BandyLiigaUutiset

Suomen Jääpalloliitto kokoontuu Poriin

Syyskokous käynnistää kauden 2025–26 valmistelut Suomen Jääpalloliiton syyskokous järjestetään tänään lauantaina noin 30 minuutin päästä Asiantuntijakeskus BEPOPissa, Porin keskustassa. Päivän aikana käydään läpi kilpailusääntöjen päivitystarpeita, tulevan kauden (2025–26) sarjajärjestelyjä sekä liiton ajankohtaisia asioita ennen virallisen syyskokouksen alkua. Tilaisuuden avaa kello 12.00 liiton puheenjohtaja Antti Parviainen, joka toivottaa seurat ja sidosryhmät tervetulleiksi. Avausosuuden jälkeen liittohallitus ja -toimisto johdattavat keskustelun kilpailusääntöihin, joiden osalta käydään läpi tulevan kauden näkökulmia ja jäsenistön esiin nostamia täsmennyksiä. Sarjakauden 2025–26 valmisteluista kertoo kilpailu- ja viestintäkoordinaattori Andreas Sjöblom. Esittelyssä ovat muun muassa sarjaohjelmien rakentamisen periaatteet sekä aikataululliset reunaehdot. Tämän jälkeen toiminnanjohtaja Tobias Karlsson kokoaa yhteen liiton ajankohtaiset: hallinnolliset asiat, käynnissä olevat hankkeet ja tulevan kauden tapahtumakokonaisuudet. Valtakirjojen tarkistus suoritetaan kahvitauon yhteydessä, minkä jälkeen Suomen Jääpalloliiton syyskokous avataan. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä seurojen esitykset. Päivän ohjelma P.S Saamiemme tietojen mukaan nyt on käynnistetty useita toivomiamme toimenpiteitä… Paljon on siis tapahtumassa hyvää – BandyliigaToimitus toivottaa antoisia keskusteluja & hyvää yhteishenkeä kaikille kokoukseen osallistuville ja näkemyksiä yhteisen jääpallon eteen…

BandyLiigaUutiset

Suomen Jääpalloliiton Kevätliittokokous 2025

Huomenna lauantaina Helsingissä pohditaan mennyttä & tulevaa Suomen Jääpalloliiton kevätliittokokous pidetään lauantaina 17. toukokuuta 2025 Helsingissä, Suomen Diakoniaopistolla. Kokous on monivaiheinen tilaisuus, jonka ohjelma on suunniteltu erityisesti lajin haasteiden ja kehityskohteiden pohdintaan. Päivä alkaa jo klo 9:30, ja kokous avataan keskusteluilla, joissa käsitellään tulevaisuuden näkymiä ja keinoja lajin kehittämiseksi. Varsinainen liittokokous alkaa klo 13:00, ja siinä käsitellään muun muassa toimintasääntöjen §18 mukaiset sääntömääräiset asiat. Erityisesti esille nousee liittohallituksen jäsenvalinnat, sillä erovuorossa ovat varapuheenjohtaja Timo Helavuori sekä jäsenet Joni Hildén, Erja Hoberg ja Mika Mutikainen. Uuden hallituksen valinta on tärkeä askel Suomen Jääpalloliiton tulevaisuudessa. Liittokokouksessa käsitellään myös ajankohtaisia asioita, jotka vaikuttavat lajin kehitykseen ja sen asemaan niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tämä kokous on erinomainen tilaisuus seuroille ja lajiväelle osallistua keskusteluun ja vaikuttaa lajin tulevaisuuteen. BandyliigaToimitus on myös vahvasti mukana liittokokouksessa, tuoden näkemyksensä ja ehdotuksensa mukaan keskusteluun. Tämä osoittaa, kuinka tiiviisti liigan toimijat ovat mukana lajinsa kehittämisessä ja tukemassa Suomen Jääpalloliiton tavoitteita. Liittokokoukseen liittyvä materiaali ja asialista on jo lähetetty kaikille jäsenille, ja odotamme innolla osallistujien aktiivista keskustelua sekä päätöksenteon tueksi tulevia ehdotuksia. Palaamme kokouksen antiin ja muun muassa henkilövalintoihin ja kauden palkittuihin vielä viikonlopun aikana – joten seuratkaa uutisointia!

