpinäkyvää. Toiminta ei motivoi eikä innosta. Jos halutaan kaikkien osallistuvan talkoisiin, ensin täytyy varmistaa, että kaikki kokevat olevansa mukana samalla suunnalla. Se vaatii vuoropuhelua, kuuntelua ja vastavuoroisuutta. Samaan aikaan myös liitosta kuuluu viestiä, että seurat eivät osallistu, eivät tartu mahdollisuuksiin, eivätkä kanna vastuutaan jääpallon edistämisessä. Mainitaan mm. Finbandy TV, Yhteinen tiedotusryhmä, tai muut hankkeet, joihin seurojen osallistuminen/kiinnostus on jäänyt vähäiseksi. Jos halutaan, että kaikki osallistuvat talkoisiin, ensin täytyy varmistaa, että kaikki tuntevat olevansa samassa veneessä. Että heitä kuunnellaan, että heidän työtään arvostetaan ja että he kokevat olevansa osa isompaa kokonaisuutta. Tarvitaan avoimuutta ja uudelleenajattelua Tilanne ei ole toivoton – mutta se vaatii enemmän kuin yleisluontoisen toiveen yhteisestä ratkaisujen etsimisestä. Tarvitaan rohkeutta katsoa peiliin, analysoida menneitä päätöksiä ja ennen kaikkea: rakentaa uutta kulttuuria. Sellaista, jossa strategiat viedään käytäntöön, tavoitteet asetetaan selkeästi ja yhteys kenttään on vahva ja elävä. Me BandyliigaToimituksessa emme lähde syyttelemään. Mutta emme myöskään katso hiljaa vierestä, jos juurisyitä ei tunnisteta ja käsitellä. Haluamme, että jääpallon ääni kuuluu kirkkaasti ja rakentavasti – nyt, kun sitä eniten tarvitaan. Jääpalloliiton strategia vuosille 2021–2026 – BandyliigaToimituksen tuosta strategiasta tekemä “Painopiste analyysi” juuri tänään… BandyliigaToimitus teki painopistekohtaisen analyysin Jääpalloliiton strategiasta 2021–2026. Pohdimme 2021 asetettujen pääpainopisteiden onnistumista, tehtyjä toimia, ja missä juuri nyt 8.4.2025 mennään. Strategiaa on “noudatettu” kohta viimeiset 5 vuotta, jäljellä siis vielä reilu vuosi. Strategiassa määriteltiin viisi pääpainopistettä, joita oli tarkoitus kehittää määrätietoisesti. Käymme ne läpi yksitellen seuraavalla rakenteella: 1. YHÄ USEAMMAN LAJI Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Tunnistettu tärkeys, mutta tuen ja rakenteiden puute vesittää toteutuksen. 2. KOHTI YMPÄRIVUOTISUUTTA Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Strategian keskeisin kohta on jäänyt toteuttamatta. Ilman olosuhteita ei ole tulevaisuutta. 3. ARVOSTETTU HUIPPU-URHEILU Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Kilpailutoiminnan kehitys on pysähtynyt. Strategia ei ole johtanut konkreettisiin uudistuksiin. 4. RAIKAS JULKISUUSKUVA Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Viestintä on suurin yksittäinen epäonnistuminen. Ilman näkyvyyttä ei synny arvoa sponsoreille tai yleisölle. 5. KOHDENNETUT RESURSSIT Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Toimintakulttuuri ei ole uudistunut. Luottamus liittoon ei ole vahvistunut. Seurat eivät ota vastuuta yhteisistä asioista (kun oma seura pärjää – muilla ei ole väliä) 📉 Kokonaistulos: 0 painopistettä / 5 mahdollisesta painopisteestä on jäänyt toteutumatta! Tämä ei ole yksittäisten henkilöiden epäonnistuminen vaan seurausta siitä, että strategiasta ei tehty toimintastrategiaa. Se jäi juhladokumentiksi. Nyt olisi oikea hetki pysähtyä ja rakentaa uudenlainen, avoin ja konkreettinen strategiaprosessi yhdessä kentän kanssa. BandyliigaToimituksen johtopäätökset Tuo kokonaistulos – 0 painopistettä / 5 mahdollisesta toteutunut – on todella merkittävä. Jos strategian painopisteet ovat jääneet kokonaan toteutumatta, voidaan hyvällä syyllä pohtia, onko juuri tämä strategian epäonnistunut toimeenpano keskeinen juurisyy nykyiselle taloudelliselle tilanteelle Jääpalloliitossa. 🔍 Mikä on strategian merkitys? Strategia on organisaation kartta tulevaisuuteen – sen tehtävänä on ohjata resurssien käyttöä, toimintaa ja kehitystä. Jos strategiassa luvataan kehittää esimerkiksi: …ja mitään näistä ei toteuteta, toiminta pysyy reaktiivisena ja ongelmat kasaantuvat. ⚠️ Mitä tapahtuu, kun strategia jää paperille? Jos 5/5 painopisteestä jää toteuttamatta: 📉 Yhteys taloudellisiin ongelmiin Liiton nykyinen taloudellinen tilanne ei ole syntynyt tyhjästä. Jos strategia olisi jalkautettu: Kun tämä kaikki jää tekemättä, tuloksena on krooninen aliresursointi, näkyvyyden puute ja vähenevä toiminta. 🧩 Voiko tätä pitää juurisyynä? Vahvasti kyllä. Strategian toteuttamatta jättäminen ei ole vain seuraus huonosta tilanteesta, vaan todennäköisesti yksi keskeinen syy, joka on johtanut nykyiseen kriisiin. BandyliigaToimitus miettii ratkaisuja tulevaan: Mitä voimme tehdä toisin? Voisimme yhdessä vielä parantaa: Seurojen vastuu ja velvollisuus Vaikka Jääpalloliiton strategiassa on epäonnistuttu, myös seuroilla on vastuu tilanteen muuttamisesta. Seuroja ei voi pitää vain passiivisina toiminnan kohteina – ne ovat yhteisön kantavia rakenteita ja mahdollistajia. Siksi jokaisella seuralla on sekä oikeus vaatia että velvollisuus vaikuttaa. ✅ Seurojen oikeus: ⚠️ Seurojen velvollisuus: Jos strategian toteuttaminen epäonnistuu liitossa, seurat eivät voi vain syyttää – niiden on näytettävä, miten asiat tehdään paremmin. Kun liitto horjuu, seurat voivat olla suunnannäyttäjiä. Nyt ei ole aika siirtää vastuuta eteenpäin – nyt on aika katsoa peiliin ja liikkua yhdessä eteenpäin. Liitto ei ole “joku muu”. Se on yhdistys, jonka jäseniä seurat itse ovat. Jos strategia ei toimi, sen uudistaminen on meidän yhteinen tehtävämme. P.S Kohti parempaa jääpalloa – yhdessä eteenpäin Meidän kaikkien on aika pysähtyä ja katsoa rehellisesti, missä olemme. Meillä on upea laji, joka on kulkenut pitkän matkan ja tuonut yhteisön yhteen. On kuitenkin selvää, että nykyiset haasteet eivät ole yksittäisten ihmisten tai tahojen syytä, vaan koko järjestelmän – liiton ja seurojen – yhteinen tilanne, johon olemme tulleet. Tämä ei ole syyttämistä, vaan mahdollisuus rakentaa parempaa tulevaisuutta. Meillä on mahdollisuus muuttaa suuntaa. Nyt ei ole aika jäädä kiinni menneisiin epäonnistumisiin, vaan ryhtyä yhdessä muutokseen. Voimme ja meidän pitääkin tehdä paremmin. Ei siksi, että joku olisi epäonnistunut, vaan siksi, että meillä on yhteinen vastuu kehittää jääpalloa – lajiamme – eteenpäin. Tämä on yhteinen tehtävä. Seurat, liitto ja kaikki jääpallon tekijät voivat ja haluavat olla mukana. Mutta se vaatii sitä, että kaikkien ääni kuuluu ja että me kaikki tuemme toisiamme. On luotava tilaa avoimelle keskustelulle, jossa ei ole…

