Narukerä – HIFK 1–3 (1–1) HIFK käänsi vahvan toisen jakson turvin pisteet itselleen – tuomarilinja puhutti molempia joukkueita Narukerän ja HIFK:n välinen kamppailu tarjosi sunnuntai-iltaan vauhdikasta ja tunteikasta bandya. Numerot taululla kääntyivät lopulta HIFK:n eduksi, mutta kenttätapahtumat ja tilastot kertovat kyllä aivan eri peleistä. Eniten puhetta herätti kuitenkin erotuomaritoiminta, johon kumpikaan joukkue ei ollut tyytyväinen. Osa vihellyksistä – ja erityisesti viheltämättä jätetyistä tilanteista – jätti ikävän varjon muuten viihdyttävän ottelun ylle. Ottelun kulku Narukerä tuli kotiotteluun vauhdikkaasti. Alun laukaukset ja useampi kulma loivat painetta HIFK:n päätyyn, ja palkinto tuli 21. minuutilla, kun Veeti Kujansuu vei isännät 1–0-johtoon. HIFK kuitenkin kuittasi nopeasti. 25. minuutilla Lauri Kivenjuuri tasoitti lukemiksi 1–1, maalin esityö merkittiin Milo Laurentille. Tauolle mentiin tasatilanteessa, vaikka Narukerä ehti ensimmäisellä jaksolla rakentaa useammankin paikan ja kulman HIFK:n maalille. Toisella jaksolla HIFK oli tehokkaampi. 47. minuutilla Kivenjuuri oli jälleen mukana, kun hänen esityöstään Tomi Hauska siirsi vieraat 1–2-johtoon kulmasta. Hetkeä myöhemmin, 52. minuutilla, Patrik Huber kasvatti eron kahteen (1–3), syöttäjänä tällä kertaa Hauska, jälleen maali tehdään kulmalyönnistä. Narukerä haki kavennusta sinnikkäästi: laukauksia sateli tasaisesti kohti HIFK:n maalia ja kulmia kertyi ottelun aikana selvästi enemmän kuin vieraille. Lopussa ei kuitenkaan enää nähty osumia – HIFK puolusti tiiviisti, ja vieraat veivät sarjapisteet Helsinkiin. tilastot kertovat toista tarinaa kuin tunne katsomossa Tilastoja kun katsoo, ne eivät valehtele – mutta ne antavat hyvin erilaisen kuvan ottelusta kuin se, minkä paikan päällä saanut katsoja sai – tai ainakin ottelun selostaja näki asian näin kun tallenetta ottelusta vielä tutkailimme. Narukerä vei laukaukset ja kulmat nimiinsä, ja pelillisesti joukkue loi riittävästi paikkoja parempaankin maalimäärään. HIFK taas oli äärimmäisen tehokas paikoissaan ja kylmän rauhallinen ratkaisuhetkillä. Toisenjakson tilastot: HIFK: Maalit: 2, Laukaukset: 6, Laukaukset ohitse: 0, Kulmat: 3 Narukerä: Maalit: 0, Laukaukset: 7, Laukaukset ohitse: 5, Kulmat: 3 Erotuomarit hiukan “kesäterässä” Ottelua tuomitsi kolmikko Kyllönen – Hepola – Ylikoski, mutta tällä kertaa on rehellistä todeta, ettei kolmikko onnistunut täysin tehtävässään. Vihellykset olivat kautta linjan hieman “kesäterässä” linja ei ollut johdonmukainen, ja osa tilanteista jäi kokonaan ilman seuraamuksia. Olemme linjanneet, että emme normaalisti lähde arvostelemaan tuomareita, mutta tällä kertaa on kaksi tilannetta, jotka on pakko nostaa esiin, koska ne ylittävät tavallisen “rajatapaus”-keskustelun ja liittyvät suoraan lajin turvallisuuteen ja pelin arvoihin. 1) Päähän kohdistunut taklaus ilman rangaistusta Yksi ottelun puhutuimmista hetkistä nähtiin, kun Jesse Aaltonen taklasi HIFK:n pelaajaa päähän. Tilanne näkyy selvästi myös Satakunnan Kansan videolta, jossa myös ottelun selostaja ihmettelee ääneen, miksi tilanteesta ei vihelletä jäähyä. Ennen kauden alkua haastattelimme erotuomarivaliokunnan puheenjohtaja Mika Mutasta, joka korosti, että juuri päähän kohdistuvat taklaukset ovat tällä kaudella erityisen tarkassa seurannassa ja niihin tullaan puuttumaan herkästi. Tässä ottelussa tuo linja ei näkynyt käytännössä lainkaan. Turvallisuus on kaiken ydin – ja siksi on erikoista, että näin selkeä päähän osuva kontakti jäi kokonaan ilman rangaistusta. Uutista on päivitetty klo. 16.50 – hyvän puhelinkeskustelun jälkeen. Keskustelimme tänään puhelimitse (klo: 16.45) Eero Paavolan kanssa ottelussa tapahtuneesta tilanteesta. Paavola myönsi suoraan käyttäytyneensä sopimattomasti ja kertoi pyytäneensä tapahtunutta