BandyLiigaUutiset

Mielipiteiden puute ja keskustelun avaaminen

Yhteistyö, tulevaisuus… Tomppa, Piedro, SR, ja TW ovat kirjoitelleet kommentteja eri uutisiin. Olisi hienoa jos muut myös antaisivat täällä tilaa avoimelle keskustelulle, josta voimme sitten miettiä yhdessä mitä esim. esitetään seuroille tai Suomen jääpalloliitolle avuksi, tueksi tai miten vaan, kuitenkin jääpalloa ajatellen… 💬 Mielipiteiden puute ja keskustelun avaaminen On totta, että keskustelupalstat ja sosiaalisen median kanavat lajin ympärillä on usein hiljaisia. Syynä voi olla sekä pienempi seuraajakunta että pelko siitä, että omia mielipiteitä ei arvosteta tai ne ammutaan alas. Mutta ilman erilaisia näkemyksiä ei voida kehittyä. Siksi tällaiset ulostulot, kuten sun viesti, on kullanarvoisia. Lisää tätä! 🏆 Divarista vetovoimaa Piedron idea ja sun toisto siitä osuu napakymppiin – divarin kuntoon laittaminen on yksi tärkeimpiä askelia, jos halutaan pelaajapolkua ja alueellista laajentumista. Turnausmuotoinen sarja, ja alueellinen jako esim. 3–4 lohkoon olisi loistava tapa madaltaa osallistumiskynnystä. Sitten lopputurnaus jossain isommassa kaupungissa, vaikka Jyväskylässä kuten sanoit – helppo logistinen sijainti ja sopivan neutraali. ❄️ Olosuhteet ja asenteet Olosuhteita on jo monin paikoin – mutta kuten hyvin sanoit, asenne on se este. Jääpallo mielletään yhä vanhanaikaisesti joksikin vaikeaksi tai “menneisyyden lajiksi”. Siihen auttaisi näkyvyys, tarinankerronta ja yhteistyö muiden lajien kanssa. Ihmiset pitää saada kokemaan jääpallon ilo – se, että isolla kentällä tapahtuu nopeasti ja taitavasti, on elämys. 💸 Liiton rooli ja rekisterit Tuo vapaamatkustajien ja rekisteröinnin huomiointi on tärkeä – jos kaikki rekisteröidään, se paitsi tuo tuloja liitolle, myös mahdollistaa paremman tilastoinnin ja datan keruun, jota voi käyttää kehittämisessä, sponsorineuvotteluissa ja näkyvyyden kasvattamisessa. TÄMÄ MUISTUTUS JOKAISELLE SEURALLE! 🤝 Yhteistyöt Jääkiekon kanssa tehtävä yhteistyö voi olla aidosti win-win, jos se niin sovitaan yhdessä. Junnuilla voisi olla mahdollisuus pelata molempia – monipuolisuus kehittää pelaajia. Seurat voisivat käyttää samoja kenttiä, ja hallit voisivat palvella molempia. Kiekon varjossa on paljon mahdollisuuksia jääpallolle jos uskalletaan ajatella yhteistyötä uhkan sijaan mahdollisuutena. Kun arvostellaan tai mietitään muutoksia – on myös esiteltävä ratkaisuja (ne kaikki eivät toteudu, mutta poimitaan parhaat ja muokataan niitä). Tässä muutama esiin noussut ehdotus: 📦 Ehdotuspaketti jääpallon kehittämiseksi Suomessa 1. 🔊 Keskustelukulttuurin vahvistaminen 2. 🏆 Divarijärjestelmän uudistus 3. ⛸️ Pohjoisen ja uusien alueiden mukaan saaminen 4. 🧊 Jään päällä on jo tilaa – asenteet esteenä 5. 💶 Kaikki mukaan rekisteriin 6. 🤝 Yhteistyö jääkiekon ja muiden lajien kanssa 🎯 Yhteenveto Jääpallo ei ole kriisissä, mutta sen potentiaalia ei ole vielä lunastettu. Toiminta vaatii rohkeaa ajattelua, yhteisöllisyyttä ja uudenlaista viestintää. Näillä ehdotuksilla voidaan lisätä lajin näkyvyyttä, harrastajamääriä ja taloudellista kestävyyttä – ilman että tarvitsee luopua lajin omasta identiteetistä. Sana on vapaa……