Toimitus

428
5
BandyLiigaUutiset

BandyliigaToimitus haastaa seurat mukaan yhteiseen “viestintärinkiin”

Kun liiton resurssit on rajatut – Tehdään yhdessä! BadyliigaToimitus uskoo, että seurojen viestintärinki voisi olla yksi tehokkaimmista ja konkreettisimmista tavoista pitää jääpallo elossa ja näkyvillä nyt, kun liiton viestintä on poissa pelistä. Siksi olemme valmiit koordinoimaan, ja vetämään uutta meidän kaikkien jääpalloyhteisön viestintärinkiä – Ota yhteyttä, ja pääset vaikuttamaan! (Sähköpostilla: pasi.virtanen@bandyliiga.fi) 🔁 SEUROJEN VIESTINTÄRINKI – TOIMINTAMALLI 🔹 1. Tavoite Ylläpitää ja kasvattaa jääpallon näkyvyyttä koko Suomessa yhteisvoimin, jakamalla resursseja, ideoita ja sisältöä – ilman että jokaisen seuran tarvitsee tehdä kaikkea itse. 🔹 2. Mukana olevat tahot 🔹 3. Rinki voi sisältää 🔹 4. Sisältöesimerkkejä, joita voidaan jakaa 🔹 5. Mahdolliset lisätoiminnot ✅ Seuraavat askeleet Pasi Virtanen, päätoimittaja BandyliigaToimitus, pasi.virtanen@bandyliiga.fi

Toimitus

189
0
BandyLiigaUutiset

Jääpallon viestintä – JUURI NYT!