anteeksi sekä Ilia Sokolovilta että HIFK:lta heti ottelun jälkeen. Kävimme asian rauhallisesti läpi, ja Paavolasta välittyi vilpitön katumus ja harmitus omaa toimintaansa kohtaan. Paavola kertoi opiskelevansa opettajaksi, eikä hän itse hyväksy tällaista käytöstä missään olosuhteissa. Hän sanoi pohtineensa jopa uransa lopettamista, jos pää ei pysy tarpeeksi kylmänä taistelutilanteissa. Bandyliigan toimituksen näkökulmasta on todettava, että Paavolan oma-aloitteinen soitto ja halu käydä tilanne läpi kasvokkain (vaikkakin puhelimitse) kertovat paljon miehen luonteesta. Vilpitön pahoittelu ja kyky itsekritiikkiin nostavat meidän arvostustamme häntä kohtaan entisestään. Uskomme, että me kaikki opimme tästä jotakin – niin tuomarit, pelaajat, seuraajat kuin me taustajoukoissakin. Ymmärrämme nyt paremmin tapahtunutta, vaikka urheilullisessa mielessä tilanteesta olisi kuulunut vähintäänkin jäähy Paavolalle. Tärkeintä kuitenkin on, että virhe myönnetään, siitä kannetaan vastuu ja mennään yhdessä eteenpäin. Tämä siis päivityksenä alla olleeseen asiaan – Asia on tältä osin BandyliigaToimituksen taholla loppuunkäsitelty. Pasi Virtanen / Päätoimittaja / BandyliigaToimitus Huom! Emme muuttaneet alla olevaa tekstiä, koska se on totuudenmukainen, ja toivomme että kun luette mietitte myös Paavolan kanssa käytyä puhelinkeskusteluamme, Tilannetta ottelussa, pelaajien toimintaa, ja tietenkin myös tuomareiden toimintaa – Totuutta ei saa muutettua, mutta asioita on hyvä pohtia… 2) Sopimaton kielenkäyttö ja tuomariston passiivisuus Toinen, vielä raskaammin mieltä painava tilanne nähtiin vajaan 80 minuutin kohdalla, kun Narukerän tähtipelaaja Eero Paavola taisteli omalla kulmalipulla HIFK:n Ilia Sokolovia vastaan. Nahinan päätteeksi Paavola huusi Sokoloville “ryssä!” – rasistisen ja täysin sopimattoman huudon, joka ei kuulu bandykentille eikä mihinkään urheiluun. Tilanteessa: Siitä huolimatta tuomaristo ei reagoi mitenkään. Ei rangaistusta, ei puhuttelua, ei edes pelin selkeää pysäyttämistä tilanteen käsittelemiseksi. Kysymys kuuluu: miksi? Kun juuri ennen kautta on korostettu, että sopimaton käytös ja kielenkäyttö ovat erityistarkkailussa, on vaikea ymmärtää, miten näin selkeä tapaus voidaan jättää kokonaan huomioimatta. Herää väkisinkin kysymys: vaikuttiko ratkaisuihin se, että Paavola on joukkueensa tähtipelaaja? Kohdellaanko kaikkia pelaajia samoilla säännöillä? Emme ole puolueellisia – virheitä jäi kumpaankin suuntaan viheltämättä On tärkeää todeta, että emme katso asiaa vain toisen joukkueen silmälasien läpi. Näkemyksemme mukaan esim. mielestämme Narukerälle jäi selkeästi viheltämättä rangaistuslaukaus, eli virheitä tapahtui kumpaankin suuntaan. Jotenkin jäi olo että tuomaristo oli viheltämisen suhteen todella passiivinen? Oliko tarkoitus antaa joukkueiden pelata, sinänsä ajatuksena hyväksyttävä – mutta niin myös pelaajat etsivät vielä isonkentän tuntumaa – niin myös tuomarit. Silti nämä kaksi nostamaamme tilannetta eivät ole “tavallista” tuomaripeliä, vaan ylilyöntejä, joihin erotuomarien piti nimenomaan Mutasen kausiennakossa korostaman linjan mukaisesti puuttua erityisen terävästi. Nyt niin ei käynyt. Lopuksi Itse ottelussa nähtiin ajoittain viihdyttävää ja vauhdikasta bandya, hienoja yksilösuorituksia ja vahvaa taistelua loppuun asti. HIFK oli tilanteissaan tehokkaampi ja ansaitsi voittonsa tulostaulun perusteella. Silti ottelun jälkimaku jäi vahvasti tuomaritoiminnan ja kahden ruman esimerkkitilanteen varaan. Jos haluamme, että bandy säilyy turvallisena, reiluna ja aidosti kaikille avoimena lajina, päähän kohdistuviin taklauksiin ja rasistiseen kielenkäyttöön on jatkossa puututtava tinkimättä – riippumatta siitä, kuka pelaaja on asialla. Maalitilastot: Näin tänään, ja OLS vs Veiterä otteluraportti sitten myöhemmin illalla…