BandyLiigaUutiset

Jääpalloliiton ja lajin tulevaisuus on vaakalaudalla

Suomen Jääpalloliitto haastavassa taloustilanteessa Näin uutisoi liitto – Pohdimme onko tämä tilanne syy vai seuraus? Suomen jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen totesi liiton viimeisimmässä tiedotteessa karun tilanteen: kuluja on enemmän ja tuloja vähemmän. Hän peräänkuulutti kaikkia jääpalloihmisiä mukaan etsimään ratkaisuja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Me BandyliigaToimituksessa olemme pohtineet tätä asiaa nyt kuuden päivän ajan. Kysymme: onko nykytila syy vai seuraus? Meidän näkemyksemme on, että kyseessä on nimenomaan seuraus. Seuraus useista vuosista, joiden aikana on jääty reagoimaan vasta sitten, kun ongelmat ovat konkretisoituneet. Kyse ei ole pelkästään taloudellisesta haasteesta. Kyse on pitkäaikaisesta “todellisen” suunnan puutteesta, yhteyden katkeamisesta ruohonjuuritason ja liiton välillä, sekä heikkous tarttua ajan haasteisiin. Strategia ilman toimenpiteitä on paperia Vuonna 2021 julkaistiin Jääpalloliiton strategia vuosille 2021–2026. Strategia sisälsi viisaita sanoja, mutta toteutus ja konkretia ovat jääneet puuttumaan. Missä ovat vuosittaiset tavoitteet? Missä ovat toimenpiteet ja tulokset? Mistä koko jääpalloperhe voi seurata strategian edistymistä? (BandyliigaToimitus teki painopiste analyysin Suomen jääpalloliiton strategiasta vuosille 2021–2026 – tämä luettavissa alempana) Ilmasto muuttuu – missä hallit? Ilmastonmuutos on tosiasia. Lajin perusedellytys – jää – ei ole enää itsestäänselvyys. Siksi sisätilojen merkitys on noussut kriittiseksi. Jääpalloliiton tulisi olla etulinjassa mahdollistamassa ja tukemassa hallihankkeita. Hallit eivät ole vain kuluja. Ne ovat investointeja lajin tulevaisuuteen. Yhteys katkeamassa Me kuulemme seuroilta ja tekijöiltä viestiä: liitto tuntuu kaukaiselta, eikä toiminta ole läpinäkyvää. Toiminta ei motivoi eikä innosta. Jos halutaan kaikkien osallistuvan talkoisiin, ensin täytyy varmistaa, että kaikki kokevat olevansa mukana samalla suunnalla. Se vaatii vuoropuhelua, kuuntelua ja vastavuoroisuutta. Samaan aikaan myös liitosta kuuluu viestiä, että seurat eivät osallistu, eivät tartu mahdollisuuksiin, eivätkä kanna vastuutaan jääpallon edistämisessä. Mainitaan mm. Finbandy TV, Yhteinen tiedotusryhmä, tai muut hankkeet, joihin seurojen osallistuminen/kiinnostus on jäänyt vähäiseksi. Jos halutaan, että kaikki osallistuvat talkoisiin, ensin täytyy varmistaa, että kaikki tuntevat olevansa samassa veneessä. Että heitä kuunnellaan, että heidän työtään arvostetaan ja että he kokevat olevansa osa isompaa kokonaisuutta. Tarvitaan avoimuutta ja uudelleenajattelua Tilanne ei ole toivoton – mutta se vaatii enemmän kuin yleisluontoisen toiveen yhteisestä ratkaisujen etsimisestä. Tarvitaan rohkeutta katsoa peiliin, analysoida menneitä päätöksiä ja ennen kaikkea: rakentaa uutta kulttuuria. Sellaista, jossa strategiat viedään käytäntöön, tavoitteet asetetaan selkeästi ja yhteys kenttään on vahva ja elävä. Me BandyliigaToimituksessa emme lähde syyttelemään. Mutta emme myöskään katso hiljaa vierestä, jos juurisyitä ei tunnisteta ja käsitellä. Haluamme, että jääpallon ääni kuuluu kirkkaasti ja rakentavasti – nyt, kun sitä eniten tarvitaan. Jääpalloliiton strategia vuosille 2021–2026 – BandyliigaToimituksen tuosta strategiasta tekemä “Painopiste analyysi” juuri tänään… BandyliigaToimitus teki painopistekohtaisen analyysin Jääpalloliiton strategiasta 2021–2026. Pohdimme 2021 asetettujen pääpainopisteiden onnistumista, tehtyjä toimia, ja missä juuri nyt 8.4.2025 mennään. Strategiaa on “noudatettu” kohta viimeiset 5 vuotta, jäljellä siis vielä reilu vuosi. Strategiassa määriteltiin viisi pääpainopistettä, joita oli tarkoitus kehittää määrätietoisesti. Käymme ne läpi yksitellen seuraavalla rakenteella: 1. YHÄ USEAMMAN LAJI Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Tunnistettu tärkeys, mutta tuen ja rakenteiden puute vesittää toteutuksen. 2. KOHTI YMPÄRIVUOTISUUTTA Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Strategian keskeisin kohta on jäänyt toteuttamatta. Ilman olosuhteita ei ole tulevaisuutta. 