Liitton ovet suljettuna – Mitä me voimme tehdä? Tosi hyvä ja ajankohtainen kysymys. Kun liiton viestintä on käytännössä pysähdyksissä lomautusten ja lomien vuoksi, jääpalloseurojen omalla viestinnällä on suurempi merkitys kuin koskaan. Tässä muutamia käytännönläheisiä vinkkejä, miten seurojen tulisi toteuttaa viestintää tällaisessa tilanteessa: 🔹 1. Ota aktiivinen rooli – älä odota liitolta Koska liiton tuki puuttuu, seurojen on otettava oma vastuu lajiviestinnästä. Jokainen seura voi ja saa olla jääpallon ääni omassa kaupungissaan ja somessa. Nyt ei ole varaa jäädä hiljaiseksi. 🔹 2. Keskity kolmeen ydinsisältöön 🔹 3. Yhteistyö seurojen välillä 🔹 4. Hyödynnä vapaaehtoisia ja seura-aktiiveja 🔹 5. Käytä kevyitä työkaluja 🔹 6. Ole läpinäkyvä ja rehellinen tilanteesta Ihmiset arvostavat suoraa puhetta. Jos viestintä hiljenee, kerro miksi. Jos haetaan uusia tekijöitä someen tai viestintään, sano se ääneen. Tämä lisää yhteisön sitoutumista. 🔹 7. Kutsu mukaan ja rakenna yhteisöä Jääpallon viestinnän vuosikello (esimerkki) Tässä jääpalloseuran viestinnän vuosikello, joka ottaa huomioon myös sen, että liiton viestintä on tällä hetkellä hiljaisempaa. Tämä toimii runkona – voit sovittaa sen oman seuran rytmiin ja resursseihin. 🗓️ JÄÄPALLOSEURAN VIESTINNÄN VUOSIKELLO 🔹 Huhtikuu–Toukokuu 2025 🔹 Kesäkuu–Heinäkuu 2025 🔹 Elokuu 2025 🔹 Syyskuu–Lokakuu 2025 🔹 Marraskuu–Joulukuu 2025 🔹 Tammi–Helmikuu 2026 🔹 Maaliskuu 2026 💡 Vinkki: Laita joka kuukauden alkuun pieni muistilista:✅ Mitä julkaistaan?✅ Kuka tekee?✅ Miten ja missä kanavissa?