3. ARVOSTETTU HUIPPU-URHEILU Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Kilpailutoiminnan kehitys on pysähtynyt. Strategia ei ole johtanut konkreettisiin uudistuksiin. 4. RAIKAS JULKISUUSKUVA Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Viestintä on suurin yksittäinen epäonnistuminen. Ilman näkyvyyttä ei synny arvoa sponsoreille tai yleisölle. 5. KOHDENNETUT RESURSSIT Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Toimintakulttuuri ei ole uudistunut. Luottamus liittoon ei ole vahvistunut. Seurat eivät ota vastuuta yhteisistä asioista (kun oma seura pärjää – muilla ei ole väliä) 📉 Kokonaistulos: 0 painopistettä / 5 mahdollisesta painopisteestä on jäänyt toteutumatta! Tämä ei ole yksittäisten henkilöiden epäonnistuminen vaan seurausta siitä, että strategiasta ei tehty toimintastrategiaa. Se jäi juhladokumentiksi. Nyt olisi oikea hetki pysähtyä ja rakentaa uudenlainen, avoin ja konkreettinen strategiaprosessi yhdessä kentän kanssa. BandyliigaToimituksen johtopäätökset Tuo kokonaistulos – 0 painopistettä / 5 mahdollisesta toteutunut – on todella merkittävä. Jos strategian painopisteet ovat jääneet kokonaan toteutumatta, voidaan hyvällä syyllä pohtia, onko juuri tämä strategian epäonnistunut toimeenpano keskeinen juurisyy nykyiselle taloudelliselle tilanteelle Jääpalloliitossa. 🔍 Mikä on strategian merkitys? Strategia on organisaation kartta tulevaisuuteen – sen tehtävänä on ohjata resurssien käyttöä, toimintaa ja kehitystä. Jos strategiassa luvataan kehittää esimerkiksi: …ja mitään näistä ei toteuteta, toiminta pysyy reaktiivisena ja ongelmat kasaantuvat. ⚠️ Mitä tapahtuu, kun strategia jää paperille? Jos 5/5 painopisteestä jää toteuttamatta: 📉 Yhteys taloudellisiin ongelmiin Liiton nykyinen taloudellinen tilanne ei ole syntynyt tyhjästä. Jos strategia olisi jalkautettu: Kun tämä kaikki jää tekemättä, tuloksena on krooninen aliresursointi, näkyvyyden puute ja vähenevä toiminta. 🧩 Voiko tätä pitää juurisyynä? Vahvasti kyllä. Strategian toteuttamatta jättäminen ei ole vain seuraus huonosta tilanteesta, vaan todennäköisesti yksi keskeinen syy, joka on johtanut nykyiseen kriisiin. BandyliigaToimitus miettii ratkaisuja tulevaan: Mitä voimme tehdä toisin? Voisimme yhdessä vielä parantaa: Seurojen vastuu ja velvollisuus Vaikka Jääpalloliiton strategiassa on epäonnistuttu, myös seuroilla on vastuu tilanteen muuttamisesta. Seuroja ei voi pitää vain passiivisina toiminnan kohteina – ne ovat yhteisön kantavia rakenteita ja mahdollistajia. Siksi jokaisella seuralla on sekä oikeus vaatia että velvollisuus vaikuttaa. ✅ Seurojen oikeus: ⚠️ Seurojen velvollisuus: Jos strategian toteuttaminen epäonnistuu liitossa, seurat eivät voi vain syyttää – niiden on näytettävä, miten asiat tehdään paremmin. Kun liitto horjuu, seurat voivat olla suunnannäyttäjiä. Nyt ei ole aika siirtää vastuuta eteenpäin – nyt on aika katsoa peiliin ja liikkua yhdessä eteenpäin. Liitto ei ole “joku muu”. Se on yhdistys, jonka jäseniä seurat itse ovat. Jos strategia ei toimi, sen uudistaminen on meidän yhteinen tehtävämme. P.S Kohti parempaa jääpalloa – yhdessä eteenpäin Meidän kaikkien on aika pysähtyä ja katsoa rehellisesti, missä olemme. Meillä on upea laji, joka on kulkenut pitkän matkan ja tuonut yhteisön yhteen. On kuitenkin selvää, että nykyiset haasteet eivät ole yksittäisten ihmisten tai tahojen syytä, vaan koko järjestelmän – liiton ja seurojen – yhteinen tilanne, johon olemme tulleet. Tämä ei ole syyttämistä, vaan mahdollisuus rakentaa parempaa tulevaisuutta. Meillä on mahdollisuus muuttaa suuntaa. Nyt ei ole aika jäädä kiinni menneisiin epäonnistumisiin, vaan ryhtyä yhdessä muutokseen. Voimme ja meidän pitääkin tehdä paremmin. Ei siksi, että joku olisi epäonnistunut, vaan siksi, että meillä on yhteinen vastuu kehittää jääpalloa – lajiamme – eteenpäin. Tämä on yhteinen tehtävä. Seurat, liitto ja kaikki jääpallon tekijät voivat ja haluavat olla mukana. Mutta se vaatii sitä, että kaikkien ääni kuuluu ja että me kaikki tuemme toisiamme. On luotava tilaa avoimelle keskustelulle, jossa ei ole…

BandyLiigaUutiset

BandyliigaToimitus haastaa seurat mukaan yhteiseen “viestintärinkiin”

Kun liiton resurssit on rajatut – Tehdään yhdessä! BadyliigaToimitus uskoo, että seurojen viestintärinki voisi olla yksi tehokkaimmista ja konkreettisimmista tavoista pitää jääpallo elossa ja näkyvillä nyt, kun liiton viestintä on poissa pelistä. Siksi olemme valmiit koordinoimaan, ja vetämään uutta meidän kaikkien jääpalloyhteisön viestintärinkiä – Ota yhteyttä, ja pääset vaikuttamaan! (Sähköpostilla: pasi.virtanen@bandyliiga.fi) 🔁 SEUROJEN VIESTINTÄRINKI – TOIMINTAMALLI 🔹 1. Tavoite Ylläpitää ja kasvattaa jääpallon näkyvyyttä koko Suomessa yhteisvoimin, jakamalla resursseja, ideoita ja sisältöä – ilman että jokaisen seuran tarvitsee tehdä kaikkea itse. 🔹 2. Mukana olevat tahot 🔹 3. Rinki voi sisältää 🔹 4. Sisältöesimerkkejä, joita voidaan jakaa 🔹 5. Mahdolliset lisätoiminnot ✅ Seuraavat askeleet Pasi Virtanen, päätoimittaja BandyliigaToimitus, pasi.virtanen@bandyliiga.fi

BandyLiigaUutiset

Jääpallon viestintä – JUURI NYT!