Toimitus

154
0
BandyLiigaUutiset

Hallihankkeita ei ole haudattu

Vastaamme päivittäiseen kysymykseen – Mikä on tilanne? Jääpallohallihankkeiden tilanne vaihtelee eri kaupungeissa Suomessa. Alla on yhteenveto saatavilla olevista tiedoista: Helsinki: Helsingissä on suunniteltu jääpallohallia Myllypuroon. Vuodesta 2009 alkaen on julkaistu tietoa hankeen olevan suunnitteilla. Myllypuron jälkeen Helsingin jääpallojoukkueet varsinkin Vesta & HIFK yrittivät Mustikkamaalle, sen jälkeen Velodromille, sen jälkeen Malmin Longinojalle, sen jälkeen uudelleen Myllypuroon, sen jälkeen Roihupeltoon, ja valitettavasti nämä kaikki hankkeet ovat kaatuneet Helsingin kaupungin esittämiin eri syihin, jotka ovat sitten katkaisseet hankkeet – Valitettavasti 🙁 Syyllistä ei oikeen voi etsiä, koska niin monet asiat ovat vaikuttaneet hankkeisiin, mukaan lukien sota, maailman heiluvat hinnat, korot yms yms…. Nykyään jääpallohalli paikkoja oikeastaan on vielä jäljellä Malmi, Vuosaari ja on myös esitetty jonkun olemassa olevan tekojään kattaminen. Tietojemme mukaan, jääpalloväki ei ole antanut periksi ja suunnitelmia on, mutta me emme BandyliigaToimituksessa niistä tiedä tämän enempää. Uskomme että jos hankkeet etenevät tietoa kyllä tulee heti. Odotamme ja toivomme saavamme tietoja jo ennen Jääpalloliiton kevätkokousta…. Helsingin kaupunki on panostanut viime vuosina monipuolisesti liikuntapaikkoihin ja -hankkeisiin, mikä viittaa yleiseen tukeen urheilun ja liikunnan edistämiselle. Kansalaisten ja harrastajien aktiivisuus on merkittävä tekijä hankkeiden etenemisessä. Julkinen keskustelu, adressit ja yhteydenotot päättäjiin voivat vaikuttaa hankkeen saamaan kannatukseen ja priorisointiin kaupungin hankkeiden joukossa. Pori: Porissa on ollut suunnitelmia nykyisen tekojään kattamisesta. Vuonna 2009 julkaistun tiedon mukaan tällainen hanke oli suunnitteilla, mutta ajankohtaisempaa tietoa ei ole saatavilla. Mikkeli: Mikkeliin rakennettiin vuonna 2009 kymmenes täysimittainen tekojäärata, jota suunniteltiin monipuoliseen käyttöön myös kesäisin. Hankkeen nykytilasta ei ole saatavilla tarkempaa tietoa. Lappeenranta: Lappeenrannassa on ollut suunnitelmia nykyisen tekojään kattamisesta. Vuonna 2023 julkaistun tiedon mukaan tällainen hanke oli suunnitteilla, mutta ajankohtaisempaa tietoa ei ole saatavilla. Imatra: Imatralla on suunniteltu monilajista talviurheiluhallia Ukonniemen alueelle. Vuonna 2016 julkaistun tiedon mukaan hanke oli edennyt kaavamuutoksen hyväksymiseen, mutta nykytilanteesta ei ole tarkempaa tietoa. Porvoo: Porvoosta ei löytynyt saatavilla olevista lähteistä tarkempaa tietoa jääpallohallihankkeista. Jyväskylä: Jyväskylässä on ollut lupaavia hankkeita vireillä jääpallohallin rakentamiseksi. Vuonna 2016 julkaistun tiedon mukaan tällaisia hankkeita oli meneillään, mutta nykytilanteesta ei ole tarkempaa tietoa. On huomattava, että monet näistä tiedoista perustuvat useiden vuosien takaisiin lähteisiin, eikä niiden nykytilasta ole saatavilla ajankohtaisia tietoja. Olisi hienoa saada tietoa, missä mennään? Jääpallohallihankkeita ei kannata haudata monestakaan syystä – tässä keskeisimmät pointit: 1. Nuorten liikunnan ja harrastamisen tukeminen Jääpallo tarjoaa monille nuorille mielekkään ja vauhdikkaan talvilajin, joka kehittää sekä fyysisiä että sosiaalisia taitoja. Halli mahdollistaa ympärivuotisen harjoittelun ja madaltaa kynnystä harrastamiseen erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa talvet ovat yhä epävarmempia. 2. Sääriippumattomuus ja olosuhteiden varmuus Nykyilmasto ei enää takaa kunnon talvia – halli tuo pysyvyyttä ja varmuutta harjoitteluun ja otteluiden järjestämiseen. Tämä on elintärkeää sekä seuroille että lajin kehittymiselle Suomessa. 3. Monikäyttöisyys ja yhteiskäyttö Moderni jääpallohalli voi palvella muitakin lajeja ja toimijoita: luistelukouluja, kouluja, junioreita, harrastelijoita, liikuntatoimijoita ja jopa yrityksiä. Esimerkiksi hybridihalli voi yhdistää jäälajin tilat ja muut liikunta-, toimisto- ja tapahtumatilat. Se ei ole pelkkä “jääpallohalli”, vaan monitoimikeskus. 4. Alueellinen kehittäminen ja elinvoima Halli voi olla alueellinen vetovoimatekijä: se tuo elämää, työpaikkoja ja tapahtumia. Esimerkiksi Malmin ja Longinojan alueille halli olisi tarjonnut uudenlaista aktiivisuutta ja tukea kaupunginosan kehittymisessä. 5. Suomen jääpallon tulevaisuus Ilman kunnollisia harjoitusolosuhteita lajin kilpailukyky rapautuu. Halli on investointi siihen, että Suomi voi säilyttää asemansa jääpallomaailmassa ja tarjota seuraaville sukupolville kunnolliset puitteet harrastaa ja kehittyä. 6. Yhteistyön ja kumppanuuksien mahdollisuudet Hallit tarjoavat mahdollisuuden koota eri tahoja yhteen: urheiluseuroja, kuntia, yrityksiä ja yhteisöjä. Yhdessä voidaan rakentaa kestävä ja kannattava kokonaisuus ilman raskasta lainataakkaa, kuten esimerkiksi Helsingin Malmin hankkeessa tavoiteltiin. Valitettavasti meillä BandyliigaToimituksessa ei tämän enempää ole juuri nyt kerrottavaa…

Toimitus

456
9