Liitton ovet suljettuna – Mitä me voimme tehdä? Tosi hyvä ja ajankohtainen kysymys. Kun liiton viestintä on käytännössä pysähdyksissä lomautusten ja lomien vuoksi, jääpalloseurojen omalla viestinnällä on suurempi merkitys kuin koskaan. Tässä muutamia käytännönläheisiä vinkkejä, miten seurojen tulisi toteuttaa viestintää tällaisessa tilanteessa: 🔹 1. Ota aktiivinen rooli – älä odota liitolta Koska liiton tuki puuttuu, seurojen on otettava oma vastuu lajiviestinnästä. Jokainen seura voi ja saa olla jääpallon ääni omassa kaupungissaan ja somessa. Nyt ei ole varaa jäädä hiljaiseksi. 🔹 2. Keskity kolmeen ydinsisältöön 🔹 3. Yhteistyö seurojen välillä 🔹 4. Hyödynnä vapaaehtoisia ja seura-aktiiveja 🔹 5. Käytä kevyitä työkaluja 🔹 6. Ole läpinäkyvä ja rehellinen tilanteesta Ihmiset arvostavat suoraa puhetta. Jos viestintä hiljenee, kerro miksi. Jos haetaan uusia tekijöitä someen tai viestintään, sano se ääneen. Tämä lisää yhteisön sitoutumista. 🔹 7. Kutsu mukaan ja rakenna yhteisöä Jääpallon viestinnän vuosikello (esimerkki) Tässä jääpalloseuran viestinnän vuosikello, joka ottaa huomioon myös sen, että liiton viestintä on tällä hetkellä hiljaisempaa. Tämä toimii runkona – voit sovittaa sen oman seuran rytmiin ja resursseihin. 🗓️ JÄÄPALLOSEURAN VIESTINNÄN VUOSIKELLO 🔹 Huhtikuu–Toukokuu 2025 🔹 Kesäkuu–Heinäkuu 2025 🔹 Elokuu 2025 🔹 Syyskuu–Lokakuu 2025 🔹 Marraskuu–Joulukuu 2025 🔹 Tammi–Helmikuu 2026 🔹 Maaliskuu 2026 💡 Vinkki: Laita joka kuukauden alkuun pieni muistilista:✅ Mitä julkaistaan?✅ Kuka tekee?✅ Miten ja missä kanavissa?

BandyLiigaUutiset

1 Divarin tulokset

Varkaudessa pelatun turnaukset tulokset löydät alta Tänään Kämärin kentällä oli jännitystä ilmassa, kun jääpallon 1. divisioona käynnistyi pitkästä aikaa. Avauspäivän ensimmäinen ottelu oli historiallinen, sillä WP 35 palasi sarjatasolle, jossa se oli viimeksi pelannut vuosikymmeniä sitten… JPS/2 vs WP 35 2-9 Tänään WP 35 otti kirkkaan avauksen, kun se voitti JPS/2:n selvin 9-2-lukemin. Ottelussa WP 35 hallitsi kenttää vahvasti, ja maalintekijöitä riitti useammalle pelaajalle. Kolme maalia iski Juho Holopainen, kahdesti osui Jyrki Tauschi ja kerran maalinteossa onnistuivat Väinö Niiranen, Wilhelmi Tuomainen, Juho Väänänen sekä Lasse Karppinen. Narukerä/2 vs Kampparit/HKV 3-3 Narukerä2 ja Kampparit/HKV päätyivät 3-3 tasapeliin, vaikka Kampparit johti peliä 1-3 ennen viimeisen erän maaleja. Vesta vs JPS/2 1 – 0 Ottelusta ei tarkempia tietoja selvillä WP 35 vs Narukerä/2 10-0 Toisessa ottelussaan WP 35 oli jälleen vahva, kun se murskasi Naukerä2:n 10-0. Tässä ottelussa joukkueen maalitehtailu jatkui, ja itse asiassa WP 35:n maaleja tehtiin laajalla rintamalla: Juho Holopainen ja Väinö Aho tekivät kumpikin kaksi maalia, ja lisäksi osumia iskivät Santeri Heino, Wilhelmi Tuomainen, Eevert Salmi, Eero Aho, Jyrki Tauschi sekä Lasse Karppinen. Kampparit/HKV vs Vesta 1-5 Ottelusta ei ole tarkempaa tietoa

BandyLiigaUutiset

Huomenna Kämärillä Divariturnaus

Lauantaina kello: 12-19 välillä ex-huippupelaajia jäällä Kämärin kentällä pelataan ensimmäinen kauden 2024-25 Divariturnaus. Takavuosien pelimiehiä on luvassa joka joukkueen rostereihin. Paikalla pelaavat seuraavat joukkueet: Turnauksesta poissa ovat eri syiden takia Divarissa mukana olevat: Otteluohjelma: 12:00 JPS vs WP 35 13:30 Narukerä vs Kampparit/HKV 15:00 Vesta vs JPS 16:30 WP 35 vs Narukerä 18:00 Kampparit/hkv vs Vesta Vapaaehtoinen sisäänpääsymaksu 5€ BandyliigaToimitus toivottaa Tsemppiä kaikille joukkueille!

BandyLiigaUutiset

Helsinki haluaisi olla liikuntakaupunki – mutta?

Monet kaupungit haluaisivat kertoa olevansa liikuntamyönteisiä Totuus kuitenkin näiden kauniiden puheiden takana on täysin käsittämätöntä hyvä veli – ja sisko järjestelmää. On lajeja jotka saavat mitä tahtovat, ja on lajeja joita potkitaan päähän urakalla. Pitkään tasa-arvoisesta kohtelusta on puhunut esim. Suomen Jääkiekkoilijoiden puheenjohtaja, Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni ry:n hallituksen puheenjohtajana ja LuisteluAreena hankkeen kummi Teemu Ramstedt. Kun BandyliigaToimituksessa katsomme koko Suomen aluetta jääpallon näkökulmasta on rajuja eroja kaupungeissa, alla muutama esimerkki. Jyväskylä – Liikuntapääkaupunki? Jyväskylässä on ylivertainen liikunnan ja huippu-urheilun osaaminen. Meillä on muun muassa maan ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta, Huippu-urheilun instituutti KIHU sekä Jyväskylän Ammattikorkeakoulun liikunnan ja hyvinvoinnin tutkimuskeskus Likes. Näiden perustalle rakennamme Jyväskylästä Suomen liikuntapääkaupunkia. Me liikumme paljon ja tiedämme, miten hyvää liikunta tekee. Jyväskylässä lapset ja nuoret saavat kokeilla uusia lajeja maksutta ja senioreille on oma liikuntakorttinsa. Meillä osataan tutkia liikunnan myönteisiä vaikutuksia ja ottaa tulokset käyttöön valmennukseen ja opetukseen. Jyväskylässä koulutetaan kaikki Suomen liikunnan opettajat. Meillä on monipuolisia liikuntaseuroja ja hienot lähiliikuntapaikat. teksi suoraan Kaupunginjohtajan kirjoittamana Jyväskylän kaupungin sivuilla. Jääpallon näkökulmasta JPS on todella kaupungille tärkeä, ja iso osa Jyväskylän liikuntastrategiaa. Viitaniemen tekojään parannus, on sanottava että olosuhteet ovat Suomen parhaat! Tampere – Nousee vauhdilla Tampereen nousu johtavaksi liikuntakaupungiksi on monen tekijän summa. Tässä muutamia keskeisiä syitä: Yhteenvetona: Tampereen monipuoliset liikuntamahdollisuudet, luonnon läheisyys, kaupungin tuki liikunnalle, yhteisöllisyys, opiskelijakulttuuri ja hyvät liikenneyhteydet tekevät siitä houkuttelevan kaupungin liikunnan harrastajille. Hankkeita joita viety maaliin: Jääpallon näkökulmasta kaupunki teki yhteistyötä KooVeen kanssa kentälle sen eteen, että jääpalloa pystytään harjoittelemaan, ja pelaamaan. Kaupunki on hankkinut tarvittavia välineitä, ja tukenut jääpallon mahdollisuutta kasvaa takaisin Jääpallokaupungiksi – mitä se vielä 60-luvulle asti oli. Pori – Todellinen Jääpallokaupunki Alla hyvä esimerkki Porin kaupungin tahtotilasta jääpalloa kohtaan: Jään teko aloitettiin jo lokakuun puolella ja jäädytystä on jatkettu kuluneina viikkoina säiden ehdoilla. Pienet yöpakkaset ovat edistäneet jään tekemistä, kun taas päivisin kohonneet lämpötilat ja erityisesti auringonpaiste ovat tuoneet omat haasteensa. Jää on kuitenkin saatu tehtyä, jääkenttä valkaistua ja kenttäviivat maalattua. Narukerä pääsi jo eilen testaamaan jäätä, tänään joukkue pääsee vielä jäälle harjoittelemaan ja huomenna perjantaina käynnistyy Suomen Cupin turnaus, kertoo urheilukeskuksen alueen liikuntapaikkojen hoidosta vastaava hallimestari Jani Rantanen Olemme erittäin innoissamme, että saamme tulevaan talveen hienon ulkojäätapahtuman Poriin. Tulevana viikonloppuna saamme seurata jännittäviä jääpallo-otteluita. Tämän kaltaisia tapahtumia tarvitaan ehdottomasti Poriin tukemaan ympärivuotisuutta, sanoo tapahtuma-asiantuntija Eija Joensuu. Tunti sitten Porin Facebook-sivulta löysimme tämän uutisen: Porin kaupunki – City of Pori Rakkaudella porilaisille -hyvinvointirahan puitteissa päästään vielä viilettämään loppukausi JÄÄPALLON merkeissä tiistaisin ja sunnuntaisin! Porin Narukerä Officialin järjestämää jääpalloa koko perheille marras-joulukuussa Porin tekojääradalla: Aika ja paikka: Sunnuntaisin 17.11.-22.12. kello 11-12 & Tiistaisin 19.11.-17.12. kello 20.30-21.30 Ohjattu jääpallon pelikerta. Ensin pientä opettelua lajin saloihin ja loppuaika leikkimielistä pelaamista. Ohjaajina Narukerän edustusjoukkueen pelaaja/pelaajat. Kypäräpakko, omat luistimet suositeltavat. Mailan ja pallot saa lainaksi. #RakkaudellaPorilaisille Porin kaupunki on jääpallon näkökulmasta todella panostanut jääpalloon, sen näkymiseen, ja koko suomalaisen jääpallon edun katsomiseen esim. Suomen Cupin muodossa. Helsinki – Hännän huippu! Olemme jo muutamaan kertaan uutisoineet Helsingin seurojen ongelmista heidän ehkä tärkeimmän yhteistyökumppanin eli Helsingin kaupungin kanssa. Vaikka kaupungille annettiin palautetta seurojen syrjimisestä, ja kaupungin vuorojaon aiheuttavan ongelmia seuroille – ei kaupungin Liikuntajohtaja esim vastannut BandyliigaToimituksen kysymyksiin? Nyt tilanne Helsingissä on se, että kun on otettu yhteyttä kenttien henkilökuntaan (emme julkaise henkilöiden nimiä, ettei heille tule ongelmia mielipiteistä), ovat he ihmeissään kun kentät huutavat liikkujia kentille, mutta ne ovat tänäänkin TÄYSIN tyhjinä. Epävirallinen tieto on että, myös kentillä henkilökunta on ihmeissään liikuntajohdon toiminnasta mikä liittyy tekojäihin, jäädytykseen, tasapuolisuuteen, jääpalloilijoihin, ja luistelijoihin liittyen. On käsittämätöntä että Kontulan kentälle ei ole vielä annettu lupaa jäädyttää kenttää? Jätkäsaaren kentällä on annettu lupa, mutta nyt on ilmoitettu ongelmat sään takia johtuvasta viivästyksestä. Tietojemme mukaan juniorit, ja harrastajat eivät pääse harjoittelemaan kertaakaan ennen kuin sarjat alkavat, ja ensimmäiset ottelut joudutaan Joulukuun alussa siirtämään, koska jäitä ei ole!! MIKSI EI OLE?? Kaikkialla muualla Suomessa kentät ovat jo avattu – viimeisimpänä Kallion kenttä eilen. Helsinki on ollut viimeiset 10 vuotta viimeisin joka aukaisee tekojäät – Miksi? Tähän ei kukaan ole saanut vastausta, kun sitä ei kukaan myöskään kaupungilta halua kertoa.. Nästä lähtökohdista on vaikea toivoa, että ihan lähiaikoina Helsinkiin rakennettaisi jääpallolle, ja pikaluistelulle sopivaa hallia. BandyliigaToimitus on kuullut, että Vantaa olisi kiinnostunut asiasta, jos sinne hanketta jääpalloilijat veisivät – joten olisiko parempi jättää haaveet Helsingin ymmärryksestä – ja suunnata katseet lentokentän läheisyyteen Vantaalle?? Kaupungin johto hiiren hiljaa… Asiaa on kyselty kuten jo kerroimme Helsingin kaupungin johdolta, vastaukset (jos niitä on saatu) ovat olleet seuraavia: Kun jääpallon edustajat ovat kysyneet asioista esim. Liikuntajohtajalta – on kieltäydytty vastaamasta – Joten jääpalloilijoiden kädet on täysin sidottu kaupungin sanelupolitiikan johdosta – valitettavasti minkäänlainen yhteinen asioiden käsittely on erään seura johtajan mielestä täysin mahdotonta. Valitettavaa, mutta Helsinki ei mitenkään ole enää se liikuntakaupunki jääpallon näkökulmasta katsottuna, kuin se oli vielä Anssi Rauramon aikana me toteamme BandyliigaToimituksen loppusanoiksi….

BandyLiigaUutiset

Juniorityö – Huiput juuri nyt

Juniorityön tärkeyttä korostetaan kaikessa jääpallokeskustelussa Mietimme nykyistä tilannetta huippujunioreiden osalta, lähinnä käymme lävitse U19-maajoukkueen tarkkailuryhmän, ja P17-maajoukkueen tarkkailuryhmäläisten kautta. Alla oleva listaus näyttää 16-19 vuotiaiden huiput Suomessa – listassa kahden maajoukkueen tarkkailuryhmien pelaajat. Suoraan ryhmä ei osoita seuran juniorien määrää, mutta kyllä maajoukkueeseen kuuluminen antaa nuorelle potkua jatkaa uraa – tulla Bandyliigapelaajaksi – Ehkä jopa tavoitella pelipaikkaa esim. Ruotsista. Viimeiset 20 vuotta on puhuttu keskusteluissa esim. Kamppareiden, Botnian, ja Akilleksen tekevän todella vahvaa juniorityötä, ja heillä on helppoa kasvattaa edustusjoukkueeseen pelaajia. Nyt kun musta-valkoisesti katsotaan listaa, niin tämän hetkinen tilanne on seuraava: Kampparit ja HIFK ovat johtavat seurat maajoukkuetason pelaajien kasvattamisessa. JPS, Narukerä, Veiterä, ja WP 35 seuraavat heti kärjen tuntumassa. Suurin huoli tulee kun katsoo Botnian ja OLS:n edustajia – kummallakaan ei ole yhtään peluria listalla? Botnia esittelee kotisivunsa etusivulla juniorijoukkuiden mestaruusmäärää, mutta nyt on kyllä pakko kysyä Mihin on kadonnut Oulunkylästä juniorityö? Pohdintaa.. Bandyliigaan on koko ajan käytettävissä vähemmän ja vähemmän pelaajia. Todellisista vahvistuksista käydään kulisseissa kovaa ja jopa hiukan likaista kilpailua. Sopimuksia solmitaan, mutta kun pelaaja saa vielä paremman “korvauksen” tekee hän uuden sopimuksen toisen seuran kanssa. Mikä tähän on johtanut? Miksi nykyään esim. suullisesti sovittua ei enää pidetä sopimuksena? Tämä taitaa olla nykyinen yleisesti käytäntö elämässä, vai onko? Emme pureudu tähän sen enempää, koska BandyliigaToimituksen motto on: “Se mikä on sovittu – myös hoidetaan/pidetään” Pelaajapolut jääpallokoulusta – Ruotsiin saakka, tulee olla seuran strategiassa vahvana pohjana… Palataan takaisin nuoriin pelureihin, he ovat tulevaisuus – ja JOKAISEN jääpalloseuran pitäisi tähän panostaa – parhaat valmentajat, resurssit, tuki opiskeluun yms asiat tulisi olla selkeät seuran strategiassa! Alla olevista pelureista, jokaisesta tulee pitää kunnolla huolta – ja varmistaa heille reitti edustusjoukkueeseen, ja tarvittaessa vielä pidemmälle… BandyliigaToimitus sijaitsee fyysisesti Lappersin kylässä 55km Helsingistä (toimitus etänä) – täältä maalta katsottuna on pakko nostaa HIFK:n toiminta esille. Heillä listalla 11 pelaajaa, (Ruotsin listalta voi nostaa vielä 12:sta pelaajan heidän alleen). Puheenjohtaja Erik Hörhammerille on lähetettävä onnittelut hyvästä työtä – Tosin pitää muistaa jokainen valmentaja, huoltaja, ja taustat jotka tämän kaiken mahdollistaa… TarkkailuPelaajat seuroittain: 3.10.2024 Juniorisarjoihin ilmoittautuneet seurat ikäryhmittäin Juuri nyt sarjoihin ovat ilmoittautuneet seuraavat joukkueet. Ainostaan Mikkelin Kamppareilla on pelaajapolku 12 vuotiasta – Nuorten Bandyliigaan saakka kunnossa. Lähes samaan pystyy JPS Jyväskylästä. Näille kumpaiselle seuralle todella suuret onnittelut & kiitokset suomalaisen jääpallon elossa pidosta – Teistä olisi hyvä myös muiden ottaa mallia! Huolestuttaa, surullista, vai toivoa? Todella huolestuttavaa on se, että noin kuukautta ennen sarjojen alkua Botnialla ja perinteikkäällä junioriseura Helsingin Kulosaaresta, eli Vestalla ei ole yhtään ilmoitettua joukkuetta sarjoissa. Surullista on myös se, että Nuorten Bandyliigaan, ja U18 SM-sarjaan ei ole enempää ilmoittautuneita. Toivotaan, että ilmoittautumisia tulee vielä seuraavien viikkojen aikana – jos ei muuta niin yhdistelmä joukkuita kuten esim. Helsingissä on Nuorten Bandyliigassa nähty. Huoli on meidän kaikkien yhteinen asia! TÄMÄ lähtee jokaisesta seurasta itsestään – Juniorityöhön on panostettava! Nuorten sarjat – Ilmoittautuneet